EU:n lainsäädännön seurauksena kestävyysraportointi yleistyy nopeasti sekä suurempien että pienempien yritysten keskuudessa. Raportoinnille on asetettu selkeät määritelmät ja kehykset ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standard) muodossa, joita seuraamalla asiantuntija voi aloittaa raportoinnin yhdessä raportoivan yrityksen kanssa.
Kestävyysraportointi tarjoaa monia mahdollisuuksia erikoistua ja tarjota erilaisia palveluita yrityksille ja julkisen hallinnon tukemiselle. Raportoitavat aiheet jakautuvat karkeasti neljään eri teemaan; ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset, taloudelliset vaikutukset ja hallinnolliset vaikutukset. Jokainen teema sisältää useita eri alateemoja, joiden tiedon kerääminen sekä yrityksestä että yrityksen arvoketjusta vaatii resursseja ja tukea.
Raportoitavien teemojen olennaisuus määritellään kaksoisolennaisuusanalyysissa, jossa tarvitaan erityisesti taloushallinnon asiantuntijoiden ymmärrystä raportoivan yrityksen toimialasta ja liiketoiminnasta. Kaksoisolennaisuusanalyysissa tarkastellaan edellä mainittua neljää teemaa ja kartoitetaan vaikutuksia – sekä varsinaista vaikutusta, joka kohdistuu ulospäin yrityksestä (esimerkiksi päästöt), että yritykseen kohdistuvaa taloudellista vaikutusta (esimerkiksi hävitty kauppa raportoimattomien päästöjen seurauksena). Lisäksi raportoivien yritysten tulee tunnistaa oman liiketoimintansa riskit kestävälle kehitykselle sekä taloudelliset riskit ja mahdollisuudet toimialalle. Tässä taloushallinnon asiantuntijan syvä ymmärrys raportoitavasta toimialasta tukee kestävyysraportointia.
Euroopan komissio julkaisi 30. heinäkuuta suosituksen, jonka mukaan pk-yritysten vapaaehtoinen kestävyysraportointi tehtäisiin jatkossa VSME-standardin mukaisesti koko Euroopassa.
Valmistautuminen kestävyysraportoinnin vaatimuksiin edellyttää kiinnostusta vastuullisuudesta, suunnitelmallisuutta, tiedon hankintaa ja osaamisen kehittämistä. Aiheeseen perehtyminen on tilitoimistoille
suositeltavaa, sillä ESG-raportointitarpeet tulevat lähivuosina koskemaan myös useimpia pieniäkin yrityksiä.
Huhtikuussa 2025 EU:n komissio ehdotti niin kutsuttua Omnibus-lainsäädäntömuutosta, joka käytännössä keventää yritysten kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Millaisia ehdotuksia Omnibus pitää sisällään, ja millaisia vaikutuksia sillä on eurooppalaisten yritysten kestävyysraportointiin ja vastuullisuustyöhön?
Vastuullisuus on noussut liiketoiminnan keskiöön paitsi sidosryhmien odotusten, myös uusien lainsäädäntövaatimusten myötä. Yksi vastuullisuusraportoinnin kehityksen kärkinimistä Suomessa on Greenstep.
EU on julkaissut suosituksen vapaaehtoisesta kestävyysraportointistandardista pienille ja keskisuurille yrityksille (VSME). Vaikka raportointi on vapaaehtoista, suurten yritysten raportointivaatimukset käytännössä pakottavat pitkissä tuotantoketjuissa mukana olevat pk-yritykset raportoimaan kestävyysratkaisuistaan.
Pienet ja keskisuuret yrityksetkin kohtaavat yhä useammin erilaisia tilanteita, joissa on tarve todentaa vastuullisuusasioita. Näyttäisi kuitenkin siltä, että varsinkin pk-yritysten kohdalla markkina on vielä varsin jäsentymätön. Eri yhteyksissä nähdään sekä rimanalituksia että toisaalta täydellisen ylimitoitettuja ESG-pyyntöjä.
Pohjoismaiset taloushallintoliitot kartoittavat yhteisellä kyselyllään kestävyysraportoinnin palvelun tarjoamista ja raportointiin liittyviä koulutustarpeita. Kysely on osa pohjoismaista NSRS-raportointistandardin yhteistyötä.
Taloushallintoliiton asiantuntijaryhmät kokoontuivat maanantaina 27. toukokuuta yhteiseen tapaamiseen, jonka aiheena oli yritysvastuu taloushallinnossa. Osallistujat kestävyysraportoinnin maailmaan johdatti Greenstepin Pirjo Virtanen.
Kirjanpitolain tuoreimmat muutokset julkaistiin 29. joulukuuta 2023. Lakiin lisättiin määritelmä keskikokoisesta yrityksestä sekä vaatimukset kestävyysraportoinnista, jotka tulevat välillisesti ja välittömästi koskettamaan suurta osaa suomalaisia yrityksiä.
