Sijoittajablogi

Index Varainhoidon sijoittajablogi avaa näkymiä markkinoille.
  • Markkinatapahtumat. Wall Streetin pörsseissä osakekurssit valahtivat liki 5 % keskiviikkona markkinoiden pettyessä viimeisimpiin inflaatiolukuihin Yhdysvalloista. Kuluttajahintojen nousuvauhti hidastui hivenen elokuussa polttoaineiden hinnanlaskun myötä, mutta sijoittajien tulkinnan mukaan ei vielä riittävästi. Erityisesti markkinoilla säikähdettiin elintarvikkeiden ja energian hinnoista puhdistetun pohjainflaation hypähdystä, mikä kertoo hintapaineiden kroonistumisesta. Sitkeän inflaatiopaineen seurauksena odotukset keskuspankin yhä […]
  • Korkoruuvi kiristyy. Kesällä sijoitusmarkkinoilla virinnyt toiveikkuus inflaatiopaineiden hellittämisestä ja korkopaineiden purkautumisesta hiipui elokuun loppupuoliskolla. Keskuspankkiirit Atlantin molemmin puolin ovat painottaneet inflaationvastaisen kamppailun tärkeyttä ja sitä myötä kireämmän rahapolitiikan tarpeellisuutta. Markkinoilla varaudutaankin nyt nopeaan keskuspankkikorkojen nostoon syksyn aikana, mikä puolestaan painoi osakemarkkinat luisuun. Kiristyvän rahapolitiikan myötä myös odotukset yleisen talouskehityksen osalta […]
  • Markkinatapahtumat. Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkojaan odotetusti kolmella prosentin neljänneksellä eilen. Ratkaisu ei markkinoita suuremmin heilutellut, mutta pankin kommentit kireiden koronnostojen jatkamisesta hilasivat markkinakorkoja jälleen ylämäkeen. Pörsseissä osakekurssit eivät korkopäätökseen juuri reagoineet ja sijoittajat näyttivät pitävän keskuspankin reipasta koronnostoa jopa tervetulleena tilanteessa, missä eurooppalainen inflaatio uhkaa jo kymmenen prosentin rajaa. Syyskyyn […]
KTM Kari-Heikki Koskinen toimii varainhoitajana Index Varainhoidossa hoitaen yksityis -ja yhteisöasiakkaiden varallisuutta.
Leonard Breukers, KTM, vastuullisuuskonsultti ja yritysvastuun yliopistotutkija, tuleva laskentatoimen KTT. Perustanut Azets Insight Oy:n vastuullisuusraportoinnin palvelukokonaisuuden ja toimii palveluiden kehittäjänä.

9.9.2022

Vastuullisuus – ja sen merkitys sijoittajalle korostuvat jatkossa sijoitusneuvonnassa

Elokuun alusta alkaen sijoituspalveluyhtiöiden on täytynyt sijoitusneuvontaa annettaessa kartoittaa aiempaa laajemmin asiakkaidensa toiveita vastuullista sijoittamista koskien. Taustalla on Euroopan Komission Kestävään rahoitukseen liittyvä toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on auttaa suuntaamaan investointeja ja pääomia niin, että ne vastaavat kestävän kehityksen tavoitteita. Asiakkailta kysytään hänen halustaan sijoittaa vastuullisesti, ja mitä vastuullisuus nimenomaan hänelle tarkoittaa. Sijoituspalveluyhtiöiden olisi myös kyettävä tarjoamaan asiakkaan toiveiden mukainen kokonaisuus, jotta asiakas voi varmistua siitä, että hänen säästönsä kohdistetaan hänen arvojensa mukaisesti.

EU:n komission ehdotusten tavoitteena on ohjata lisää yksityisiä pääomia kestävämpiin investointeihin pääomamarkkinoilla. Jotta pääomia ohjautuisi enemmän tällaisiin sijoituskohteisiin, sijoittajan täytyy pystyä arvioimaan sijoituskohteiden kestävyysnäkökulmia, ja sen miten nämä näkökohdat ovat linjassa sijoittajan omien tavoitteiden kanssa. Vastuullisuusprofiilin kartoituksen tarkoituksena on auttaa asiakasta ymmärtämään eri kestävyys – ja vastuullisuusnäkökulmat eli mitä ympäristöön (E), yhteiskuntavastuuseen (S) ja hyvään hallintotapaan (G) liittyvät tekijät tarkoittavat ja millä tavoin nämä tekijät vaikuttavat suunniteltavan sijoitusratkaisun eri ominaisuuksiin. ESG-onkin termi, johon nykyisin sijoittaja törmää yhä useammin. 

Koska toimintasuunnitelma lopulta asettaa sijoittajan päätöksentekoasemaan sijoitettavan kohteen vastuullisuudesta ja riskeistä, jonka varainhoitaja tulkitsee markkinoilta saatavan ESG -tiedon mukaan, saatavilla olevan ESG -tiedon laadun merkitys kasvaa. Nykyisin saatavilla oleva tieto ei kuitenkaan aina edusta sijoituksen todellista tilannetta, minkä seurauksena EU on asettamassa tiukempia vaatimuksia raportointiin Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -direktiivillä, ja vastuullisen liiketoiminnan määritelmään Taksonomialla. Tarkoituksena on parantaa saatavilla olevaa ESG -dataa, jonka kerääminen, kokoaminen ja jalostaminen raportointia varten nousevat tärkeiksi tehtäviksi.

On vielä vaikeaa sanoa kenen pöydälle kyseiset tehtävät lopulta päätyvät, mutta tuleva säännöstö ja sen suhde muuhun lainsäädäntöön viittaa vahvasti taloudellisen asiantuntijan kenttään. Suurissa globaaleissa yrityksissä on jo nähtävillä tiiviimpää yhteistyötä taloushallinnon ja vastuullisuusasiantuntijoiden välillä, sillä mm. vihreät lainat ja rahoitus vaativat vastuullisuustietoa osana lainaehtoja. Pienemmät yritykset eivät ole vielä kokeneet samoja vaatimuksia, mutta EU:n tuleva lainsäädäntö voi jo ennen vuotta 2030 muuttaa mm. raportointivaatimukset suotuisammiksi sijoituskohteiden vastuullisuuden arvioinnille, myös pienemmissä yhtiöissä. Onkin todennäköistä, että taloushallinnon ammattilaiset tulevat kasvavissa määrin käsittelemään ESG -tietoa osana päivittäistä työtään, jossa erityisesti tiedon varmentamisella pyritään edistämään potentiaalisten sijoituskohteiden vastuullisuuden arviointia ja vertailua kohteiden välillä.

4.7.2022

Älä hätäile! Varainhoidossa suunnitelmallisuus on tärkeintä 

Kun markkinat laskevat voimakkaasti, meillä ihmisillä on tapana tehdä hätiköityjä osto- tai myyntipäätöksiä – ja tämä yleensä kostautuu kalliisti. Oli tilanne mikä tahansa, sijoittamisen tulee ennen kaikkea olla suunnitelmallista.

Kun ylimääräiselle varallisuudelle mietitään vaihtoehtoja ja sopivia kohteita, on hyvä tehdä henkilökohtainen sijoitussuunnitelma. Kirjanpitäjä voi tehdä suunnitelman asiakkaidensa kanssa tai koostaa yhteistyössä varainhoitajan kanssa.

Yksilöllinen suunnitelma pitää sisällään asiakkaan kokonaistilanteen kartoituksen, yksilölliset toiveet ja tavoitteet, erilaiset vaihtoehdot, ratkaisut sekä näiden perustelut. Suunnitelma sisältää ne raamit ja erityispiirteet, jonka perusteella sekä sijoittaja, että varainhoitaja luovat yhteisen näkemyksen miten ylimääräistä varallisuutta lähdetään sijoittamaan. Varainhoitajan tehtävänä on huolehtia asiakkaan puolesta sijoitussuunnitelman toteuttamisesta, ylläpidosta ja seurannasta.

Suunnitelmaan on myös hyvä palata aika ajoin, ja keskustella sen ajantasaisuudesta sekä mahdollisista muutoksista. Hätäileminen ja poikkeaminen suunnitelmasta on yleensä kallista. Moni sijoittaja tuleekin tällöin tehneeksi suurimmat virheensä. Keskusteluyhteys luotettavaan kumppaniin tai neuvonantajaan pelastaisi monet omilta virheiltään. Jatkossa kirjanpitäjä voi osallistua enemmän asiakkaidensa varallisuudenhoitoon, ja tällä tavoin tarjota lisäarvoa perinteisen tilienhallinnan lisäksi. Kirjanpitäjä ja varainhoitaja varmistavat tällöin yhdessä, että asiakkaan varallisuutta hoidetaan hyvin, ja että yhdessä päästään sovittuihin tavoitteisiin. 

Sijoitussuunnitelman voi tehdä asiakkaan kanssa yhdessä ilman, että tarvitsee neuvoa esimerkiksi sijoituskohteiden valinnassa. Liikkeelle lähdetään asiakkaan tämän hetkisestä tilanteesta, ja pohditaan miltä hänen tilanteensa näyttää tulevaisuudessa. On sitten kyse henkilökohtaisista tai yrityksen sijoituksista, samat lainalaisuudet pätevät. Milloin varoja tarvitaan, ja millaista riskiä asiakas on valmis sijoituksissaan ottamaan. Harva osaa antaa tarkkaa vastausta kumpaankaan kysymykseen, mutta ne tarjoavat suuntaviivat sijoitussuunnitelmalle. Asiakkaan kanssa voi myös keskustella hänen sijoitusosaamisestaan, ja millaiset vaihtoehdot ovat hänelle tuttuja. Jos esimerkiksi asiakkaalla on suuri kiinteistöomaisuus, kannattaa pohtia varojen hajauttamista muihinkin kohteisiin. Kannustankin kirjanpitäjiä kokeilemaan ja harjoittelemaan sijoitussuunnitelman tekoa asiakkaalleen. Varmasti jokaisen salkusta löytyy tähän sopiva case! 

Kiireiset yrittäjät harvoin jaksavat itse pohtia sijoituksiaan, ja ne annetaankin yleensä jonkun toisen hoidettavaksi. Puhelimessa heille tarjotaan erilaisia ”vähäriskisiä” sijoitusratkaisuja ja samalla luvataan huipputuottoja. Ylimääräisille varoille on hyvä tehdä jotain, mutta tämä ei ole se oikea tapa. Hätäinen yrittäjä ratkaisee kyllä ongelman varojen sijoittamisesta, mutta hetken kuluttua hänen sijoituksensa ovat hajallaan pahimmassa tapauksessa puolen tusinaan eri paikkaan, eikä kokonaisuudesta huolehdi kukaan. Tämän takia asiakkaiden kanssa sijoittamisesta ja vaurastumisesta voi – ja pitääkin – keskustella, ja heitä tulee asiaan herätellä.

Yrittäjä osaa arvostaa, ja todennäköisesti jopa yllättyisi siitä, että joku huomioi sekä heidän henkilökohtaisen, että myös yrityksen tilanteen kokonaisuudessaan!

31.5.2022

Korkea inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta

Viimeisten kuukausien aikana on ollut mahdoton välttyä näkemästä otsikoita poikkeuksellisen voimakkaasta kuluttajahintojen noususta eli korkeasta inflaatiosta. Kolme pakettia kahvia kympillä tarjoukset ovat vaihtunut kahteen pakettiin, ja bensatankilla käyminen on kallistunut merkittävästi vuoden takaisesta. Yllättäen käynnistynyt Ukrainan sota, koronapandemian aiheuttamat ongelmat työvoiman saatavuuden ja tuotantoketjujen pullonkaulojen kanssa, sekä keskuspankkien vuosien valtava elvytys ovat lyhyessä ajassa kiihdyttäneet inflaation tasolle, jota ei olla nähty vuosikymmeniin. Näin korkea inflaatio näkyy yrityksien liiketoiminnassa ja palkansaajien elämässä heikentäen ostovoimaamme. Tilillä makaavat varat menettävät vauhdilla reaaliarvoaan, ja valitettavasti me suomalaiset olemme vain lisänneet tilille säästämistä Korona-pandemian käynnistyttyä. 

Yritystoiminnassa inflaatio voi näkyä usealla tavalla. Raaka-aineet ovat kallistuneet, tai niiden saatavuus on heikentynyt. Tavaroiden kuljetus on kallistunut, kun rahtikustannukset ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet. Aloilla joissa ei tarvita juurikaan koneita tai kalustoa, vaan kilpaillaan henkilöstöstä, inflaatio saattaa näkyä palkkavaateiden nousuna. Ammattilaisista voi olla pulaa, tai ainakin heistä joudutaan kilpailemaan aiempaa kovempaa. Mikä tahansa inflaation osa-alue yritystoimintaan vaikuttaakin, kaikilla on sama seuraus: katteet pienevät. Osa yrityksistä kykenee siirtämään kohonneet kustannukset loppuasiakkailleen, ja näin suojaamaan omia katteitaan sekä ylläpitämään kannattavuuttaan. Yritykset, joilla samaa hinnoitteluvoimaa ei ole, ovat paineessa. 

Vaikka inflaatio tällä hetkellä jyllääkin kovempaa kuin vuosikymmeniin, on varmasti hyvä tarkastella sen kehitystä pidemmältä ajalta. Euroopassa oli vuosia suurempana pelkona deflaatio, ja inflaation toivottiin kiihtyvän lähemmäksi keskuspankkien tavoittelemaa n. 2 % vuotuista kasvuvauhtia. Suomessa inflaatio pysytteli useita vuosia n. 1 %:n tasolla, mutta inflaatio lähti laukalle muun Euroopan mukana usean tekijän yhteisvaikutuksesta (fi.tradingeconomics.com/finland/inflation-cpi).

Suomen inflaation kehitys viimeisen 10 vuoden aikana.

Julkaisemme yhteistyössä Index Varainhoidon kanssa sijoittajablogia ja markkinakatsauksia.