- Osakemarkkinoiden reipas lokakuun lopussa alkanut nousu on jatkunut. Tällä viikolla nousua ovat tukeneet merkit Yhdysvaltain työmarkkinoiden heikkenemisestä. The post #IndexViikko 49 appeared first on Index varainhoito.
- Euroalueen kuluttajainflaatio yllätti myönteisesti. Marraskuussa nousuvauhti oli alustavien lukujen mukaan vain 2,4 %, kun markkinoiden odotuksissa oli 2,7 %:n nousu vuodentakaiseen verrattuna. The post #IndexViikko 48 appeared first on Index varainhoito.
- Osakemarkkinoiden mahtava marraskuu on jatkunut. Laaja yhdysvaltalainen SP500-indeksi on noussut dollareissa kuun alusta yli 8 %. Euromääräisesti nousu on pienempi, koska dollari on heikentynyt. Euroopan tunnettu Stoxx600-indeksi on noussut marraskuun aikana noin 6 %. The post #IndexViikko 47 appeared first on Index varainhoito.
17.8.2023
Kirjanpitäjän työ osana kestävyysraportointia vuonna 2024
Kestävyysraportointi yleistyy hyvin nopeasti. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää hallitukselle ehdotuksen EU:n CSRD-direktiivin lakimuutoksista huhtikuussa 2024. Ensimmäiset uuden direktiivin mukaiset raportit julkaistaan vuoden 2025 aikana. Raportit seuraavat EU:n omaa raportointistandardia ESRS:ää, joka koskee jatkossa myös pieniä ja keskisuuria pörssiyhtiöitä.
Myös muille pienille ja keskisuurille yrityksille julkaistaan oma vapaaehtoinen standardi, mikä keventää ESRS-standardin velvoitteita. Myös IFRS on kehittänyt omat raportointistandardinsa, S1 ja S2, jotka keskittyvät yritysten ilmastonmuutoksen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien raportointiin. Näiden kiihtyvien velvoitteiden lisäksi EU valmistelee CSDD-direktiiviä (Corporate Sustainability Due Diligence), jonka tarkoitus on osoittaa CSRD-direktiivissä raportoitujen tekojen oikeellisuus. Toisin sanoen, CSDD velvoittaa jatkossa toimenpiteet CSRD-direktiivissä raportoiduille vaikutuksille.
Yrityksille useat eri kansainväliset standardit ja niiden eroavaisuudet aiheuttavat usein päänvaivaa, mutta kestävyysraportoinnissa standardit yhtenäistetään toistensa kanssa. Ainoa merkittävä ero on raportoinnin laajuudessa. Esimerkiksi EU:n CSRD-direktiivissä raportointivelvoite voi muodostua joko suoraan lain velvoittamana tai epäsuoraan toimitus- tai arvoketjua pitkin. Samaan ketjuun voidaan lisätä myös pankkien velvoitteet raportoida sijoitustensa ESG-vaikutuksista ja asiakkaidensa kategorioimisesta EU:n taksonomian mukaisesti. Velvoitteet vastuullisuuden raportointiin ovat hyvin nopeasti usean yrityksen pöydällä. Hyvin usein lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen tarvitaan yrityksen kirjanpitäjän tukea.
Kuitenkin, kun tarkastelee kestävyysraportoinnin velvoitteiden laajuutta, kirjanpitäjän osaaminen loppuu nopeasti. Luonnon monimuotoisuuden, ihmisoikeuksien toteutumisen, ilmastonmuutoksen vaikutusten ja yhtiön vastuullisuusstrategian arviointi ovat monimutkaisia prosesseja, joiden toteutus vaatii usean asiantuntijan osaamista. Kirjanpitäjä voi kuitenkin tukea hallinnollisen dokumentaation (kuten toimintaohjeiden) keräämisessä, taloudellisten vaikutusten (kuten yhtiön kestävää toimintaa edistävien investointien) arvioinnissa, kirjanpitodatan keräämisessä, ja toimia välikätenä edustamansa yhtiön johdon kanssa. Kirjanpitäjän rooli on myös merkittävä edustamaansa yrityksen tukemisessa raportointivelvoitteiden tulkinnassa ja olennaisten raportointiteemojen määrittämisessä. Kirjanpitäjää voidaan kuvata organisoijaksi, joka yhdessä eri asiantuntijoiden ja asiantuntijaverkostojen kanssa kokoaa vastuullisuusraportin.
Sijoittamisen osalta on syntymässä vastaava tilanne. Vastuullisen sijoittamisen voittokulku on jatkunut jo vuosia, ja on vain voimistumassa. Aiempi ”vastuullinen sijoittaminen” on tarkentunut termeiksi ESG, SRI ja uusimpana PAB. Sijoittajalla on yhä enemmän vaihtoehtoja miten kohdistaa sijoituksensa haluamallaan tavalla vastuullisiin kohteisiin, tai valita olla sijoittamatta vastuullisesti. EU:n sääntely myös tällä sektorilla on lisääntynyt ja edelleen lisääntymässä. Kirjanpitäjän asiakaskunnasta riippuen pöydälle saattaa ilmestyä erilaisia raportteja vastuullisuudesta ja sen eri vivahteista, joiden tulkinnalla saattaa olla asiakkaalle merkitystä. Jotkut sijoittavat toivovat läpinäkyvyyttä raporttien muodossa esimerkiksi alihankkijoiltaan, ja tällöin raportoinnin merkitys vain kasvaa.
EU:ssa on kuitenkin kiinnitetty huomiota myös mahdollisiin ongelmiin vastuullisen sijoittamisen suhteen. Kaikki minkä sanotaan olevan vihreää, ei sitä ehkä olekaan. Mikäli yksittäisen sijoituskohteen (tai hajautetun rahaston) osalta ei kyetä varmuudella varmentamaan kohteen positiivista vastuullisuusvaikutusta, sijoituskohteesta ei voida käyttää ”tummanvihreä, SFDR 9” -luokitusta. Varainhoitajille maineriski esimerkiksi harhaanjohtavasta markkinoinnista on tällöin suuri, ja jatkossa sijoituksiin liittyvää raportointia ja verifiointia lisätäänkin merkittävästi.
Kestävyysraportteja varmentavat ja verifioivat tilintarkastajat turvautuvat todennäköisesti samoihin asiantuntijaverkostoihin kuin kirjanpitäjät ja sijoittajat. Verkostoituminen ja asiantuntijoiden yhteistyön lisääminen ovat jatkossa avaintekijöitä onnistuneessa raportointiprosessissa.
Yritysten kestävyysraportointi ei jää kokonaan kirjanpitäjän velvollisuudeksi toteuttaa, mutta hyvin todennäköisesti (ja hyvin nopeasti) velvoite raportoida suoraan toimintakertomuksessa tai epäsuorasti sidosryhmille, kuten pankeille ja sijoittajille, tulee kirjanpitäjän pöydälle. Tässä vaiheessa olisi hyvä tunnistaa raportoivan yrityksen sidosryhmät, muodostuuko yritykselle suora vai epäsuora raportointivelvoite, ja mitkä kestävyysraportoinnin aiheet ovat olennaisia, jotta asiantuntijaverkostoa voidaan ryhtyä rakentamaan. Suurissa yrityksissä kuvio on usein selkeä ja kirjanpitäjä voi hyödyntää EU:n ESRS-standardia työn aloittamiseen.
Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka usein osana emoyhtiötä tai arvoketjua jäävät epäsuoran raportointivelvoitteen alle, apua voi hakea NSRS:stä, Taloushallintoliitosta tai omasta keskusjärjestöstä.
Kari-Heikki Koskinen, Index varainhoito
Leonard Breukers, Azets Insights
29.5.2023
Oman yrityksen myynti – käteiselle uusi koti
Oman yrityksen myynti on ainutkertainen tilanne, joka voi mahdollistaa yrittäjälle taloudellisen riippumattomuuden. Yrityskaupasta saadut rahat tuovat paljon uusia mahdollisuuksia varojen käyttöön. Riskinä on kuitenkin tehdä sekä heräteostoksia että hätiköityjä sijoituspäätöksiä. Aluksi on tärkeä pysähtyä, miettiä omia arvoja ja tavoitteita sekä tehdä suunnitelma oman tulevaisuuden ja varallisuuden osalta. Hyvä suunnitelma toimii sijoitustoiminnan tukena pitkällä aikavälillä.
Oman yrityksen myynti on yrittäjälle henkisesti iso päätös ja käytännössä usein pitkä prosessi ennen kuin kauppasumma on omalla pankkitilillä. Tällöin yrittäjälle koittaakin uusi tilanne. Kun aikaisemmin aika on mennyt oman yrityksen hoitamiseen, on yrittäjällä nyt mahdollisuus pysähtyä, vetää henkeä ja miettiä tulevaisuutta sekä työnteon että varallisuuden osalta.
Yrityskaupasta saadut rahat voivat kuitenkin polttaa näpeissä ja on kiire tehdä ratkaisuja. Vihdoinkin voi olla esimerkiksi mahdollisuus ostaa isompi asunto. Lisäksi houkutuksena voi olla tarve hankkia asiaankuuluvat pelit ja lelut, joilla osoittaa vaurastunutta tilannetta. Samalla pankkien ja sijoitusyhtiöiden myyjät painavat päälle, jotta varat tulisi sijoitettua mahdollisimman pikaisesti myyjää edustavan organisaation sijoitustuotteisiin. Tässä vaiheessa onkin tärkeätä laittaa jäitä hattuun ja ottaa aikalisä rahojen sijoittamisen osalta.
Pysähdy, kuuntele itseäsi ja tee kirjallinen suunnitelma
Jo kuluneen sanonnan mukaisesti “Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. Tämä pätee erittäin hyvin myös sijoitustoimintaan. Yrittäjälle voi tulla tunne kuin pikkulapselle karkkikaupassa – valtaisa määrä toistaan houkuttelevampia vaihtoehtoja, mihin kaikkeen varoja voisi sijoittaa, eikä raha ole ongelma. Ostosten lopputuloksena voikin sitten olla melkoinen sekametelisoppa, hetken euforia ja lopulta katumus, että mitä kaikkea sitä onkaan tullut ostettua.
Siispä, koskaan ei saa olla niin kiire sijoittamaan yrityskaupassa tienattuja varoja, etteikö ehtisi ensin tekemään kirjallista suunnitelmaa joko itse tai ammattilaisen avulla. Tämä auttaa yrittäjää pysähtymään ja pohtimaan omia tarpeita sekä arvoja pitkällä aikavälillä. Kauppasummalla voikin olla erilaisia käyttötarpeita: oman elämisen laadun lisääminen, investointi uuteen yritykseen tai pitkäaikainen sijoittaminen. Mitkään näistä eivät ole toisistaan poissulkevia vaihtoehtoja.
Mikäli yrittäjä päätyy sijoittamaan osa varoista, niin tällöin on tärkeintä määritellä, mikä on sijoitustoiminnan tarkoitus ja mitkä ovat sijoitustoiminnan tavoitteet. Jokaisella sijoittajalla on oma henkilökohtainen tarkoitus ja tavoitteet sijoitustoiminnalle, joten näitä asioita on tärkeätä miettiä rauhassa omien, henkilökohtaisten arvojen ja tavoitteiden pohjalta. Tähän ei ole olemassa mitään määrämuotoista patenttivastausta. Lisäksi on tärkeätä huomioida, että kerran määritellyt tavoitteet eivät ole kiveen hakattuja, vaan tavoitteet voivat muuttua matkan varrella. Täten on tärkeätä, että sijoitussuunnitelma käydään läpi säännöllisin väliajoin ja päivitetään tarvittaessa vastaamaan muuttunutta tilannetta.
Kurinalainen toteutus – tärkeintä on aika markkinoilla
Sijoitustoiminnan toteutus pohjautuu kirjalliselle suunnitelmalle ja samalla suunnitelma toimii pitkän aikavälin ohjenuorana kaikkien sijoituspäätösten osalta. Lisäksi kirjallinen suunnitelma toimii tukena ja turvana vaikeiden aikojen koittaessa, jolloin 10 vuoden sijoitushorisontti voi olla yhtäkkiä 10 minuutin pituinen. Fakta on, että yksikään sijoittaja ei pysty välttymään haastavammilta ajoilta, tai sitten sijoitustoiminnassa ei ole otettu riskiä. Toisaalta ilman riskiä ei ole tuottoakaan. Täten on tärkeätä, että sijoittajan henkilökohtainen riskitaso on sellainen, että sen kanssa voi elää myös yli haastavavien aikojen.
Sijoittajan saama tuotto tulee markkinoilta pitkällä aikavälillä. Tärkeintä on aika markkinoilla eli varat kannattaa olla sijoitettuna. Sijoittajan kannattaa keskittyä asioihin, joihin hän voi itse vaikuttaa omalla toiminnallaan. Tällaisia asioita ovat hajautus, kustannukset ja verotus.
- Hyvä hajautus on sijoittajan ilmainen lounas – mitä paremmin sijoitukset on hajautettu eri omaisuusluokkiin ja eri sijoituskohteisiin, niin sitä pienempi on yksittäisen sijoituskohteen riski. Yrittäjä on ottanut huomattavasti riskiä sijoittamalla varansa omaan yritykseen, joten nyt on aika turvata kovalla työllä ansaittu pääoma laajan hajautuksen avulla.
- Kaikki kustannukset vähentävät sijoittajan saamaa tuottoa. Mitä enemmän maksetaan kustannuksia, sitä pienemmäksi sijoittajan saama tuotto jää. Kustannukset tiedetään aina etukäteen, mutta tuottoa ei. Kannattaa siis vertailla ja kilpailuttaa eri vaihtoehtoja, sekä vaatia läpinäkyvästi etukäteen tieto kaikista sijoittamiseen liittyvistä kustannuksista.
- Sijoittamiseen liittyvää verotusta ei voi välttää. Hyvällä verosuunnittelulla verotusta voidaan kuitenkin lykätä ja hyötyä korkoa korolle -efektistä, jolloin sijoitusaikainen tuotto voidaan sijoittaa verottomasti uudelleen.
Palvelua tai itsepalvelua käytännön sijoituksiin ja raportointiin
Keskeinen asia päätettäväksi on, että käyttääkö sijoitustoiminnan toteutuksessa palvelua vai itsepalvelua. Itsepalvelu on hyvä vaihtoehto, mikäli yrittäjällä riittää aikaa ja osaamista pitkäjänteisen sijoitustoiminnan hoitamiseen. Mikäli oma aika ja osaaminen on rajallista, niin tällöin on suositeltavaa käyttää apuna varainhoidon ammattilaisia. Tällöin voi ulkoistaa sijoitustoiminnan kokonaan tai sopia sijoitusneuvonnasta ja pitää päätöksenteon itsellään. Riippumatta palvelumallista, tärkeintä on muistaa pitää kiinni omasta pitkän aikavälin sijoitussuunnitelmasta ja toimia pitkäjänteisesti sekä kurinalaisesti oman suunnitelman mukaisesti.
Sijoitustoiminnan käytännön seuraamista helpottaa säännöllinen ja kattava raportointi. Raportoinnin voi hoitaa joko itse tai kumppanin avulla. Tärkeintä on saada säännöllisesti selkeä kokonaiskuva kaikista sijoituksista sekä niiden kehityksestä. Näin voidaan helposti verrata sijoitustoiminnan käytännön toteutumista kirjalliseen sijoitussuunnitelmaan. Jos sijoitustoiminnassa ilmenee poikkeuksia suhteessa omaan suunnitelmaan, voidaan ajantasaisen tiedon avulla nopeasti reagoida tilanteeseen.
Hyvän suunnitelman, kurinalaisen toteutuksen ja säännöllisen seurannan avulla yrittäjän aika vapautuu muihin asioihin ja oman mielenkiinnon kohteisiin. Lisäksi yrittäjän ei tarvitse huolehtia päivittäin varallisuudestaan. Pitkäjänteisessä sijoittamisessa tärkeintä on noudattaa omaa suunnitelmaa kurinalaisesti – aika markkinoilla tuo sitten tuoton pitkällä aikavälillä.
Petri Pohjanoksa
Partner, varainhoitaja
Index Varainhoito
