Markkinakatsaus & Sijoittajablogi

Index Varainhoidon sijoittajablogi avaa näkymiä markkinoille.
  • Kuluneen viikon tapahtumat. Tällä viikolla korot ovat laskeneet keskeisillä markkinoilla tukien korkosijoitusten tuottoja, ja osakemarkkinoilla viikko on sujunut noususuunnassa vuoristoratamaisten liikkeiden jälkeen. Maanantaina osakkeet laskivat, kun Espanjan inflaatio yllättäen nousi tammikuussa vastoin odotuksia. Lisäksi Saksan Q4-bkt jäi alle odotusten. Tiistaina suuntaa kuitenkin kääntyi, kun Ranskan inflaatio osui odotuksiin, ja Kiinan […]
  • Kuluneen viikon tapahtumat. Osakemarkkinoilla viikko on edennyt loivassa nousussa, ja tuloskauden ollessa kiivaimmillaan yksittäisten osakkeiden liikkeet ovat olleet suuriakin. Korot ovat olleet myös kevyessä nousussa ennen ensi viikon keskuspankkikokouksia. Tiistaina julkaistut euroalueen tammikuun ostopäällikköindeksit nousivat joulukuusta ja ylittivät odotukset maltillisesti. Ostopäällikköindeksit ovat nousseet nyt jo kolme kuukautta peräkkäin lokakuussa koetun […]
  • Kuluneen viikon tapahtumat . Osakemarkkinoilla viime viikko käynnistyi myönteisissä tunnelmissa, mutta viikon puolivälissä markkinoiden suunta kääntyi päiväksi, kun pelot talouskasvun hiipumisesta yhdistettynä Fedin ja EKP:n edustajien haukkamaisiin lausuntoihin saivat osakkeet laskuun. Torstaina mm. EKP:n johtaja Lagarde ja Hollannin keskuspankin johtaja Knot toistivat, että ohjauskorkoja täytyy vielä nostaa merkittävästi. Viikon lopulla […]
KTM Kari-Heikki Koskinen toimii varainhoitajana Index Varainhoidossa hoitaen yksityis -ja yhteisöasiakkaiden varallisuutta.
Leonard Breukers, KTM, vastuullisuuskonsultti ja yritysvastuun yliopistotutkija, tuleva laskentatoimen KTT. Perustanut Azets Insight Oy:n vastuullisuusraportoinnin palvelukokonaisuuden ja toimii palveluiden kehittäjänä.

3.11.2022

Vastuullinen sijoittaminen vaikuttaa hyvältä, mutta raportointia parannettava

Vastuullinen sijoittaminen on yhä enemmän esillä keskusteluissa, kun sijoittajat haluavat enenevissä määrin kohdistaa sijoituksiaan kohteisiin, joilla saadaan hyvää aikaan. Mutta jos sijoittaa vastuullisesti, menettääkö tällöin osan tuotosta, jonka olisi muuten saanut? Ei menetä. Pikemminkin päinvastoin. Meneillään oleva Ukrainan sota on vaikuttanut erittäin paljon varsinkin energiayhtiöiden tuloksiin, ja tämä näkyy vastuullisten sijoituksien heikompana tuottona vuoden alusta alkaen. Maailman suurin varainhoitaja Blackrock näkee kuitenkin vastuullisen sijoittamisen vuosikymmenien Megatrendinä, ja myös positiivisena tuoton lähteenä. Pohjoismaat ovat vastuullisen sijoittamisen kärkimaita, mutta maailmalla trendi on vasta käynnistymässä. Blackrock arvioikin, että heidän asiakaskunnassaan vastuullisten sijoituksien määrä tulisi tuplaantumaan seuraavaan viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi, että n. 1500 miljardia ohjattaisiin lähitulevaisuudessa näihin kohteisiin. (Blackrock & Index Varainhoito 01 ja 05/22)

Minkä takia sitten vastuulliset sijoitukset tuottaisivat paremmin kuin markkinat keskimäärin? Kun sijoittaja valitsee itselleen vastuullisuusprofiilin, tämä tarkoittaa varainhoitajan näkökulmasta sitä, että jollain metodilla rajataan sijoituskohteita koko sijoitusavaruudesta. Yleensä käytetään poissulkemisen metodia, vaikka joidenkin toimialojen osalta (esim. alkoholi tai aseet), ja sijoitetaan sitten jäljelle jääviin yrityksiin. Toinen malli voi olla, että annetaan kaikille yhtiöille vastuullisuusarvosana, ja sijoitetaan vain parhaimpiin. Mikä metodi onkin, tavoitteena on laskea sijoituksiin liittyviä ESG-riskejä. Tällöin jäljelle jäävä joukko saattaa esim. sisältää laadukkaampia yhtiöitä, ja niillä on todennäköisesti alhaisemmat maineriskit, tai kyvykkäämpi johto. Mm. näiden syiden takia, vastuullisilla sijoituksilla saattaa olla mahdollisuus saada keskimääräistä parempaa tuottoa. Eroja voi syntyä myös toimialasektorin sisällä. Blackrock mainitseekin, että esim. vihreästä siirtymästä hyötyvät tietyt energiayhtiöt, kun taas tästä voivat kärsiä fossiilisen energian tuottajat.

Onko vastuullinen sijoittaminen sitten niin vihreävalkoista kuin välillä annetaan ymmärtää? Jätetään vain sijoittamatta muutamaan sektoriin, ja sijoitukset ovat automaattisesti vastuullisia? Ihan näin helppoa se ei kuitenkaan ole. Vastuullisessa sijoittamisessa on vielä useita tekijöitä, jotka tulee ratkaista tai määritellä tarkemmin, jotta sijoittaja voi varmistua siitä, että hänen sijoituksensa todella johtavat parempaan huomiseen. Sijoittajan on ensiksi määriteltävä ja päätettävä, että kuinka vastuullisesti hän haluaa sijoittaa? Yläosan kuvasta näkee, että tasoja on monia, ja riippuen sijoittajan valinnasta, tämä vaikuttaa olennaisesti sijoitettavaan yhtiöjoukkoon.

Ongelmia aiheuttavat myös esim. monialayhtiöt, joiden liikevaihto muodostuu useasta liiketoimintalueesta. Kuinka paljon voi olla esim. tupakkamyynnin osuus yhtiön liikevaihdosta, jotta se lasketaan vielä vastuulliseksi? Joku konsulttitalo voi määritellä, että osuus voi olla 5 %, ja jollakin toisella esim. 10 %.  Varainhoitajat käyttävät -ja luottavat – tällä hetkellä muutamien vastuullisuuteen keskittyneiden konsulttiyhtiöiden tuottamaan dataa. Koska yhtä ainoata oikeata mallia vastuullisuuden määrittelemiseen ei ole, tulokset vastuullisista yhtiöistä ja sitä kautta sijoituskohteista vaihtelevat.

EU yrittää tarjota tukea epävarmuuksiin lukuisten eri direktiivien ja lakien muodossa. CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) -direktiivi tulee laajentamaan yritysvastuuraportoinnin velvoitteita ja asettaa mm. määräyksen kestävyysraporttien varmentamiselle. CSDD (Corporate Sustainability Due Diligence) aloite velvoittaisi vastuullisuuden due diligence prosessiin, joka kattaisi raportoivien yhtiöiden arvoketjun erityisesti ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien osalta. Lisäksi, EU on suorittamassa tutkimusta ESG -rating arvosanoja tarjoavista yhtiöistä, jonka tarkoitus on edistää ymmärrystä tiedon tarpeista ja mahdollisen lainsäädännön tehokkuudesta. Lainsäädännön kilpajuoksuun on lähtenyt mukaan myös kansainvälinen kirjanpitojärjestö IFRS. Sen S1 ja S2 luonnokset velvoittaisivat raportoimaan IFRS säädösten mukaisesti yhtiöiden ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista. Kuitenkin toistaiseksi vain CSRD velvoittaa varmentamaan kestävyysraportit, mutta voidaan olettaa, että varmennusvelvollisuus sisältyy myös IFRS raportointiin.

Lainsäädäntöaallon taustalla on sekä sijoittajien että muiden sidosryhmien tarve vertailukelpoiselle ja laadukkaalle kestävyystiedolle päätöksenteon tueksi. Haasteeksi nousee huomioida kaikkien sidosryhmien tarpeet tasapuolisesti ja samalla edistää mm. EU:n Kestävän rahoituksen hanketta tarjoamalla sijoittajille ja rahoittajille riittävästi tietoa yhtiöiden kestävyyden arvioimiseen. Vastauksena haasteeseen on noussut kaksi erilaista raportointikehystä, IFRS globaalisti ja CSRD Euroopassa, joista IFRS keskittyy sijoittajalähtöiseen raportointiin. Vielä on epävarmaa edistääkö lainsäädäntö haluttua vaikutusta ja lisää esim. varanhoitajan kykyä arvioida yhtiöiden vastuullisuutta sijoittajan vastuullisuusprofiilin mukaisesti. Mutta ymmärryksemme taloudellisen tiedon arvioinnista ja varmentamisesta osoittaa, että laadukkaampi tieto lisää markkinoiden, ja siten myös sijoittajien, ymmärrystä tarkasteltavasta yhtiöstä. Tarkentamalla kestävyysraportoinnin velvoitteita, harmonisoimalla raportointimenetelmiä ja varmentamalla raportteja tilintarkastajan tai kirjanpitäjän toimesta, voidaan edistää raportoitavan tiedon laatua ja siten päätöksentekokykyä kestävämpiin sijoituksiin. Erityisesti ESG -rating arvioinneissa,  joihin useat vastuullisiksi määritetyt indeksitkin turvautuvat, arviointimenetelmien harmonisointi, tiedon varmennus ja tiedon saatavuus voivat avustaa sijoittajia ja varainhoitajia paremmin määrittämään yhtiöiden toiminnan vastuullisuutta, ja peilaamaan analyysiä vastuullisuusprofiiliin ja odotuksiin.

9.9.2022

Vastuullisuus – ja sen merkitys sijoittajalle korostuvat jatkossa sijoitusneuvonnassa

Elokuun alusta alkaen sijoituspalveluyhtiöiden on täytynyt sijoitusneuvontaa annettaessa kartoittaa aiempaa laajemmin asiakkaidensa toiveita vastuullista sijoittamista koskien. Taustalla on Euroopan Komission Kestävään rahoitukseen liittyvä toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on auttaa suuntaamaan investointeja ja pääomia niin, että ne vastaavat kestävän kehityksen tavoitteita. Asiakkailta kysytään hänen halustaan sijoittaa vastuullisesti, ja mitä vastuullisuus nimenomaan hänelle tarkoittaa. Sijoituspalveluyhtiöiden olisi myös kyettävä tarjoamaan asiakkaan toiveiden mukainen kokonaisuus, jotta asiakas voi varmistua siitä, että hänen säästönsä kohdistetaan hänen arvojensa mukaisesti.

EU:n komission ehdotusten tavoitteena on ohjata lisää yksityisiä pääomia kestävämpiin investointeihin pääomamarkkinoilla. Jotta pääomia ohjautuisi enemmän tällaisiin sijoituskohteisiin, sijoittajan täytyy pystyä arvioimaan sijoituskohteiden kestävyysnäkökulmia, ja sen miten nämä näkökohdat ovat linjassa sijoittajan omien tavoitteiden kanssa. Vastuullisuusprofiilin kartoituksen tarkoituksena on auttaa asiakasta ymmärtämään eri kestävyys – ja vastuullisuusnäkökulmat eli mitä ympäristöön (E), yhteiskuntavastuuseen (S) ja hyvään hallintotapaan (G) liittyvät tekijät tarkoittavat ja millä tavoin nämä tekijät vaikuttavat suunniteltavan sijoitusratkaisun eri ominaisuuksiin. ESG-onkin termi, johon nykyisin sijoittaja törmää yhä useammin. 

Koska toimintasuunnitelma lopulta asettaa sijoittajan päätöksentekoasemaan sijoitettavan kohteen vastuullisuudesta ja riskeistä, jonka varainhoitaja tulkitsee markkinoilta saatavan ESG -tiedon mukaan, saatavilla olevan ESG -tiedon laadun merkitys kasvaa. Nykyisin saatavilla oleva tieto ei kuitenkaan aina edusta sijoituksen todellista tilannetta, minkä seurauksena EU on asettamassa tiukempia vaatimuksia raportointiin Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -direktiivillä, ja vastuullisen liiketoiminnan määritelmään Taksonomialla. Tarkoituksena on parantaa saatavilla olevaa ESG -dataa, jonka kerääminen, kokoaminen ja jalostaminen raportointia varten nousevat tärkeiksi tehtäviksi.

On vielä vaikeaa sanoa kenen pöydälle kyseiset tehtävät lopulta päätyvät, mutta tuleva säännöstö ja sen suhde muuhun lainsäädäntöön viittaa vahvasti taloudellisen asiantuntijan kenttään. Suurissa globaaleissa yrityksissä on jo nähtävillä tiiviimpää yhteistyötä taloushallinnon ja vastuullisuusasiantuntijoiden välillä, sillä mm. vihreät lainat ja rahoitus vaativat vastuullisuustietoa osana lainaehtoja. Pienemmät yritykset eivät ole vielä kokeneet samoja vaatimuksia, mutta EU:n tuleva lainsäädäntö voi jo ennen vuotta 2030 muuttaa mm. raportointivaatimukset suotuisammiksi sijoituskohteiden vastuullisuuden arvioinnille, myös pienemmissä yhtiöissä. Onkin todennäköistä, että taloushallinnon ammattilaiset tulevat kasvavissa määrin käsittelemään ESG -tietoa osana päivittäistä työtään, jossa erityisesti tiedon varmentamisella pyritään edistämään potentiaalisten sijoituskohteiden vastuullisuuden arviointia ja vertailua kohteiden välillä.

Julkaisemme yhteistyössä Index Varainhoidon kanssa sijoittajablogia ja markkinakatsauksia.

Aiemmat kirjoitukset