Sijoittajablogi -arkisto

Tällä sivulla aiemmin julkaistuja Index Varainhoidon asiantuntijoiden blogi-kirjoituksia. Uusimmat kirjoitukset löydät Markkinakatsaus & sijoittajablogi-sivulta.

4.7.2022

Älä hätäile! Varainhoidossa suunnitelmallisuus on tärkeintä 

Kun markkinat laskevat voimakkaasti, meillä ihmisillä on tapana tehdä hätiköityjä osto- tai myyntipäätöksiä – ja tämä yleensä kostautuu kalliisti. Oli tilanne mikä tahansa, sijoittamisen tulee ennen kaikkea olla suunnitelmallista.

Kun ylimääräiselle varallisuudelle mietitään vaihtoehtoja ja sopivia kohteita, on hyvä tehdä henkilökohtainen sijoitussuunnitelma. Kirjanpitäjä voi tehdä suunnitelman asiakkaidensa kanssa tai koostaa yhteistyössä varainhoitajan kanssa.

Yksilöllinen suunnitelma pitää sisällään asiakkaan kokonaistilanteen kartoituksen, yksilölliset toiveet ja tavoitteet, erilaiset vaihtoehdot, ratkaisut sekä näiden perustelut. Suunnitelma sisältää ne raamit ja erityispiirteet, jonka perusteella sekä sijoittaja, että varainhoitaja luovat yhteisen näkemyksen miten ylimääräistä varallisuutta lähdetään sijoittamaan. Varainhoitajan tehtävänä on huolehtia asiakkaan puolesta sijoitussuunnitelman toteuttamisesta, ylläpidosta ja seurannasta.

Suunnitelmaan on myös hyvä palata aika ajoin, ja keskustella sen ajantasaisuudesta sekä mahdollisista muutoksista. Hätäileminen ja poikkeaminen suunnitelmasta on yleensä kallista. Moni sijoittaja tuleekin tällöin tehneeksi suurimmat virheensä. Keskusteluyhteys luotettavaan kumppaniin tai neuvonantajaan pelastaisi monet omilta virheiltään. Jatkossa kirjanpitäjä voi osallistua enemmän asiakkaidensa varallisuudenhoitoon, ja tällä tavoin tarjota lisäarvoa perinteisen tilienhallinnan lisäksi. Kirjanpitäjä ja varainhoitaja varmistavat tällöin yhdessä, että asiakkaan varallisuutta hoidetaan hyvin, ja että yhdessä päästään sovittuihin tavoitteisiin. 

Sijoitussuunnitelman voi tehdä asiakkaan kanssa yhdessä ilman, että tarvitsee neuvoa esimerkiksi sijoituskohteiden valinnassa. Liikkeelle lähdetään asiakkaan tämän hetkisestä tilanteesta, ja pohditaan miltä hänen tilanteensa näyttää tulevaisuudessa. On sitten kyse henkilökohtaisista tai yrityksen sijoituksista, samat lainalaisuudet pätevät. Milloin varoja tarvitaan, ja millaista riskiä asiakas on valmis sijoituksissaan ottamaan. Harva osaa antaa tarkkaa vastausta kumpaankaan kysymykseen, mutta ne tarjoavat suuntaviivat sijoitussuunnitelmalle. Asiakkaan kanssa voi myös keskustella hänen sijoitusosaamisestaan, ja millaiset vaihtoehdot ovat hänelle tuttuja. Jos esimerkiksi asiakkaalla on suuri kiinteistöomaisuus, kannattaa pohtia varojen hajauttamista muihinkin kohteisiin. Kannustankin kirjanpitäjiä kokeilemaan ja harjoittelemaan sijoitussuunnitelman tekoa asiakkaalleen. Varmasti jokaisen salkusta löytyy tähän sopiva case! 

Kiireiset yrittäjät harvoin jaksavat itse pohtia sijoituksiaan, ja ne annetaankin yleensä jonkun toisen hoidettavaksi. Puhelimessa heille tarjotaan erilaisia ”vähäriskisiä” sijoitusratkaisuja ja samalla luvataan huipputuottoja. Ylimääräisille varoille on hyvä tehdä jotain, mutta tämä ei ole se oikea tapa. Hätäinen yrittäjä ratkaisee kyllä ongelman varojen sijoittamisesta, mutta hetken kuluttua hänen sijoituksensa ovat hajallaan pahimmassa tapauksessa puolen tusinaan eri paikkaan, eikä kokonaisuudesta huolehdi kukaan. Tämän takia asiakkaiden kanssa sijoittamisesta ja vaurastumisesta voi – ja pitääkin – keskustella, ja heitä tulee asiaan herätellä.

Yrittäjä osaa arvostaa, ja todennäköisesti jopa yllättyisi siitä, että joku huomioi sekä heidän henkilökohtaisen, että myös yrityksen tilanteen kokonaisuudessaan!

31.5.2022

Korkea inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta

Viimeisten kuukausien aikana on ollut mahdoton välttyä näkemästä otsikoita poikkeuksellisen voimakkaasta kuluttajahintojen noususta eli korkeasta inflaatiosta. Kolme pakettia kahvia kympillä tarjoukset ovat vaihtunut kahteen pakettiin, ja bensatankilla käyminen on kallistunut merkittävästi vuoden takaisesta. Yllättäen käynnistynyt Ukrainan sota, koronapandemian aiheuttamat ongelmat työvoiman saatavuuden ja tuotantoketjujen pullonkaulojen kanssa, sekä keskuspankkien vuosien valtava elvytys ovat lyhyessä ajassa kiihdyttäneet inflaation tasolle, jota ei olla nähty vuosikymmeniin. Näin korkea inflaatio näkyy yrityksien liiketoiminnassa ja palkansaajien elämässä heikentäen ostovoimaamme. Tilillä makaavat varat menettävät vauhdilla reaaliarvoaan, ja valitettavasti me suomalaiset olemme vain lisänneet tilille säästämistä Korona-pandemian käynnistyttyä. 

Yritystoiminnassa inflaatio voi näkyä usealla tavalla. Raaka-aineet ovat kallistuneet, tai niiden saatavuus on heikentynyt. Tavaroiden kuljetus on kallistunut, kun rahtikustannukset ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet. Aloilla joissa ei tarvita juurikaan koneita tai kalustoa, vaan kilpaillaan henkilöstöstä, inflaatio saattaa näkyä palkkavaateiden nousuna. Ammattilaisista voi olla pulaa, tai ainakin heistä joudutaan kilpailemaan aiempaa kovempaa. Mikä tahansa inflaation osa-alue yritystoimintaan vaikuttaakin, kaikilla on sama seuraus: katteet pienevät. Osa yrityksistä kykenee siirtämään kohonneet kustannukset loppuasiakkailleen, ja näin suojaamaan omia katteitaan sekä ylläpitämään kannattavuuttaan. Yritykset, joilla samaa hinnoitteluvoimaa ei ole, ovat paineessa. 

Vaikka inflaatio tällä hetkellä jyllääkin kovempaa kuin vuosikymmeniin, on varmasti hyvä tarkastella sen kehitystä pidemmältä ajalta. Euroopassa oli vuosia suurempana pelkona deflaatio, ja inflaation toivottiin kiihtyvän lähemmäksi keskuspankkien tavoittelemaa n. 2 % vuotuista kasvuvauhtia. Suomessa inflaatio pysytteli useita vuosia n. 1 %:n tasolla, mutta inflaatio lähti laukalle muun Euroopan mukana usean tekijän yhteisvaikutuksesta (fi.tradingeconomics.com/finland/inflation-cpi).

Suomen inflaation kehitys viimeisen 10 vuoden aikana.