Jäsenille

Työntekijäkokemuksen kehittämisellä merkityksellisyyttä työyhteisöön ja asiakkaille

Työntekijäkokemus on noussut yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä nykyaikaisen organisaation menestyksessä. Houkuttelemalla ja sitouttamalla parhaat osaajat sekä lisäämällä työntekijöiden motivaatiota ja innostusta luodaan yrityskulttuuria, joka toimii vahvana kivijalkana muuttuvassa ympäristössä.

Taloushallinnon yritykset, jotka haluavat menestyä ja pysyä kilpailukykyisinä, tarvitsevat hyvän työntekijäkokemuksen. Työntekijäkokemuksen kautta luodaan myös toimivia ja pitkäkestoisia asiakassuhteita, kehitytään yhdessä asiakkaan tarpeet huomioiden. 

Mitä työntekijäkokemus on? 

Työntekijäkokemus on kaikessa yksinkertaisuudessaan ja monimutkaisuudessaan tunne. Tunne, joka syntyy työntekijän omista odotuksista, tarpeista ja toiveista liittyen työtehtävään, työkulttuuriin, johtamiseen, työyhteisöisöön ja muuhun työhön liittyvään. Kun organisaation pyrkii vastaamaan työntekijän odotuksiin, tarpeisiin ja toiveisiin syntyy yhtymäkohdasta työntekijäkokemus eli EX eli employee experience.

Yleisesti ottaen työntekijäkokemus voidaan jakaa viiteen päätekijään: työympäristöön, työn tekemiseen, vuorovaikutukseen ja luottamukseen, tasapainoon ja hyvinvointiin sekä tulevaisuuteen ja kehittymiseen. Ymmärtämällä näiden tekijöiden vaikutusta yksilöön voimme parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä, motivaatiota ja sitoutumista organisaatioon.

Työympäristö muodostaa työntekijäkokemuksen perustan. Työympäristöön kuuluu fyysinen ympäristö, joka sisältää työpaikan ilmapiirin, tilojen suunnittelun, ergonomian sekä käytössä olevan teknologian, ohjelmistot ja laitteet. Lisäksi etä- ja hybridityön mahdollisuudet vaikuttavat kokemukseen. Laadukas työympäristö edistää työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja tuottavuutta. 

Työntekijäkokemus – mitä se on?

Työntekijäkokemus (EX eli employee experience) voidaan jakaa viiteen päätekijään: työympäristöön, työn tekemiseen, vuorovaikutukseen ja luottamukseen, tasapainoon ja hyvinvointiin sekä tulevaisuuteen ja kehittymiseen. Ymmärtämällä näiden tekijöiden vaikutusta yksilöön voimme parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä, motivaatiota ja sitoutumista organisaatioon.

Hyvällä työntekijäkokemuksella organisaatio voi erottua kilpailijoistaan ja houkutella parhaat osaajat ja lisätä samalla tuottavuutta, vähentää sairauspoissaoloja sekä parantaa asiakastyytyväisyyttä ja liikevaihtoa. 

Työntekijäkokemuksen kehittäminen edellyttää yhteistä sitoutumista ja toimintaa niin johdolta kuin työntekijöiltäkin. Pelkästään henkilöstöhallinto ei voi luoda hyvää työntekijäkokemusta, vaan se vaatii aktiivista osallistumista ja vuorovaikutusta kaikilta organisaation jäseniltä ja johdolta. 

Työn tekeminen vaikuttaa suoraan työntekijäkokemukseen. Päivittäiset työtehtävät, sisältö ja suorittamistapa sekä organisaation hallinnollisuus, byrokratia ja prosessit vaikuttavat kaikki arjen sujuvuuteen. Työtehtävien haasteellisuus, merkityksellisyys, autonomia ja työntekijän tuntema kyvykkyys ovat tekijöitä motivaatioon ja työhön sitoutumiseen. 

Vuorovaikutus ja luottamus luovat vahvan organisaatiokulttuurin. Organisaation arvot, johtamistyyli, viestintä, yhteisöllisyys ja monimuotoisuus ovat keskeisiä vuorovaikutuksen ja luottamuksen rakentajia. Hyvä vuorovaikutus ja luottamus edistävät tehokasta kommunikaatiota, yhteistyötä, tiimityöskentelyä ja avoimuutta. Lisäksi strategian ja organisaation sekä yksilön omien tavoitteiden ymmärtäminen luo merkityksellisyyden tunteen ja vahvistaa työntekijän innostumista. 

Työelämän tasapaino ja hyvinvointi nousevat enenevissä määrin keskusteluun työpaikkaa valittaessa. Työn ja muun elämän tasapaino sekä fyysinen ja henkinen hyvinvointi edistävät työtehoa ja sitoutumista. Organisaation elämänkaariajattelu, empatiakyky, vastuullisuus ja kestävyys ovat myös olennaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Organisaation mahdollisuudet tasapainottaa työntekijöiden työ- ja yksityiselämää sekä tukea fyysistä ja henkistä hyvinvointia toimivat kilpailuetuna osaajamarkkinoilla sekä vähentävät turhia poissaoloja.  

Kun tarkastelemme työntekijäkokemusta, on tärkeää ottaa huomioon myös tulevaisuusajattelu. Organisaation menestys perustuu sen kykyyn pysyä kilpailukykyisenä ja uudistua jatkuvasti. Edelläkävijyys, riskinottokyky, innovatiivisuus ja uuden luominen ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden tulevaisuuden näkymiin ja luovat mahdollisuuksia. Työntekijöiden urakehitysmahdollisuudet ja jatkuva oppiminen sekä ammatillinen kehittyminen ovat myös tärkeitä sitouttavia tekijöitä, joita edelläkävijäorganisaatioissa kehitetään osaamisen johtamisen prosessin avulla. 

Mitä työntekijäkokemuksen kehittäminen EI ole? 

Työntekijäkokemuksen kehittäminen ei ole yksinkertaisten pinnallisten parannusten tekemistä, kuten pienten lisäetujen tarjoamista tai satunnaisten virkistystapahtumien järjestämistä. Se ei myöskään tarkoita pelkästään ulkoisten olosuhteiden muokkaamista, kuten uusien työvälineiden tai tilojen hankkimista. 

Työntekijäkokemuksen kehittäminen edellyttää yhteistä sitoutumista ja toimintaa niin johdolta kuin työntekijöiltäkin. Pelkästään henkilöstöhallinto ei voi luoda hyvää työntekijäkokemusta, vaan se vaatii aktiivista osallistumista ja vuorovaikutusta kaikilta organisaation jäseniltä ja johdolta. 

Työntekijäkokemuksen kehittäminen ei myöskään ole yksittäisten ongelmien ratkaisemista erillisinä tapauksina. Sen sijaan se edellyttää kokonaisvaltaista ja jatkuvaa lähestymistapaa – selkeää prosessia, jossa tarkastellaan ja parannetaan eri osatekijöitä ja niiden välisiä yhteyksiä.  

Mitä tarkoittaa työntekijäkokemuksen kehittäminen? 

Työntekijäkokemuksen kehittäminen ei siis ole projekti, jossa on projektipäällikkö ja joka suoritetaan tietyn ajanjakson aikana. Työntekijäkokemuksen kehittäminen on näkyvää ja strategiaan sidottua pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista toimintaa, joka vaatii organisaation sitoutumista, avointa viestintää, jatkuvaa kehittämistä ja työntekijöiden osallistamista. Kehittämisessä pyritään luomaan työyhteisö, jossa työntekijät voivat menestyä, kehittyä ja tuntea itsensä arvostetuiksi – ei päälle liimattuna vaan työntekijäymmärryksen kautta.  

Hyvällä työntekijäkokemuksella organisaatio voi erottua kilpailijoistaan ja houkutella parhaat osaajat ja lisätä samalla tuottavuutta, vähentää sairauspoissaoloja sekä parantaa asiakastyytyväisyyttä ja liikevaihtoa. 

Työntekijäkokemuksen kehittämisessä työntekijöiden tarpeita ja toiveita kuunnellen saadaan toivottuja lopputuloksia – luodaan työntekijäymmärrystä. Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja kehittämiseen sekä jatkuva palaute ja kommunikaatio auttavat organisaatiota ymmärtämään paremmin työntekijöiden tarpeita ja luomaan paremman työntekijäkokemuksen. 

Mistä aloittaa, kun tavoitteena on työntekijäkokemuksen kehittäminen? 

Työntekijäkokemuksen kehittäminen alkaa ymmärtämisestä, mitä työntekijät tarvitsevat voidakseen tuntea olevansa tärkeitä ja arvostettuja osana organisaatiota. Ensimmäinen askel työntekijäkokemuksen kehittämisessä on työntekijöiden tarpeiden ja odotusten kartoittaminen. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi työntekijäkokemuskyselyjen, haastattelujen, työpajojen tai muiden osallistavien menetelmien avulla.

Perinteiset geneeriset työntekijöille suunnatut kyselyt antavat suuntaviivoja, mutta geneeristä kyselyä syvempi tapa on rakentaa kysely organisaation omien tarpeiden mukaan. Olennaista on ottaa työyhteisö mukaan prosessiin heti alkumetreiltä, jotta myös hiljainen tieto ja todellinen muutostarve saadaan kaivettua esille. Yhdessä tekemällä myös sitoutetaan ja innostetaan henkilöstö yhteiseen kehitykseen. 

Kun organisaation tarpeet ja työntekijöiden odotukset on kartoitettu, voidaan kehittää toimintasuunnitelma työntekijäkokemuksen parantamiseksi. Tärkeää on huomioida, että kehittämisprosessi on jatkuva ja vaatii organisaation sitoutumista ja panostusta. 

Työntekijäkokemuksen kehittämistä voidaan lähestyä myös laajemmasta näkökulmasta organisaation kulttuurin ja strategian muokkaamisen kautta. Tällöin tavoitteena on organisaation arvomaailman, johtamistavan ja toimintamallien ymmärtäminen ja kehittäminen siten, että työntekijän rooli kehitystyössä muuttuu passiivisesta aktiiviseksi toimijaksi. 

Artikkeli on ensimmäinen osa työntekijäkokemuksen kehittämisen juttusarjaa. Toinen osa käsittelee työntekijäkokemuksen kehittämistä Mediatili Oy:llä.

Linda Paasikallio, toimitusjohtaja, eFace