Palkkahallinto

Huhtikuun alusta voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan henkilöstörahastojen perustaminen on mahdollista entistä pienemmissä yrityksissä. Henkilörahaston voi nyt perustaa, jos henkilöstöä on vähintään viisi ja yrityksen liikevaihto on vähintään 100 000 euroa. Nykyisin henkilöstörahaston perustaminen edellyttää vähintään kymmentä työntekijää ja yli 200 000 euron liikevaihtoa.

Alkuvuoden aikana Palkkablogissa tutustutaan erilaisiin rooleihin ja työnkuviin palkka- ja henkilöstöhallinnossa. Haluamme nostaa esiin monipuolisia tarinoita sekä harjoittelijan näkökulmasta että kokeneiden konkareiden suusta. Mitkä ovat ne asiat, jotka saavat päivä toisensa jälkeen innostumaan ja toisaalta mitkä asiat saivat alun perin kiinnostumaan työstä taloushallinnon parissa?

Palkkahallinnossa vuodenvaihde on edelleen kiireistä aikaa, vaikka aikaisempien vuosien vuosi-ilmoitusrumba onkin jäänyt historiaan tulorekisterin myötä.

Päättyneet työehtosopimukset, joita ei voi käyttää enää vuoden 2023 maksupäivällä olevissa tulorekisteri-ilmoituksissa, koska koodien voimassaolo on päättynyt 31.12.2022.

Maksukyvyn heikkeneminen tavanomaista suurempien tulonhankkimiskulujen kuten työmatkakustannusten nousun vuoksi on lisätty laissa todetuksi ulosmittauksen määrän pienentämisen perusteeksi.

YEL-vakuutus on lakisääteinen. Yrittäjän on vakuutettava itsensä yrittäjän eläkelain edellytysten täyttyessä, kun yrittäjä: on 18–69-vuotias ja arvioitu työtulon määrä on vähintään 8 575,45 euroa vuodessa (vuonna 2023).

Vuoden 2023 alusta alkaen TyEL-vakuutusmaksuissa on eroja eri eläkevakuutusyhtiöissä ja myös kussakin eläkevakuutusyhtiössä olevien asiakasryhmien osalta.

Kaikkien organisaatioiden, joiden järjestelmissä henkilötunnuksia käytetään, pitää valmistautua muutoksiin hyvissä ajoin, muistuttaa Digi- ja väestövirasto.

Suuri ohjelmistokyselymme selvittää, mitä palkkaohjelmistoja Suomessa juuri nyt käytetään. Vastaa kyselyyn marraskuun loppuun mennessä, voit voittaa Palkkahallinnon tehopäivä -etäkoulutuksen!

Tili-instituuttisäätiön hallitus on muuttanut KLT- ja PHT-pätevyyksien ylläpitokoulutusvaatimuksia. Pätevyyksien ylläpitokoulutuksen vaatimusten muuttamisella pyritään vastaamaan ennen kaikkea alan osaamisvaatimusten muutoksiin.

Talous- ja palkkahallinnon ulkoistustutkimuksen perusteella ulkoistamisen määrä kasvaa tulevaisuudessa lähes varmuudella. Taloushallintonsa jo ulkoistaneista yrityksistä ja kunnista noin viidesosa olisi valmis vaihtamaan nykyistä palveluntarjoajaansa. Kolme neljäsosaa vastaajista on jo ulkoistanut taloushallintonsa joko osittain tai kokonaan. 

Työnantajan on hyvä käydä olemassa olevat kilpailukieltosopimukset siirtymäajan kuluessa läpi. Samalla on hyvä varmistaa, että erityinen syy, jonka vuoksi sopimus on aikanaan tehty, on edelleen olemassa.