Työharjoittelu – ensiaskel taloushallinnon työtehtäviin
Työharjoittelu kuuluu usein taloushallintoalan tutkintokoulutusten opintovaatimuksiin. Parhaimmillaan harjoittelujakso kehittää sekä työharjoittelijan että harjoittelupaikan osaamista ja edistää alan työmarkkinoiden toimivuutta.
Taloushallintoliitto selvittää kolmiosaisessa kirjoitussarjassaan oppilaitosten, työnantajaorganisaatioiden ja opiskelijoiden näkemyksiä taloushallintoalan työharjoitteluista. Ensimmäisessä osassa katsotaan oppilaitosten näkökulmasta.
Harjoittelu osana merkonomiopintoja
Työharjoittelu on olennainen osa taloushallintoalan merkonomi- ja tradenomiopintoja. Miten harjoittelujaksot sijoittuvat opintoihin ja millaisia tavoitteita opiskelijoiden oppimiselle asetetaan?
Liiketoiminnan perustutkinnon opintoihin sisältyy yhteensä 9 kuukautta – 1,5 vuotta työssä oppimista. Työssäoppimisjaksoja on useampia ja ne jakautuvat tavanomaisesti useammalle opiskeluvuodelle. Opiskelijan opiskelu- ja osaamistaustasta vaikuttavat työharjoittelun määrään. Esimerkiksi aikuisopiskelijoiden työharjoittelu, kuten myös koko opiskeluaika, on yleensä suoraan peruskoulusta tulevia opiskelijoita lyhyempi.
“Toivoisin, että opettajat voisivat vierailla työharjoittelupaikoissa seuraamassa harjoitteluja sekä käydä työnantajien ja opiskelijoiden kanssa läpi harjoittelun tavoitteita ja toteutumista.”
HAMK:n liiketalouden lehtori Sanna Kuisma
Viimeinen opiskeluvuosi opinnoissa kuluu usein harjoittelussa. Oulun seudulla toimivan OSAO:n merkonomitutkintokoulutukseen haetaan yhteishaun (nuoret) tai jatkuvan haun (aikuiset) kautta. OSAO:n taloushallinnon lehtori Arja Peltoniemen mukaan peruskoulusta tulevat nuoret valmistuvat tutkintoon noin kolmessa vuodessa, aikuisopiskelijat noin puolessatoista tai kahdessa vuodessa aiemmasta työ- ja opiskelutaustasta riippuen.
Nuoret suorittavat kahden kuukauden mittaiset, työyhteisössä toimimisen ja asiakaspalvelun taitoja kehittävät työharjoittelut ensimmäisenä ja toisena opintovuonna. Taloushallinnon opintopolun viimeinen opiskeluvuosi on lähes kokonaisuudessaan työssä oppimista. Aikuisopiskelijoista valtaosa on ammatinvaihtajia. Heidän opiskeluaikansa pituuteen vaikuttaa aiempi työhistoria.
“Aikuisopiskelijat suorittavat työyhteisössä toimimiseen ja asiakaspalveluun liittyvän kolmen kuukauden työssä oppimisen ensimmäisen vuoden lopulla sekä 6–8 kuukauden mittaisen työssä oppimisen viimeisenä opintovuonna.”, Peltoniemi sanoo.
Merkonomin koulutuksesta on mahdollista suorittaa myös osatutkinto, esimerkiksi pelkästään taloushallinnon ammatilliset opinnot. Osatutkinto-opiskelijoiden koulutukseen kuuluu yksi pitkä työssäoppimisjakso.
Merkonomiopiskelijoille harjoittelupaikkoja hyvin tarjolla
OSAO:n opiskelijat hakevat harjoittelupaikkansa itse, mutta koulu tukee opiskelijoita järjestämällä työpaikalla järjestettävän koulutuksen infoja ja henkilökohtaista ohjausta. Harjoittelun sisällöistä sovitaan työssä oppimista ohjaavan opettajan, työssäoppimisenohjaajan ja opiskelijan yhteisessä ohjauskeskustelussa. Opettaja myös vierailee työpaikalla harjoittelun aikana.
Taloushallinnon merkonomiopiskelijoiden harjoitteluun sisältyy parhaimmillaan laskutusta ja reskontran hoitoa, kirjanpitoa ja tilinpäätösten tekemistä sekä palkanlaskentaa. Harjoittelun sisältöjä määriteltäessä opiskelijan henkilökohtaisilla osaamistavoitteilla on suuri merkitys. On myös tärkeää, että opiskelija pystyy suorittamaan harjoittelujaksolle suunnitellut osaamisen näytöt.
“Joissain harjoittelupaikoissa haasteena on, että opiskelijat eivät pääse kehittämään taitojaan riittävän monipuolisesti. Vaativampia tehtäviä ei ehkä voida antaa harjoittelijalle tai ei haluta, että opiskelija on kontaktissa asiakkaaseen. Kommunikointi asiakkaan kanssa on kirjanpitäjän työssä vuosi vuodelta tärkeämpää, joten tätä taitoa pitäisi päästä harjoittelemaan.”, Peltoniemi sanoo.
Harjoittelu on lähtölaukaus työelämään
Peltoniemi näkee harjoittelun keskeisenä osana taloushallinnon ammattiopintoja. Koulussa opitut teoriasisällöt avautuvat opiskelijalle käytännön työssä aivan uudella tavalla ja lisäävät opintomotivaatiota.
“Opiskelijoille on tärkeää tutustua todelliseen työympäristöön. Ammattilaisuus kasvaa varsinaisten työtehtävien ohella myös kahvipöytäkeskusteluissa. Harjoittelu myös edistää työllistymistä. Joskus palkaton harjoittelu on vaihtunut parin viikon jälkeen vakituiseksi työsuhteeksi, ja opiskelija on siirtynyt päiväopinnoista oppisopimusopiskelijaksi. Silloin opinnot suoritetaan kokonaisuudessaan työpaikalla suoritettavin näytöin.”, Peltoniemi toteaa.
Työharjoittelu osana ammattikorkeakouluopintoja
Ammattikorkeakoulujen tradenomiopintoihin sisältyy työharjoittelua 30 opintopisteen eli noin viiden kuukauden verran. Opiskelija suorittaa harjoittelun yleensä toisen opiskeluvuoden jälkeen, kun hän on saanut valmiiksi liiketalouden yhteiset opintokokonaisuudet ja osan taloushallinnon suuntautumisopinnoistaan.
Harjoittelun voi suorittaa yhtäjaksoisesti tai kahdessa osassa. Ammattikorkeakoulut pyrkivät pitämään harjoittelukäytännöt joustavina, jotta harjoittelut voidaan räätälöidä opiskelijoiden ja työnantajien tarpeisiin.
Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) ja Turun ammattikorkeakoulussa liiketalouden työharjoittelu jakautuu kahteen osaan. HAMK:ssa puhutaan yleisestä työelämäosaamisesta (12 op) ja profiloivasta työharjoittelusta (18 op), Turun AMK:ssa puolestaan perus- (10 op) ja ammattiharjoittelusta (20 op). Pienistä eroavaisuuksia huolimatta harjoittelukäytännöt ovat molemmissa kouluissa pitkälti samanlaiset.
“Pääsääntöisesti opiskelijat ovat todella tyytyväisiä opintojen pakolliseen harjoitteluun. Motivaatio opiskeluun kasvaa, kun teoriaa pääsee hyödyntämään käytännössä.”
HAMK:n liiketalouden lehtori Sanna Kuisma
HAMK:n liiketalouden lehtori Sanna Kuisman mukaan yleisen työharjoittelun voi suorittaa esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä, mutta profiloivaan harjoitteluun tulisi sisältyä monipuolisesti erilaisia taloushallinnon tehtäviä, esimerkiksi kirjanpitoa. Turun AMK:n taloushallinnon ja liiketoiminnan lehtori Katja Revon mukaan työtehtävien vaatimukset ovat samanlaiset myös perus- ja ammattiharjoittelussa.
“Profiloivaan harjoitteluun mentäessä taloushallinnon teoriakursseja tulisi olla kattavasti suoritettuna.”, Kuisma kertoo.
Opiskelijan tavoitteet määrittävät harjoittelun sisällön
Kuisma ja Repo painottavat, että syventävässä harjoittelussa opiskelijan henkilökohtaiset urahaaveet ratkaisevat työtehtävien soveltuvuuden.
“On tärkeää, että opiskelija tutustuu itseään kiinnostavaan alaan sekä sen työtehtäviin monipuolisesti. Työtehtävien vaatimustason tulisi kasvaa harjoittelun edetessä.”, Repo sanoo.
Opiskelija hakee itse harjoittelupaikkansa ja neuvottelee mahdollisesta palkasta. Harjoitteluohjaaja tai opinto-ohjaaja tukevat ja neuvovat tarvittaessa. Koulu voi myös jakaa tietoa esimerkiksi yrityksissä avoinna olevista työ- ja harjoittelupaikoista.
“Toivoisin, että opettajat voisivat vierailla työharjoittelupaikoissa seuraamassa harjoitteluja sekä käydä työnantajien ja opiskelijoiden kanssa läpi harjoittelun tavoitteita ja toteutumista. Tämä vaatisi kuitenkin työn uudenlaista resursointia.”, Repo pohtii.
Isot työnantajat osaavat hyödyntää harjoitteluja
Turun AMK:n ja HAMK:n taloushallinnon opiskelijat ovat löytäneet harjoittelupaikat helposti. Kaikki eivät kuitenkaan saa harjoitteluajalta palkkaa; HAMK:n taloushallintoalan opiskelijoista kolme neljästä on saanut harjoitteluajalta 1 000–1 700 euron kuukausipalkkaa, mutta Turun AMK:n opiskelijoista valtaosa on työskennellyt palkatta.
“Meillä opiskelee myös ulkomailta muuttaneita taloushallinnon opiskelijoita. Hekin ovat päässeet hyvin harjoitteluun. Toki kielitaito on joskus haaste opinnoissa ja harjoittelussa, mutta se korostuu lähinnä opinnäytetyövaiheessa.”, Repo pohtii.
Työharjoittelupaikkoja on saatavissa erityisesti isommilta työnantajilta, jotka tuntevat ammattikorkeakoulujen harjoittelukäytännöt. Sen sijaan monille pienemmille yrityksille opintoihin sisältyvä työharjoittelu on vieraampi.
“Toivoisin, että pienemmät työnantajat ottaisivat harjoittelijoita nykyistä rohkeammin. Opiskelijat ovat näppäriä, innokkaita ja nopeita oppimaan. Jos harjoittelujakso suunnitellaan hyvin ja perehdytys on tehokas, työharjoittelusta on hyötyä myös työnantajalle. Työharjoittelut voidaan ajastaa käynnistymään syyskaudella, jolloin tilitoimistoilla olisi osaava työvoimaa tarjolla kiireisen kevätsesongin alkaessa.”, Kuisma vinkkaa.
Käytännön oppia osuuskunnasta
Kuisma ja Repo pitävät ammattikorkeakoulujen työharjoittelua erittäin tärkeänä. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan opinnoissa syntynyttä osaamista käytännössä, mikä tehostaa ammatillista kasvua ja itseluottamusta. Samalla syntyy kullanarvoisia kontakteja työelämään. Monet opiskelijat saavat harjoittelupaikastaan myöhemmin palkkatöitä tai pääsevät tekemään yritykselle opintoihinsa kuuluvan opinnäytetyön.
“Pääsääntöisesti opiskelijat ovat todella tyytyväisiä opintojen pakolliseen harjoitteluun. Motivaatio opiskeluun kasvaa, kun teoriaa pääsee hyödyntämään käytännössä. Harjoittelun ansiosta opiskelijoilla on valmistuessaan syvällisempää työelämäosaamista ja he uskaltavat ottaa uusia haasteita vastaan.”, Kuisma kertoo.
Turun AMK:n tradenomiopiskelijat pääsevät tekemään käytännön työtehtäviä työharjoittelupaikkojen lisäksi myös ammattikorkeakouluun perustetussa Osuuskunta TradeTaseessa. Taloushallintoalan opiskelijat on jaettu tiimeihin, joista jokainen pääsee työskentelemään kerran viikossa opettajan ohjauksessa osuuskunnan tiloissa.
“TradeTase tarjoaa Turun AMK:n sisäisille toimijoille ja yrityksille opiskelijoiden tuottamia kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluita. Monesti osuuskunnassa työskentely helpottaakin opiskelijoiden sijoittumista työ- ja harjoittelupaikkoihin.”, Repo sanoo.
Työharjoittelu taloushallintoalan tutkintokoulutuksissa
Liiketoiminnan perustutkinto / merkonomi
- Laajuus 180 op ja noin 1,5–3 vuotta riippuen opiskelijan opiskelu- ja osaamistaustasta.
- Työpaikalla järjestettävän koulutuksen osuus 9 kuukautta – 1,5 vuotta.
- Tutkinto antaa hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin sekä alan ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksiin.
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto / tradenomi (AMK)
- Laajuus 210 op ja noin 3,5 vuotta riippuen opiskelijan opiskelu- ja osaamistaustasta.
- Työharjoittelun osuus 30 op.
- Tradenomi voi hakeutua kolme vuotta työkokemusta hankittuaan tradenomi (ylempi amk) tutkintokoulutukseen (90 op), joka tuottaa maisteritutkintoa vastaavan kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin haettaessa.
Kauppatieteiden yliopisto-opinnot / kauppatieteiden kandidaatti ja maisteri
- Opiskelija suorittaa kauppakorkeakoulussa tai yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon (kauppatieteiden kandidaatti, KTK) ja tämän jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon (kauppatieteiden maisteri, KTM).
- KTK-tutkinto 180 op (noin 3 vuotta). KTM-tutkinto 120 op (noin 2 vuotta).
- Ei pakollista työharjoittelujaksoa. Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voi yleensä sisällyttää harjoittelua.
