Huolensa pahoittaja

Kyllä minä mieleni pahoitin, kun ei ole enää satunnaisia tuottoja ja kuluja

Huolensa pahoittaja muistelee Kirjanpitolautakunnan lausuntoa numero 1750 vuodelta 2005. Tuon lausunnon tarkoitus oli se, että mikäli yrityksellä on tapahtuma, joko tuotto tai kulu, joka kohdistuu aikaisemmille tilikausille, niin se kirjataan voittovarojen kautta. Tarkoitus oli siis se, että toteutettavan tilinpäätöksen luvut eivät sekoitu tuosta vanhasta tapahtumasta. Lausunnon vanhojen lukujen korjaaminen ei ole ollut monien mielestä järkevää ja jos Tilisanomien päätoimittajan Audit Trail – uhoa kuuntelee, niin ei se ole senkään vuoksi järkevää. Tuossa lausunnossa annettiin ohjeet omaan pääomaan kirjaamiseen myös silloin, kun tiettyjä menettelytapoja muutetaan tilinpäätökseen. Näitä on siis esimerkiksi kiinteiden menojen lukeminen hankintamenoon.

Huolensa pahoittaja havaitsee kaikenlaisia alansa pikkuongelmia sekä noukkii sopivia keinoja niiden ratkaisemiseen. Vastuu näiden pohdintojen noudattamisesta jää aina lukijalle.

Opimme tuon tavan ja olimme innoissamme. Ihan kokonaan lausunnon tarkoitusta emme kuitenkaan ymmärtäneet, koska meille oli juuri opetettu, että kansainvälisissä tilinpäätöksissä tuloslaskelmalla ei ollut merkitystä – onhan se siellä vain kahden taseen välinen erotus. Tuo omaan pääomaan kirjaaminen oli seurausta siitä, että satunnaiset tuotot ja kulut jäivät pois. 

Onneksemme kirjaamista käytettiin toivottavasti vain merkittävien erien kohdalla. Meille tuli tuo kirjaaminen tarpeelliseksi esimerkiksi silloin kun verotarkastuksen seurauksena yritykselle maksuunpantiin veroja. Nuo verothan eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia. Ne kirjattiin oman pääoman kautta ja sitten muistettiin liitetiedoissa kohdassa Oman pääoman muutoksen erittely, kertoa tuo asia.

Omiin pääomiin liittyvä ohjeistus on kirjanpidollisesti järkevä. Sen sijaan näiden kustannusten verokäsittely ei. Ohessa pienehkön yrityksen saama verohallinnon kirje asiasta. 

Elinkeinoverolain 3 §:n 1 momentin mukaan verotusta toimitettaessa veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot sekä muut jäljempänä säädetyt vähennyskelpoiset erät jaksotetaan asianomaisten verovuosien tuotoiksi ja kuluiksi. Elinkeinotoiminnan tulos on verovuoden tuottojen ja kulujen erotus. Yhtiö on verovuoden 2019 veroilmoituksella vähentänyt tuloslaskelman ulkopuolisina vähennyskelpoisina kuluina aiemmille vuosille kuuluvia elinkeinotoiminnan kuluja. Yhtiön antaman selvityksen mukaan kulut liittyvät aiempien vuosien tilinpäätöksissä myöhemmin tehtyihin sähkönhyvitysten, myyntien ja kassa/luottokorttitäsmäytysten korjauksiin. Korjaukset on kirjanpidossa kirjattu oman pääoman kautta. Aiempiin verovuosiin kohdistuvien kulujen osalta tulee hakea oikaisua kyseisiin verovuosiin.

Oheisen erimerkin mukaisista kustannuksista piti siis hakea oikaisua. Jokainen niitä tehnyt tietää, että niiden käsittelyaika on nykyään 12-24 kuukauden pituinen. Mikäli kyseessä olisi tuotto ja tuon korjattavan tilikauden verotettava tulo lisääntyisi, maksaisi yritys aika huomattavia korkoja tästä jälkikäteen perittävästä tuloverosta. 

Eli – ikävä satunnaisille erille elää. Onko järkevämpää olla muistamatta tuota lausunnon 1750 sisältöä ja kirjata mahdollisimman paljon eriä kuluvaan tilikauteen. Tasehan meillä on oikein – tuloslaskelmasta viis.

Huolensa pahoittajan muut kirjoitukset

28.11.2022 Huolensa pahoittaja
Miten saat salattua verotietosi
Joskus käy niin onnellisesti, että yrittäjä saa myytyä yrityksensä ja saa siitä jopa rahaa. Lopullinen raha on usein varattu yrittäjän eläkepäivien tueksi. Meistä jokainen tietää, että eläkevakuutusmaksut on maksettu ehkä hieman niukkoina ja eläkettä ei juurikaan ole. Tuon verotiedon ilmitulo seuraavan syksyn loppukuukausina onkin sitten joillekin yllätys. Jos haluttaisiin keksiä keinoja, joilla tuota ilmiötä estettäisiin, on kekseliäs kirjanpitäjä hahmotellut vaihtoehtoja.