Harjoittelijoiden merkitys on työnantajille lähes korvaamaton
Taloushallinnon opintoihin sisältyvä työharjoittelu tarjoaa yrityksille erinomaisen tavan uusiutua ja hankkia uutta, osaavaa työvoimaa. Harjoitteluihin liittyvän kirjoitussarjan toisessa osassa katsomme asiaa työnantajan näkökulmasta.
Kysyimme, millaisia ajatuksia suomalaisilla yritysjohtajilla on työharjoittelusta. Miten yritykset hyödyntävät oppilaitosten harjoittelujaksoja, ja millaisia tehtäviä opiskelijat pääsevät harjoittelussa tekemään? Mikä harjoittelussa on hyvää, entä mikä kaipaisi kehittämistä?
Monetra Pohjois-Savossa tarjolla suoraan TES-palkka
Monetra Pohjois-Savo Oy:n toimitusjohtaja Satu Keskitalo-Makkonen kertoo Monetra rekrytoineen Kuopioon viime vuonna noin 40 työntekijää. Merkittävä osa heistä oli juuri valmistuneita tai opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita, jotka palkattiin määräaikaisiin työsuhteisiin ja työharjoittelijoiksi. Valtaosa opiskelijoista tuli ammattikorkeakoulusta, mutta mukaan mahtuu myös merkonomiksi ja kauppatieteiden maisteriksi opiskelevia.
“Toimintamme on voimakkaassa kasvussa hyvinvointialueuudistuksen vuoksi. Tarvitsimme uusia talous- ja henkilöstöhallinnon osaajia kasvamaan asiantuntijoiksi. Rekrytoimme myös opintojen loppuvaiheessa olevia. Pääasiassa teemme ensin määräaikaisen työsopimuksen, jonka päättyessä teemme useimpien kanssa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen”, Keskitalo-Makkonen kertoo.
Tällä alalla on päivitettävä koko ajan omaa osaamista, hallittava työpaineita, kyettävä oma-aloitteisuuteen sekä työtehtävien organisointiin ja priorisointiin. Voimakkaasti muuttuvalla toimialalla ja toimintaympäristössä tarvitaan resilienssiä. Olisi tärkeää, että nämä ominaisuudet harjaantuisivat jo opiskeluaikana
Monetra Pohjois-Savon toimitusjohtaja Satu Keskitalo-Makkonen
Monetran Kuopion toimisto on Savilahden yritys- ja opiskelukeskittymä Novapoliksen alueella. Alueella toimivat myös Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Savon ammattiopiston kampukset.
“Opiskelijat tuntevat meidät hyvin, ja osaavat kysellä meiltä työmahdollisuuksia. Kun opiskelijan oma harjoittelu on takana, hän usein suosittelee meitä myös omalle kaveripiirilleen”, Keskitalo-Makkonen iloitsee.
Monetran kiinnostavuutta työpaikkana lisää varmasti osaltaan se, että yritys maksaa työharjoitteluajalta lähes poikkeuksetta AVAINTES-työehtosopimuksen mukaista harjoittelupalkkaa.
“Harjoittelijat työskentelevät yleensä joko keskitetyssä asiakaspalvelussamme tai talouspalveluiden avustavassa kirjanpitotyössä talouspalvelusihteereinä. Harjoittelijoiden työpanos on meille tärkeä, joten maksamme siitä silloin myös palkkaa”, Keskitalo-Makkonen perustelee.
Nuorten vahvuutena hyvät IT-taidot
Keskitalo-Makkosen mielestä työharjoitteluun tulevien opiskelijoiden osaamistaso on kaiken kaikkiaan on varsin hyvä, vaikka substanssiosaaminen pitää yleensä kaikille harjoittelijoille erikseen opettaa. Erityisesti IT-valmiudet ovat kohdallaan.
“Opiskelijoiden osaamisessa on kuitenkin suurta vaihtelua. Osalla opiskelijoista on monialaista osaamista, ja osa nuorista on myös aiempia sukupolvia rohkeampia. Tämä onkin tärkeää, koska työssämme asiakaspalvelun, asiantuntijatehtävien ja konsultoinnin merkitys on kasvussa.”
Keskitalo-Makkonen arvioi, että joka kymmenes harjoittelija ei syystä tai toisesta sovellu taloushallinnon asiantuntijatyöhön. Erityisesti yliopistosta tulevat voivat nähdä työn turhan yksitoikkoisena. Osa harjoittelijoista ei kestä taloushallintotyön kuormitusta ja ajoittaisia ruuhkahuippuja. Ongelmaksi voivat muodostua myös oma-aloitteisuuden puute ja vaikeus omaksua uutta tietoa.
“Tällä alalla on päivitettävä koko ajan omaa osaamista, hallittava työpaineita, kyettävä oma-aloitteisuuteen sekä työtehtävien organisointiin ja priorisointiin. Voimakkaasti muuttuvalla toimialalla ja toimintaympäristössä tarvitaan resilienssiä. Olisi tärkeää, että nämä ominaisuudet harjaantuisivat jo opiskeluaikana”, Keskitalo-Makkonen pohtii.
Azetsilla panostetaan perehdyttämiseen
HR-johtaja Katja Strömbergin mukaan Azets rekrytoi talouden ja laskentatoimen merkonomi- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita työharjoitteluun avoimella trainee-haulla 1–2 kertaa vuodessa. Yrityksessä on vuosittain tarjolla noin 50 trainee-paikkaa eri puolilla Suomea. Suurin osa niistä on suunnattu taloushallinnon ja palkanlaskennan opiskelijoille.
“Trainee-jakson sisällöt sovitaan tutkinnon tarpeista käsin. Useimmiten harjoittelujakso on kestoltaan 3–6 kuukautta. Sen jälkeen osa harjoittelijoista työllistyy Azetsille esimerkiksi kesätyöhön tai kokoaikaiseen vakituiseen työsuhteeseen.”, Strömberg sanoo.
Harjoittelujaksojen sisällöt suunnitellaan mahdollisimman monipuolisiksi, jotta opiskelijat pääsevät tutustumaan alaan ja erilaisiin asiakkaisiin laajasti. Azets ja opiskelija määrittelevät yhdessä harjoittelun tavoitteet, ja harjoittelijalle tehdään selkeä perehdytyssuunnitelma.
“Taloushallinnon harjoittelussa opiskelija tutustuu pääasiassa kirjanpidon avustaviin töihin, kuten osto- ja myyntilaskujen sekä tiliotteiden käsittelyyn. Ohjaajan opastuksessa opiskelija voi päästä tutustumaan myös pienempien yritysten kuukausittaiseen pääkirjanpitoon sekä avustamaan tilinpäätösten ja veroilmoitusten tekemisessä. Palkanlaskennan harjoittelijat tutustuvat palkanlaskennan eri osa-alueisiin sekä osallistuvat osaamistasonsa mukaisesti asiakkaiden palkanlaskentaan”, Strömberg luettelee.
Opiskelijoilla hyvä lähtötaso
Strömberg kehuu trainee-koulutukseen tulevien opiskelijoiden työmotivaatiota, oma-aloitteisuutta ja teknisiä taitoja. Hänen mielestään opiskelijoilla on hyvä valmius ottaa käyttöön työssä tarvittavia järjestelmiä, teknologioita ja automaatiota. Ammattikorkeakouluopintojen vahvuutena hän pitää alaan kuuluvia substanssiopintoja sekä opintojen tuottamia tietojenkäsittely- ja tiedonhakutaitoja.
Vuorotahtia etenevät teoriaopinnot ja käytännön harjoittelu tukevat Strömbergin mielestä toisiaan. Lisäksi harjoittelu antaa opiskelijalle mahdollisuuden arvioida omia mielenkiinnon kohteitaan ja suunnitella sen pohjalta omaa urapolkua.
Harjoittelijan asenteella ja oppimisinnolla on erittäin suuri merkitys, sillä koulun penkiltä tuleva ei voi koskaan olla valmis ammattilainen.
Rantalaisen HR-johtaja Noora Jalkanen
“Amk-opiskelijoilla ja toisen asteen opiskelijoilla on erityisesti syventävien opintojen jälkeen hyvät valmiudet soveltaa oppimaansa käytännössä. Usein opiskelijat kokevan hyötyneensä harjoittelussa erityisesti arvonlisäverotuksen ja tuloverotuksen sekä tilinpäätöksen tulkinnan kursseista.”
Azetsilla on havaittu pidempikestoisten harjoittelujaksojen olevan lyhyitä hyödyllisempiä. Pidemmissä harjoitteluissa opiskelijalle pystytään perehdyttämään kattavammin tiettyyn tehtävänkuvaan. Strömberg pitää myös tärkeänä, että yritykset ja oppilaitokset suunnittelevat harjoittelujaksojen sijoittelua yhteistyössä.
“Haluamme antaa opiskelijoille hyvän perehdytyksen ja tuen työskentelyyn. Jos opiskelija pääsee aloittamaan harjoittelunsa jo joulukuussa ennen tilinpäätöskiireitä, voimme tarjota hänelle paremman perehdytyksen”, Strömberg sanoo.
Myös Rantalaisella oma trainee-ohjelma
Tilitoimisto Rantalaisen toimipisteissä työskentelee vuosittain noin 25–30 työharjoittelijaa, joista valtaosa on taloushallintoalan tradenomi- tai merkonomiopiskelijoita. Harjoittelijoiden todellinen määrä on tätä isompi, sillä osa opiskeljoista suorittaa työharjoittelunsa Rantalaisen trainee-ohjelmassa.
Niin työharjoittelua kuin trainee-ohjelmaakin suorittavat pääsevät työskentelemään oikeissa asiakasprojekteissa.
“Pyrimme siihen, että myös harjoittelijat pääsevät vähitellen kiinni itsenäiseen työskentelyyn. Liikkeelle lähdetään avustavista prosesseista sekä pienempien kirjanpito- ja palkanlaskenta-asiakkaiden töistä. Kokenut kollega on aina tarvittaessa harjoittelijan tukena,” Rantalaisen HR-johtaja Noora Jalkanen kertoo.
Asenne ja innokkuus avainasemassa
Jalkanen on huomannut, että opetus toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa on muuttunut käytännönläheisemmäksi. Kouluissa esimerkiksi panostetaan IT-taitojen opiskeluun ja käytetään yleisimpiä taloushallinnon ohjelmistoja, mikä helpottaa ja nopeuttaa harjoittelijoiden perehdyttämistä. Toimialakohtainen perehdytys on kuitenkin tehtävä työpaikalla.
“Harjoittelijan asenteella ja oppimisinnolla on erittäin suuri merkitys, sillä koulun penkiltä tuleva ei voi koskaan olla valmis ammattilainen”, Jalkanen sanoo.
Oppilaitosten harjoittelujaksot osuvat usein keväälle, jolloin tilitoimistojen kiire on kovin. On hyvä, jos opiskelijan on mahdollista pitää harjoittelujakso vapaasti vuoden aikana, jotta tilitoimistoilla on paremmat mahdollisuudet harjoittelijoiden rekrytointiin.
Rantalaisen HR-johtaja Noora Jalkanen
Jalkanen näkee tilitoimistoympäristön olevan erityisen otollinen harjoittelupaikka taloushallintoalan opiskelijoille, sillä työssä pääsee tutustumaan hyvinkin erilaisten toimialojen ja yritysten käytäntöihin. Hektinen tilitoimistotyö myös tarjoaa harjoittelijalle hyvät mahdollisuudet ajanhallinta- ja organisointitaitojen kehittämiseen.
“Työn kiireisyyteen ja kausiluonteisuuteen liittyy myös toiveemme harjoittelujen sijoittamisesta. Oppilaitosten harjoittelujaksot osuvat usein keväälle, jolloin tilitoimistojen kiire on kovin. On hyvä, jos opiskelijan on mahdollista pitää harjoittelujakso vapaasti vuoden aikana, jotta tilitoimistoilla on paremmat mahdollisuudet harjoittelijoiden rekrytointiin”, Jalkanen sanoo.
Mediatilillä harjoittelupaikkoja ympäri vuoden
Tilitoimisto Mediatili tarjoaa taloushallintoalan merkonomi- ja tradenomiopiskelijoille harjoituspaikkoja ympäri vuoden. Toimitusjohtaja Sanna Viiliäisen ja HR-päällikkö Niina Pudaksen mukaan ainakin yhdessä yrityksen viidestä toimipisteestä työskentelee koko ajan muutama harjoittelija.
Useimmat harjoittelijat hakevat harjoittelupaikkaa itsenäisesti lähettämällä työhakemuksen. Monilla harjoittelijoilla on kiire työpaikan saamiseen. Harjoittelun saatetaan toivoa alkavan jo parin viikon sisällä yhteydenotosta.
Harjoittelijoiden tehtäviin kuuluu avustavia kirjanpidon tehtäviä, reskontran hoitoa, perinteisen kirjanpitokirjausten tekoa, tositteiden järjestelyä sekä erilaisia selvitys- ja toimistotöitä.
“Jos harjoittelujakso osuu tilinpäätöskaudelle, otamme harjoittelijan mukaan tilinpäätöksen valmisteluun ja pienten yhtiöiden veroilmoitusten laatimiseen. Harjoittelijat eivät kuitenkaan toimi täysin itsenäisesti, vaan perehdyttäjä käy harjoittelijoiden tekemät kirjaukset läpi”, Viiliäinen kertoo.
Työharjoittelut ovat osoittautuneet Mediatilille hyväksi mahdollisuudeksi löytää uusia työntekijöitä. Monesti hyvin sujunut harjoittelujakso päättyy opiskelijan työllistymiseen.
“Viime vuonna palkkasimme kolme harjoittelijaamme töihin. Tänä vuonna on sovittu jo yhden harjoittelijan kanssa työsuhteesta”, Viiliäinen sanoo.
Osaamisessa suuria eroja
Viiliäisen ja Pudaksen mielestä harjoittelijoiden yleisissä työelämätaidoissa ja alakohtaisissa valmiuksissa on isoa vaihtelua. Osaamiseroihin vaikuttavat opintoaste sekä yksilölliset osaamiserot. Erityisesti nuorimmilla toisen asteen opiskelijoilla työkokemus on yleensä vähäistä. Heidän kanssaan perehdytys on aloitettava alkeista.
“Joskus aloitamme perehdytyksen Office-työkalujen käyttämisestä. Toisinaan taas tekijät ovat laitteiden kanssa niin näppäriä, että he opastavat meitä ammattilaisia. Alan terminologia on mielestäni kaikilla aika hyvin hallussa, kuten myös arvonlisäveron yleiset periaatteet. Tilinpäätökseen ja verotukseen liittyviä taitoja harjoittelijoilla ei juuri ole”, Viiliäinen pohtii.
Opiskelijoiden osaamistausta vaikuttaa myös työharjoittelun palkallisuuteen. Tradenomiopiskelijoille harjoitteluajalta maksetaan palkkaa, mutta muut harjoittelut ovat palkattomia.
“Tradenomiopiskelijoille maksamme Taloushallintoalan TES:n mukaista harjoittelijan palkkaa. Lisäksi kannustamme suorittamaan Junior-KLT-testin. Tietyn pistemäärän saavuttamisesta saa henkilökohtaista palkanlisää 50–100 euroa kuukaudessa”, Viiliäinen toteaa.
Oppilaitosten harjoitteluohjeistuksissa puutteita
Viiliäinen ja Pudas pitävät tärkeänä, että opiskelijoilla on harjoittelujakson alkaessa jo alan teoriaopintoja suoritettuna. Perehdyttäminen on huomattavasti helpompaa, kun esimerkiksi alan ammattisanasto on hallussa.
Olisi hyvä, jos kaikkiin harjoittelujaksoihin kuuluisi aloituspalaveri, johon osallistuisi oppilaitoksen edustaja, harjoittelija ja työnantajan perehdyttäjä. Näin varmistuttaisiin, että kaikki ymmärtävät harjoittelun tavoitteet samalla tavalla.
Mediatilin toimitusjohtaja Sanna Viiliäinen
“Harjoittelijoiden oppimisen kannalta on ehdottoman tärkeänä, että harjoittelujaksot ovat kestoltaan riittävän pitkiä ja harjoittelu on päivittäistä”, Viiliäinen sanoo.
Jonkinlaisena haasteena Viiliäinen pitää näyttötutkintoina suoritettavien merkonomitutkintojen ohjeistuksia. Useimmat toisen asteen oppilaitokset toimittavat työnantajalle selkeät ohjeet harjoittelun toteuttamiseen. Osalla oppilaitoksista ohjeistus on kuitenkin olematon.
“Joidenkin koulujen kanssa tehdään harjoittelusopimus, mutta harjoittelun sisällöt ja tavoitteet jäävät määrittelemättä. Oppilaitos ilmeisesti olettaa, että opiskelija yksin vastaa asioiden läpikäynnistä työnantajan kanssa. Minusta olisi hyvä, jos kaikkiin harjoittelujaksoihin kuuluisi aloituspalaveri, johon osallistuisi oppilaitoksen edustaja, harjoittelija ja työnantajan perehdyttäjä. Näin varmistuttaisiin, että kaikki ymmärtävät harjoittelun tavoitteet samalla tavalla”, Viiliäinen toteaa.
Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa katsottiin harjoittelua oppilaitosten näkökulmasta.
