Uratarina

Miten KLT-tenttiin kannattaa valmistautua? Vuoden 2023 priimukset kertovat

13.5.2024

Kirjanpito ja tilinpäätös, Työelämätaidot, Työ ja ura, Yleinen, KLT, tili-instituuttisäätiö

Vuoden 2023 KLT-tentissä parhaiten suoriutuivat Eveliina Malmivaara Ylistarosta (kuvassa vas.), Antti Littunen Turusta ja Jenni Kulmala Lempäälästä. Kun heiltä kysytään menestyksen avaimia, kaikki ovat samoilla linjoilla – hyvä perehtyminen tenttitekniikkaan sekä opiskelun ja omien voimavarojen käytön suunnittelu kantaa pitkälle.

Taloushallinnon nopea tempo miellyttää Eveliina Malmivaaraa

Parhaat laskentatoimen pisteet saanut Eveliina Malmivaara on haastattelun aikaan juuri siirtymässä tilitoimistokirjanpitäjän roolista talouspäälliköksi Luoman Puutuotteeseen. Malmivaara asuu pienellä paikkakunnalla, ja uusi työpaikka on lähellä kotia.

”Etätyö on kyllä pelastanut paljon myös edellisessä työssäni”, Malmivaara toteaa. Hänen työpöydällään Greenstepillä on ollut isojen asiakkaiden kirjanpitoja ja konserniraportointeja. Talouden hallinnointi yrityksen sisältä käsin tuo mukavaa vaihtelua ja uusia kokemuksia.

Alun perin liikunnan yhteiskuntatieteitä opiskellut Malmivaara päätyi taloushallintoalalle osin siksi, että aiemman alan työpaikat olivat pääkaupunkiseudulla eikä muutto ollut suunnitelmissa. Kauppatieteiden sivuaine oli tutustuttanut kirjanpitoon ja se oli ollut kiinnostavaa jo aiemmin, joten siitä oli luontevaa suorittaa myös oma tutkintonsa.

Malmivaaralle on tärkeää, että työt tehdään huolellisesti ja hyvin. Hän kuitenkin pitää myös siitä, että taloushallinnon asiantuntijan työ on nopeatempoista ja että siihen kuuluu jatkuvaa itsensä kouluttamista ja kehittämistä. Työn ääressä oppii hirveästi uutta.

”Välillä kaipaa rauhallisempia hetkiä. Sitten niitä tulee, ja huomaan ajattelevani, että en ehkä kaipaakaan”, Malmivaara nauraa. ”Ajatus pysyy virkeänä, kun on tekemistä.”

Antti Littunen: ”Taloushallinnolla on paljon annettavaa”

Antti Littunen sai parhaat pisteet KLT-tentin oikeustieteen osiosta. Hän työskentelee Greenstepillä taloushallinnon asiantuntijana ja tekee eri kokoisten asiakasyritysten kirjanpitoja useilla eri järjestelmillä. Oikeustieteen osio oli Littusesta haastava, mutta hän kokee, että yritystalouden opinnot olivat tenttiä tehdessä suureksi eduksi.

“Lukion jälkeen opiskelin logistiikkaa ammattikorkeakoulussa, ja sen jälkeen menin opiskelemaan talousoikeutta Vaasaan. Molemmissa tutkinnoissa oli jonkin verran kirjanpitoa mukana, ja olin kyllä jo silloin kiinnostunut kirjanpidosta”, Littunen kertoo päätymisestään taloushallintoalalle.

Hän teki pitkään logistiikka- ja varastotöitä, kunnes siirtyi taloustehtäviin IT-yritykseen. Kirjanpitoja hän on tehnyt nyt yli neljä vuotta.

Littusesta on motivoivaa päästä sukeltamaan asiakkaiden maailmaan ja tukea heitä liiketoiminnassa – parhaat asiakassuhteet ovat täynnä molemminpuolista luottamusta ja yhteistyötä.

Hän muistuttaa alalla työskenteleviä ja siitä kiinnostuneita, että taloushallinnolla on paljon annettavaa.

“Taloushallinnon tarjoamat työt ovat tosi laaja-alaisia. Kannattaa pysyä kiinnostuneena ja tarttua rohkeasti eteen tuleviin mahdollisuuksiin. Olen itse iloinen siitä, että olen päässyt tekemään töitä hyvin erilaisten yritysten talouden parissa.”

Littunen uskoo, että monipuolinen kokemus erilaisista tilanteista auttoi häntä myös KLT-tentissä.

Tilintarkastaja Jenni Kulmala siirtyi tilitoimistoyrittäjäksi siskonsa rinnalle

Myös Jenni Kulmala suoriutui KLT-tentissä erinomaisesti – hän sai tentin parhaat kokonaispisteet. Pitkään KHT-tilintarkastajana työskennellyt Kulmala luotsaa nykyään siskonsa kanssa perheyritys Tilitoimisto Markku Mäkelä Oy:tä, jonka siskosten isä on aikoinaan perustanut. “Tilitoimistotyön lisäksi teen edelleen myös tilintarkastuksia ja pääsenkin hyödyntämään osaamistani nyt molemmissa rooleissa”, hän kertoo.

Kulmala on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Opintoihin kuului julkisyhteisöjen laskentatoimen lisäksi yrityksen laskentatoimea, vero-oikeutta ja yritysjuridiikkaa. Julkistalouden pariin Kulmala ei kuitenkaan päätynyt – hän viihtyi tilintarkastajan työssä yli 15 vuotta, kunnes eteen tuli mahdollisuus siirtyä töihin perheyritykseen.

“Olen ollut tosi innoissani tästä, sillä tämä oli vähän kuin paluu juurilleni”, Kulmala kertoo iloisena. “Työurani taloushallinnossa nimittäin alkoi kesätöillä isän tilitoimistossa.”

Suuressa tilintarkastustoimistossa yhteistyötä tehtiin useissa toimeksiannoissa juristien ja veroasiantuntijoiden kanssa. Nykyisessä toimenkuvassa Kulmalalla on käsissään yritysten taloushallinto kokonaisuudessaan, toki kontakteja ja tukiverkostoja hyödyntäen.

Kulmala pitää erityisesti yritysten erityiskysymysten ratkaisemisesta. “On mukavaa auttaa asiakasta ja mielenkiintoista selvittää, miten eri tilanteet voidaan ratkaista. Taloushallinnon ammattilaisen työ on erittäin monipuolista!”

KLT-valmennuksesta sai tehokkuutta ja rytmiä valmistautumiseen

Kaikki kolme KLT-priimusta tunsivat KLT-tutkinnon alalla arvostettuna suorituksena ja odottivat sopivaa hetkeä urallaan sen suorittamiseen.

“Suunnittelin KLT-tenttiin osallistumista jo silloin, kun 3 vuotta työkokemusta tuli täyteen. Sitten päätin, että odotetaan vielä vuosi, että ehtii paremmin valmistautumaan”, Littunen kertoo.

“Kun hyppy perheyritykseen koitti, ajattelin että nyt on oikea aika osoittaa KLT-tutkinnolla omaa taloushallinnon osaamista”, Kulmala sanoo.

Sopiva hetki tarkoitti useamman vuoden työkokemusta ja sitä, että lapset eivät enää olleet aivan pieniä (kaikilla kolmella on leikki- ja kouluikäisiä lapsia).

”Kalenterissa piti olla edes sen verran väljyyttä, että sai mahdutettua siihen koulutuksia”, Malmivaara toteaa. Hän ja Littunen osallistuivat samaan työpaikan sisäiseen KLT-valmennukseen. Kumpikin piti valmennusohjelmaa todella hyvänä tapana opiskella tenttiä varten.

”Meillä oli mahtava opiskeluporukka ja hyvä henki! Tutussa ryhmässä oli mukava opiskella ja kävimme yhdessä hyviä keskusteluja, mikä toi lisähyötyä opiskeluun”, Littunen muistelee.

Myös Kulmala osallistui valmennuskurssille ja koki sen hyödylliseksi – ei pelkästään KLT-kirjainten saamisessa vaan tilitoimistotyössä ylipäätään.

Miten kolmikko ehti käydä läpi valmennusmateriaaleja ja opiskella tenttiä varten?

”Ruuhkavuodet tässä ovat vieläkin kai menossa, mutta vaipparallit ovat onneksi ohitse”, toteaa Malmivaara. Hän lueskeli valmennusmateriaaleja elokuussa, kun lapset leikkivät pihalla, ja kuunteli luentoja lenkillä ja terassilla.

”Osallistuin valmennuskurssille töiden ja perhearjen ohella”, Kulmala kertoo. “Tykkään yleensä kuunnella äänikirjoja toimistolle ajaessa ja lenkillä, mutta loppukesästä äänikirjat kyllä vaihtuivat valmennusluentojen uudelleen kuuntelemiseen.”

Kaikki kolme pitivät sähköisestä tenttimisestä. ”Etätentti oli aivan ehdoton, en olisi halunnut enkä ehkä pystynyt matkustamaan ja tekemään paperitenttiä”, sanoo Malmivaara.

Etukäteispelkoa tekniikan toimivuudesta helpotti se, että tenttialustaa pääsee hyvissä ajoin kokeilemaan.

“Itse varmistin etukäteen, miten tenttialusta toimii ja että osaan hyödyntää tukimateriaaleja tehokkaasti. Halusin minimoida turhat riskit”, Kulmala naurahtaa.

Vinkkejä KLT-tenttiin

Kolmikko on hyvin yksimielinen siitä, mitkä asiat on hyvä ottaa huomioon valmistautumisessa.

”Hyvä taktiikka on keskittyä omiin vahvuuksiin valmistautumisessa ja itse tentissä”, sanoo Malmivaara. Kaikkea ei voi eikä tarvitse osata täydellisesti, ja valmistautumista kannattaa pohtia omaa osaamistaustaa vasten.

Kulmala nostaa esiin vanhojen tenttikysymysten läpikäymisen. ”Kannattaa lukea vanhoja tenttejä siten, että oikeasti miettii itse, mistä vastaus voisi löytyä. Samalla saa ymmärrystä erilaisista tehtävätyypeistä ja tulee kerrattua substanssia.”

Littunen suosittelee suunnittelemaan ajankäyttöä tenttitilanteessa. “Oikeustieteen osiossa minulla tuli kova kiire, koska olin alkanut vastata kysymyksiin järjestyksessä enkä katsonut ajoissa tehtävien kokonaisuutta. Onneksi tenttiosio meni siitä huolimatta hyvin.”

”Tietysti parasta valmistautumista tenttiin ovat monipuoliset taloushallinnon työt”, toteaa Malmivaara. KLT-tentissä tarvitaan jo hyväksymisvaatimustenkin puolesta pidempää työkokemusta.

Myös lepo on hyväksi. ”Hyvin valmistautuminen on tärkeää, mutta kesällä pitää lomaillakin ja syksyllä ehtii kyllä orientoitumaan tenttiin”, Littunen muistuttaa.

Kaikki myös suosittelevat valmennuskurssille osallistumista, jos siihen on mahdollisuus.

”Opiskelu on itsessään hyödyllistä, ja kannattaa muistaa, että ei ole maailmanloppu, jos tentistä ei pääse läpi ensimmäisellä yrittämällä”, Kulmala muistuttaa. ”Se ajatus rauhoitti minua ja auttoi keskittymään.”