Uratarina

Kasvuyrityksen talousjohtaja puhuu numeroiden sijaan ihmisistä

Talousjohtajan arki on erilaista pörssiyrityksessä ja kovaa kasvua hakevassa pk-yrityksessä, vaikka titteli on sama. 

Vuoden talousjohtajaksi valittu Valmetin Kari Saarinen kertoi Talouselämän haastattelussa, että hänet palkattiin tekemään parempaa tulosta ja haastamaan bisneksen vetäjiä talossa. Valmetin liikevaihto oli viime vuonna lähes neljä miljardia euroa. 

Kasvuyritys SprintIT päätyi puolestaan palkkaamaan Konsta Aavarannan viisi vuotta sitten, koska yritys tarvitsi ensisijaisesti sisäistä taloushallinnon osaajaa. SprintIT:n liikevaihto ylitti viime vuonna neljän miljoonan euron rajan. 

Aavaranta on pistänyt sen jälkeen tuulemaan. Hän otti yrityksen taloushallinnon nopeasti haltuun, ja alkoi kehittää yhdessä tiiminsä kanssa SprintIT:n käyttämän Odoo-toiminnanohjausjärjestelmän taloushallinto-osiota niin, että se täyttää kirjanpitolainsäädännön vaatimukset.

Talousjohtaja on myös yli kymmenelle henkilölle valmentaja ja esihenkilö.

– Moni kollega sanoo, että minulla on ruma kalenteri. Olen kuitenkin järjestelmällinen ja tärkeimmät tehtävät on koko ajan aikataulutettu. Perusrutiinit ovat kivoja, mutta joka päivälle on varattu aikaa asiakastyölle ja sisäisten prosessien kehittämiselle, Aavaranta kertoo.

Sandwich-malli ei toimi 

Uskon, että olen talousjohtajana palveluammatissa. 

Hän nojaa omassa työssään kolmeen peruspilariin: ihmisiin ja heidän väliseen dynamiikkaan, prosesseihin sekä järjestelmiin. Jos kaikki tieto on yhdessä paikassa ja päivitettävissä automaattisesti, ainakaan prosessit eivät tule yrityksen kasvun esteeksi. 

– Minulle ihmiset ovat tosi tärkeitä ja haluan kehittää heitä. Työn tekeminen ja johtaminen on jatkuvaa oppimista. Uskon, että olen talousjohtajana palveluammatissa.  

Aavaranta pitää tiiminsä kanssa viikoittain palavereja, joiden yhtenä tarkoituksena on alaisten työn tukeminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Avoin kommunikaatio on keskiössä. Siihen kuuluvat muun muassa erilaiset luottamus- ja palautteenantoharjoitukset. 

– Perinteinen sandwich ei ole välttämättä paras tapa toimia. Itse suosin mallia, jossa annan ensin kolme hyvää palautetta ja sen jälkeen kerron 1–2 kehityskohdetta. Alainen antaa kuitenkin ensin palautteen esihenkilölle. Palaute kannattaa kertoa mahdollisimman pian ja kahden kesken, talousjohtaja sanoo. 

Talous on koko henkilöstön asia 

SprintIT:n omistaa kolme perustajaosakasta ja kaksi vuotta sitten pääomasijoittaja tuli yritykseen vähemmistöomistajaksi.  

Kasvutavoitteet ovat kovat ja talousjohtajalla on iso vastuu, jotta asetetut tavoitteet toteutuvat. Vaikka Aavaranta puhuu mielellään ihmisten kehittämisestä numeroiden sijaan, hän raportoi säännöllisesti taloudesta hallituksen kokouksissa. Lisäksi talousjohtaja avaa lukuja henkilökunnalle yhteisissä kuukausipalavereissa. Asiantuntijatalossa työskentelee yli 50 henkeä. 

– Taloushallinto nähdään helposti omana siilonaan. Talousasiat on kuitenkin hyvä pitää keskusteluissa mukana ja löytää yhteinen kieli. Mietin oikeasti, miten ilmaisen kuukausipalaverissa asioita. Yritän perustella, mistä liikevaihdon, liikevoittotason tai laskutusasteen muutos johtuu, Aavaranta kertoo. 

Hänen mukaansa pk-yritysten kannattaa arvioida kokopäiväisen talousjohtajan palkkaamista siinä vaiheessa, kun liikevaihto on 3–5 miljoonaa euroa. Palkkaustarve voi syntyä jo aiemmin, jos kasvutavoitteet ovat kovat ja apua tarvitaan esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa.  

Aavaranta on ottanut kantaa myös taloushallinnon toimintojen ulkoistamiseen SprintIT:n julkaisemassa podcast-sarjassa. Yritys on itse ulkoistanut tilitoimistolle palkkojen maksun ja veroasioiden hoidon.  

– Asiakasprojekteissa tulee usein ilmi, että ulkoistuksen odotusten ja toteutuksen välillä on isoja eroja. Yritykset saattavat ulkoistaa henkisesti kaiken, vaikka näin ei ole sovittu. Vastuunjaon pitää olla selvä, talousjohtaja sanoo.

Konsta Aavaranta

Ikä: 35

Työ: SprintIT:n talousjohtaja

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Aalto-yliopisto

Perhe: Vaimo ja kaksi lasta

Harrastukset: Kehonpainoharjoittelu ja lukeminen

Lue lisää

28.11.2022 Huolensa pahoittaja
Miten saat salattua verotietosi
Joskus käy niin onnellisesti, että yrittäjä saa myytyä yrityksensä ja saa siitä jopa rahaa. Lopullinen raha on usein varattu yrittäjän eläkepäivien tueksi. Meistä jokainen tietää, että eläkevakuutusmaksut on maksettu ehkä hieman niukkoina ja eläkettä ei juurikaan ole. Tuon verotiedon ilmitulo seuraavan syksyn loppukuukausina onkin sitten joillekin yllätys. Jos haluttaisiin keksiä keinoja, joilla tuota ilmiötä estettäisiin, on kekseliäs kirjanpitäjä hahmotellut vaihtoehtoja.