Työtaistelut osoittavat työmarkkinaosapuolten välinpitämättömyyttä

Ketju

Toimihenkilöliitto ERTO ja Ammattiliitto Pro ilmoittivat 25.1.2022 taloushallintoalan lakosta, joka alkaa keskiviikkona 9.2.2022 ja päättyy sunnuntaina 13.2.2022. Toimenpiteellä ammattiliitot pyrkivät vauhdittamaan Palvelualojen työnantajat Paltan kanssa käynnissä olevia työehtosopimusneuvotteluita. Lakko koskisi PALTA:n jäsenyrityksiä sekä erikseen nimettyjä tilitoimistoalan yrityksiä. Edellisen kerran lakkovaroitus annettiin kaksi vuotta sitten.

Taloushallintoliitto ei ole asiassa neuvotteleva osapuoli. Kehotamme osapuolia ratkaisemaan asiat pikaisesti.

Mielestämme kumpikaan neuvottelevista osapuolista ei tällä hetkellä edistä koko toimialan, eli työnantajien, työntekijöiden, asiakkaiden ja yhteiskunnan yhteistä etua hoitaa kirjanpito, palkanmaksu ja verotus ajallaan. Lakkoaseen käyttäminen keskellä pandemiaa osoittaa täydellistä välinpitämättömyyttä ja lakon pitkittyessä yritysten palkanmaksu on vaarassa. Tämä koskettaa suurta osaa palkansaajista.

Tätä kasvavaa ja kehittyvää toimialaa ei rakenneta työehtosopimuksella, vaan kaikkien osapuolten yhteistyöllä. Toimialan digitalisaatio kehittyy voimakkaasti ja samalla yritysten hallintotaakka sekä osaamisen vaatimustaso kasvavat. Taloushallintoalan muutoksesta johtuen yritykset erikoistuvat ja työntekijöille avautuu hyvin erilaisia urapolkuja substanssiosaajasta aina prosessi- ja järjestelmäosaajiin.

Toimialan menestyminen edellyttää työntekijöiltä joustavuutta ja halua kehittyä, sekä työnantajilta suurempia investointeja osaamisen kehittämiseen ja rohkeampia kompensaatiomalleja. Taloushallintoliiton palkkavertailututkimus osoittaa kiistattomasti, että palkkataso on tuntuvasti korkeampi kuin TESin minimi. Työntekijöiden ikääntyessä osaavista ammattilaisista kilpaillaan ja palkkataso nousee. Lisäksi on yleisesti tiedossa, että yritykset tarjoavat muita etuja työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen lisäämiseksi.

Työntekijän tulee itse päättää osallistumisestaan työtaistelutoimiin

ERTO kertoo viestinnässään, että lakkoilmoitus koskee kaikkia alalla työskenteleviä riippumatta siitä, onko työntekijä ERTOn, Pron tai ei minkään liiton jäsen. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että kaikilla työntekijöillä on oikeus olla lakossa, mutta ei velvollisuutta lakkoon. Nämä oikeudet todetaan Korkeimman oikeuden päätöksessä KKO 2018:40: ”Korkein oikeus toteaa, että yhdistymisvapauteen vahvasti suojattuna oikeutena kuuluu myös oikeus olla osallistumatta työtaisteluun. Tästä seuraa, että työntekijällä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus päättää itsenäisesti osallistumisestaan työtaisteluun.”

Jokaisen työntekijän tulee itse päättää osallistumisestaan työtaistelutoimiin, olivatpa ne sitten kieltäytymisiä liukumista, ylitöistä tai lakkoilua. Oikeus, jopa velvollisuus itse päättää asiasta, koskee sekä ammattiliittoon kuulumattomia että liittoon kuuluvia työntekijöitä.

Ammattiliitolla on oikeus kohdistaa yhdistysoikeudellisia toimenpiteitä jäseneensä, mikäli työntekijäliittoon kuuluva työntekijä työskentelee normaalisti ammattiliittonsa asettaman lakon aikana. Tällainen toimenpide voi olla esimerkiksi työntekijäyhdistyksestä erottaminen. Meidän näkemyksemme on, että erottamisia tuskin nähtäisiin, koska kaikkia ay-liikkeitä vaivaa jäsenkato jo muutenkin. Työtaistelut ovat työntekijäliitolta julkisuushakuista jäsenmarkkinointia.

Odotamme työnantajilta tukea työntekijöille

Työpaikoilla tulisi pikimmiten tiedottaa ja keskustella asioista. Mikäli vakaviin työtaistelutoimiin päädyttäisiin, tulisi työnantajien, esimiesten ja kollegoiden selkeästi osoittaa kunnioitusta jokaisen työntekijän omalle päätökselle osallistua tai olla osallistumatta työtaistelutoimiin. Asiallinen käyttäytyminen molemmin puolin varmistaa, että työtaistelutoimenpiteiden päätyttyä työskentelyä voidaan jatkaa hyvässä työilmapiirissä.

Lakkoon osallistuminen ei ole irtisanomisperuste edes niissä tapauksissa, jossa henkilö ei itse ole ammattiliiton jäsen. Liittoon kuulumisesta tai lakkoon osallistumisesta ei voi rangaista työntekijää huolimatta siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon.

Muita lakkoa koskevia perusperiaatteita

  • Kenenkään ei ole pakko osallistua lakkoon tai työtaisteluihin. Kaikilla työntekijöillä on oikeus tulla töihin, tehdä liukumia tai ylitöitä niin halutessaan.
  • Jos työnantajasi on listattu työtaistelutoimien piiriin kuuluvaksi, voit lakkoilla huolimatta siitä, oletko itse ERTO/PRO:n jäsen. Työntekijäliittoon kuuluvat työntekijät saavat lakkoavustusta, kuulumattomat eivät.
  • Jos työnantajaasi ei ole listattu työtaistelutoimien piiriin kuuluvaksi, mutta olet itse ERTOn tai PRO:n jäsen, et saa lakkoilla ennen kuin ERTO / PRO laajentaa työtaistelutoimet koko toimialaa koskevaksi tai lisää työnantajasi listalle.
  • Työntekijöiltä voidaan kysyä etukäteen osallistumisesta lakkoon. Ammattiliitto voi ohjeistaa olemaan kertomatta lakkoon osallistumisesta. Työntekijää ei voida kuitenkaan pakottaa kertomaan mahdollisesta osallistumisestaan lakkoon etukäteen. Työnantaja selvittää mahdollista lakkoon osallistumista mm. palkanmaksun pidättämiseksi.
  • Työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät lakon ajaksi niiden työntekijöiden kohdalla, jotka lakkoon osallistuvat. Yritys voi ottaa yritykselle kuuluvat työvälineet lakon ajaksi talteen (puhelimet, läppärit, kulkukortit, autot) – henkilöstölle tulee tällöin ohjeistaa, mihin yritykselle kuuluva omaisuus palautetaan.
  • Työterveyshuolto tai mahdolliset muut henkilöstöedut eivät ole lakon aikana lakkoon osallistuvien käytössä.
  • Lakossa ovat työntekijät, eivät työt. Jos joku työntekijöistä osallistuu lakkoon, ei ole estettä teettää lakossa olevan työntekijän työtä muilla työntekijöillä.
  • Lakossa olevia ei tule päästää työpaikalle, ei myöskään mahdollisia lakkovahteja. Työpaikalle tulevat lakon aikana vain ne työntekijät, jotka tulevat sinne tekemään työtä.
  • Lakon aikana työt hoidetaan normaalisti ja asiakkaille mahdollisimman vähin häiriöin. Lakkotilanteessakaan työpaikalla ei tule hyväksyä minkäänlaista painostusta, häirintää tai epäasiallista kohtelua.
Yritysvastuu ja kestävyysraportointi
Vastuullisuusraportointi tarkoittaa sitä, että yritykset raportoivat omien toimiensa taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Kestävyysraportointidirektiivi tulee muuttamaan yritysvastuuseen liittyviä velvoitteita myös Suomessa.