Miten löydetään hyvät työntekijät tilitoimistoon?
Koska kilpailu hyvistä työntekijöistä kovenee, onnistunut rekrytointi vaatii vaivannäköä. Kolme tilitoimiston toimitusjohtajaa kertoo mietteitään uuden työntekijän hankinnasta. Millaisia työntekijöitä he haluavat, miten rekrytointi hoituu ja kuinka uusi työntekijä perehdytetään?
Tuula Valtonen, Deebetti Oy: Koulutusyhteistyö luo pohjan
Lahtelaisen Deebetti Oy:n toiminta painottuu pk-yrityksille tarjottaviin kirjanpidon, palkanlaskennan ja verotuksen palveluihin.
– Haluamme tarjota asiakkaille henkilökohtaista ja asiantuntevaa palvelua. Visioni on ammattilaiselta ammattilaiselle, kiteyttää kohta 20 vuotta yritystään vetänyt toimitusjohtaja Tuula Valtonen.
– Koska asiakastyytyväisyys on meille tärkeää, edellytän työntekijöiltä asiakaspalveluhenkisyyttä, motivaatiota ja halua opiskella alaa. Sanon sitä hyväksi asenteeksi.
Deebetissä työskentelee tänä päivänä yhdeksän henkilöä. Joukkoon mahtuu aina myös opiskelijoita.
– Olen pitkään tehnyt yhteistyötä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Kun opiskelijat harjoittelujaksollaan tekevät peruskirjanpitoa, näen heidän sopivuutensa alalle. Hyväksi havaitut harjoittelijat voivat päästä meille myöhemmin oppisopimuskoulutukseen, Valtonen mainitsee.
Rekrytointiyritys säästää aikaa
Valtonen on rekrytoinut henkilökuntaa tasaiseen tahtiin vuosien varrella. Ammattitaitoa arvostavana hän joutuu kilpailemaan hyvistä osaajista pääkaupunkiseudun yritysten kanssa.
Näkyvyyttä ja tunnettuutta Deebetti on hankkinut hyödyntämällä Facebookissa ja Instagramissa toimivaa digitaalista rekrytointijärjestelmää. Työntekijät ovat kuitenkin vielä tulleet toista reittiä.
– Turvaudun usein rekrytointiyritysten palveluun. Hakukriteereiden hiomisen jälkeen he läpikäyvät hakemukset ja tekevät esikarsinnan. Se säästää minun aikaani, Valtonen toteaa.
– Saatan myös soittaa Salpauksen opettajille ja kysyä heiltä näkemyksiä. Opettajilla on hyvä käsitys entisten opiskelijoidensa osaamisesta.
Kahvitauoilta kaikille hyödyksi
Perehdyttämissuunnitelman läpikäynti opettaa Deebetin uudet työntekijät talon tavoille. Lisäksi sovellusneuvojanakin toiminut Valtonen ja muu henkilökunta mielellään opastavat vastavalmistuneita työelämään.
– Mieluummin neuvomme etukäteen kuin korjaamme jälkikäteen. Saahan opastamisesta itselleenkin osaamisen iloa.
– Opiskelijoiden mukaan eniten oppii kyselemällä kahvitauoilla. Mikäli kysymykset ja vastaukset ovat yleisesti hyödyllisiä, tuomme ne Lean-ajattelun mukaisesti kaikkien tietoisuuteen.
Taloushallinnon sähköistymisen myötä avustavat tehtävät ovat Deebetissä lähes tyystin hävinneet. Niiden sijaan korostuvat ohjelmien ja hyvien käytäntöjen oppiminen.
Jarkko Hakola, Eqvitia Oy: Hyviä tyyppejä tarvitaan jatkuvasti
Taloushallintoon, palkkahallintoon ja controller-palveluihin keskittyneessä Eqvitia Oy:ssä on nyt 19 työntekijää.
– Tehtävämme on helpottaa asiakkaiden toimintaa, kiteyttää toimitusjohtaja Jarkko Hakola.
– Monet asiakkaamme edustavat valmistavaa teollisuutta ja ovat isompia kuin keskivertotilitoimiston asiakkaat. Tämän takia jokaisella tekijällämme on tavallista vähemmän asiakkaita.
Jyväskyläläinen yritys hakee lähes jatkuvasti hyviä tyyppejä taloushallinnon ammattilaisiksi. Tavoitteena on kasvaa ja saada vuosittain kahdesta kolmeen uutta työntekijää.
Äskettäin yritys sai maaliin palkanlaskijan rekrytoinnin. Parhaillaan etsitään vahvistusta controller-puolelle.
Palkanlaskijat kiven takana
– Satsaamme täysillä palvelujen kehittämiseen, sillä meillä ei ole esimerkiksi ohjelmistojen kehitystä. Haemme henkilöitä, jotka haluavat palvella asiakkaita hyvin, Hakola kertoo.
– Hyvä palvelu vaatii oikeanlaista asennetta. On muistettava miettiä, miltä palvelu asiakkaasta tuntuu.
– Ammattilaistemme pitäisi myös pystyä nopeasti omaksumaan taloushallinnon järjestelmiä. Lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän viestintätaitoja, Hakola huomauttaa.
Kilpailua kokeneista, ammattitaitoisista ja hyvistä tekijöistä Hakola sanoo kovaksi. Erityisen haastavalta tuntuu löytää palkanlaskijoita.
– Onkohan niin, etteivät koulutuslaitokset enää riittävästi kouluta palkanlaskijoita?
Missä onnistuttiin, missä ei?
Ennen uutta rekrytointia Hakola muistelee edellistä. Missä onnistuttiin, mikä meni pieleen? Rekrytoinnin jälkeen jokaista uutta työntekijää varten nimetään kaksi kopinottajaa. Toinen on esimies, toinen kollega.
Vaikka koulun penkiltä ei heti valmistuta tilitoimiston ammattilaiseksi, Hakola muistuttaa tiedonhakutaidon merkityksestä.
– Kaikesta tekemästämme löytyy ohjeet, säännöt ja lait. Ratkaisuehdotusten omatoiminen etsiminen nopeuttaa itsenäisen työskentelyn aloittamista. Esihenkilöt ja kollegat tietysti tarjoavat opastusta ja tukea sekä tarkastavat tulokkaan työt.
Hakolan mielestä avustavat työt tarjoavat edelleen tehokkaan tavan päästä sisälle toimiston töihin.
– Voi vaikka kerätä asiakkaan palkanlaskentaan vaikuttavia tietoja tai varmistaa ostolaskujen eteneminen järjestelmässä. Pääseminen kiinni oikeisiin töihin motivoi eteenpäin.
Antti Polojärvi, Tilitoimisto Polojärvi Oy/Administer Muonio: Haasteina ammattitaito ja asuntopula
Muoniossa toimiva Tilitoimisto Polojärvi Oy/Administer Muonio tarjoaa asiakkailleen sähköistä taloushallintoa, kirjanpitoa ja palkanlaskentaa.
– Viimeisin rekrytointimme on vuodelta 2020. Pärjäämme nyt neljän työntekijän joukolla. Tavoittelemamme kasvu toki tuo tarpeen rekrytoida lisää väkeä, sanoo toimitusjohtaja Antti Polojärvi.
Rekrytoinnin suurimpana haasteena Polojärvi pitää monien muiden lailla ammattitaitoisen henkilökunnan saamista. Asuntopula lisää ponnistelujen vaikeuskerrointa.
– Paikallisesta ammattitaitoisesta väestä on pula, muualta tänne tulevat taas tarvitsisivat heti asunnon. Kaikki täkäläiset toimijat kamppailevat samojen ongelmien kanssa.
Korona-aika ja etätyöskentelyn yleistyminen ovat Polojärven mukaan lisänneet Lapin kiinnostavuutta. Se silti näkyy enemmän asuntojen niukkuutena kuin työvoiman tarjonnassa.
Konserni rekrytoi ja perehdyttää
Polojärvi ottaa mielellään alan opiskelijoita harjoittelijoiksi. Rekrytoinneissa hän kuitenkin arvostaa jo työkokemusta hankkinutta kirjanpitäjää. Jos ja kun uutta työntekijää tarvitaan, rekrytointiprosessista vastaa Administer-konsernin henkilöstöhallinto.
Konserni vastaa myös töihin ja ohjelmistoihin perehdyttämisestä.
– Rekrytoinnista vapautuminen on iso etu pienelle toimijalle. Luotan konsernin henkilöstöhallinnon ammattitaitoon viedä rekrytointi hyvään lopputulokseen asti, Polojärvi arvioi.
– Tarvittaessa voimme myös tehdä konsernin sisäisiä siirtoja. Koska teemme töitä kaikkialla konsernissa samoin säännöin ja samoilla työkaluilla, onnistuu kirjanpito etänäkin.
Pienen paikkakunnan pienet piirit
Polojärvi toivoo työntekijöiltään oppimisen halua, oma-aloitteisuutta, tarkkuutta ja asiakaspalveluhenkisyyttä. Jatkossa korostuu toiminta asiakkaan taloudellisena neuvonantajana.
– Asiakkaat kyselevät entistä enemmän ja meidän tehtävämme on vastata heille. Tämä edellyttää kokemusta ja kasvamista vastuuseen.
Kasvamisprosessiin kuuluu työntekijän tutustuminen asiakkaaseen. Tilitoimisto huolehtii ensiaskeleista, myöhemmin jokaisella on oma vastuunsa asiakassuhteistaan.
– Pienellä paikkakunnalla pitää tulla hyvin toimeen asiakkaiden kanssa. Täällä heihin törmää vapaa-ajallakin, Polojärvi muistuttaa.
Artikkelin on kirjoittanut Vesa Ville Mattila.
Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 5/2021.
