Palkkablogi: Kasva palkkahallinnon ammattilaiseksi harjoittelun kautta – kolmen opiskelijan tarinat
Palkkahallinto voi ensisilmäyksellä vaikuttaa loputtomien numeroiden maailmalta, mutta todellisuudessa se on paljon enemmän. Se on vastuullista asiakastyötä, ongelmanratkaisua ja jatkuvaa oppimista – alaa, jossa yhdistyvät tarkkuus, luottamus ja inhimillinen vuorovaikutus. Mutta millaista palkanlaskenta on nähdä ja kokea tilitoimistomaailmassa? Kolme opiskelijaa, Kata, Aleksanteri ja Taru, kertovat oman polkunsa kautta, miksi palkkahallinto on työelämän piilotettu helmi.
Tie palkkahallinnon pariin
Kata Laukkanen opiskelee laskentatoimen tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta ja lähti palkanlaskentaan siksi, että halusi työhön, jossa voi oikeasti vaikuttaa ihmisten arkeen. ”Palkanlaskenta on monipuolista ja vastuullista – ja ennen kaikkea asiakaspalvelutyötä, joka sopii vahvuuksiini,” Kata kuvailee.
Aleksanteri Hanski, viimeisen vuoden lukiolainen Imatralta, pääsi kokeilemaan palkkahallintoa ensimmäistä kertaa kesätöissä. Huolellinen valmistautuminen työhaastatteluun toi mahdollisuuden, ja työ palkanlaskennan parissa yllätti monipuolisuudellaan. ”En tiennyt, kuinka paljon palkanlaskijat ovat yhteydessä asiakkaiden kanssa – vuorovaikutus on tärkeä osa työtä,” Aleksanteri kertoo.
Taru Vilhunen löysi oman suuntansa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hänellä on menossa viimeinen vuosi AMK tradenomi opinnoissa. Pitkä asiakaspalvelu tausta ja koulussa herännyt kiinnostus taloushallintoon johdattivat hänet palkanlaskennan pariin, vaikka ala tuli vastaan hieman sattumalta. ”Olen aina tarvinnut haasteita ja mahdollisuuksia kehittyä – ja tältä alalta olen ne löytänyt. Jokainen päivä on erilainen, ja se tekee tästä työstä niin innostavaa,” Taru kertoo.
Mitä kaikkea palkanlaskenta pitää sisällään?
Harjoittelussa ja kesätyössä pääsee tekemään yllättävän paljon. Kata kertoo olleensa mukana muun muassa asiakaspalvelussa, palkka-aineistojen käsittelyn eri vaiheissa, lomalaskennassa, ulosottopidätysten laskennassa ja tulorekisteri-ilmoituksissa. Aleksanteri laski palkkoja, auttoi avaamaan Netvisorin palkkahallinnon ympäristöjä sekä täytti mm. Kelan lomakkeita. Taru taas pääsi sukeltamaan todella syvälle palkkahallinnon maailmaan – työehtosopimusten tulkinnasta lomankertymissääntöihin ja autoetujen hinnoitteluun. Näiden lisäksi myös hän laski palkkoja monessa eri palkkahallinnon järjestelmässä. Mukaan mahtui myös mm. ylitöitä, palkankorotuksia sekä pekkasia.
Kaikkien mielestä palkanlaskenta yhdistää sekä rutiinia että vaihtelua. Jokaisella kuukaudella on oma rytminsä, mutta asiakkaat ja tilanteet pitävät työn elävänä. ”Työssä on rutiineja, mutta kaikki voi muuttua hetkessä. Se tekee siitä mielenkiintoista,” Taru kuvailee.
Kun teoria kohtaa käytännön
Opinnot antavat hyvän pohjan, mutta todellinen osaaminen syntyy käytännössä. Kata kertoo koulussa tutuksi tulleen Netvisor-ohjelman ja palkanlaskennan kurssien olleen erinomainen tuki työssä, jossa hän oppi käyttämään myös Fennoaa ja Procountoria. Tarulle puolestaan Procountor oli tuttu koulusta. Harjoittelussa hän käytti Procountorin lisäksi myös Fennoaa ja Netvisoria. Hän huomasi, että koulussa opitut teoriat ja kaavat alkavat elämään vasta, kun niitä pääsee soveltamaan oikeissa tilanteissa. Aleksanteri taas löysi yllätyshyötyjä lukio-opinnoista: ”Matematiikka auttoi ongelmanratkaisussa, mutta myös äidinkieli ja englanti tulivat yllättävän usein tarpeeseen.”
Järjestelmäosaaminen on tärkeä osa palkkahallinnon työtä, sillä tilitoimistossa on yleensä useita eri palkkahallinnon ohjelmia käytössä. Vaikka ohjelmistot voivat aluksi tuntua haastavilta, ne avautuvat nopeasti käytön kautta. ”Koulussa ohjelmien käyttö on erilaista – työelämässä kaikki alkaa tuntua järkeenkäyvältä, kun näkee kokonaisuuden,” Taru kertoo.
Oppimista, vastuuta ja onnistumisen hetkiä
Palkanlaskijan työssä tarkkuus on kaiken perusta. Virhe yhdessä laskelmassa voi vaikuttaa suoraan ihmisen toimeentuloon, joten oikeellisuuden varmistamiseen panostetaan paljon. Kata kertoo turvautuvansa tarvittaessa työehtosopimuksiin ja lakeihin sekä kysyvänsä neuvoa kokeneemmilta kollegoilta. “Jos jokin asia mietitytti, selvitin ensin itse ja sen jälkeen varmistin asian tiimiltä – kaikki auttoivat mielellään,” hän kertoo.
Myös Taru korostaa huolellisuuden merkitystä. “Tarkistan aina syöttämäni tiedot useaan kertaan ja vertaan niitä esimerkiksi työaikaraportteihin. Käytän apuna työehtosopimuksia ja lakeja, enkä epäröi kysyä apua kouluttajalta.” hän kertoo. Aleksanteri puolestaan oppi, että töiden tarkistaminen on osa jokaista vaihetta: “Palkanlaskennan asiantuntija tarkisti myös aina työni”.
Lisäksi kolmikko kertoo, että työssä hyödynnetään tarkistuslistoja ja automaattisia tarkistuksia ohjelmistoissa. Palkanlaskentajärjestelmät varoittavat esimerkiksi virheellisistä henkilötiedoista tai puuttuvista ilmoituksista, mikä helpottaa virheiden havaitsemista ajoissa.
Kokemuksista nousee yksi yhteinen teema: palkanlaskenta on työtä, jossa oppii joka päivä uutta. Se vaatii tarkkuutta, paineensietokykyä ja kykyä hallita kokonaisuuksia. Kata kuvaa työn vastuullisuutta: ”Palkanlaskijaksi ei synnytä, vaan kasvetaan kokemuksen myötä.” Aleksanteri korostaa asiakasyhteistyön merkitystä, ja Taru summaa kokemuksensa: ”Työ vaatii tyyneyttä ja sen hyväksymistä, että oppiminen ei koskaan lopu – ja juuri se tekee siitä niin mielenkiintoista ja kasvattaa motivaatiota kehittyä.”
Palkanlaskennan tulevaisuus näyttää valoisalta
Sekä Kata, Aleksanteri että Taru voisivat kaikki kuvitella palaavansa palkanlaskennan pariin tulevaisuudessa. Taru kiteyttää tunteen: ”En ole aiemmin tuntenut näin selkeästi, että tänne mä kuulun. Ensimmäistä kertaa odotan maanantaita ja työpäivän alkua.”
Jos harkitset uraa talous- tai palkkahallinnossa, palkanlaskennan harjoittelu on paras paikka aloittaa. Se tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän teknistä osaamista, vastuuta ja inhimillistä asiakaspalvelua – sekä mahdollisuuden rakentaa ura, jossa jokainen päivä tuo uutta opittavaa.
Kiitos blogissa mukana olleille harjoittelijoille kokemuksien jakamisesta:
Kata Laukkanen, Ansion HR Oy
Aleksanteri Hanski, Ansion HR Oy
Taru Vilhunen, Palkka-apu Oy
Tämän palkkablogin kirjoituksen on laatinut Maria Koskenmaa (Customer Success Manager, EMU Growth Partners Oy)
