EU:n palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteena on varmistaa, että naisille ja miehille maksetaan sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä. Palkka-avoimuus koskee kaikenkokoisia työnantajana toimivia.
Lain soveltamisraja nousi 50 työntekijän yrityksiin ja yhteisöihin sekä muutosneuvotteluiden ajat puoliintuivat. Laissa on kuitenkin velvoitteita myös 20–49 työntekijän yrityksille.
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi astuu Suomessa voimaan viimeistään kesällä 2026. Mitä etuja palkka-avoimuudesta on työntekijän kannalta? Entä millaisia haasteita työntekijät voivat kohdata työpaikoillaan, kun direktiivin vaatimuksia lähdetään toteuttamaan?
Euroopan unionin palkka-avoimuusdirektiivi on merkittävä askel kohti läpinäkyvämpää ja tasa-arvoisempaa työelämää. Mitä se käytännössä tarkoittaa työnantajille, ja miten yritysten tulisi valmistautua tulevaan muutokseen?
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona 8. toukokuuta työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevat lakiesitykset. Lakimuutosten tavoitteena on vähentää työmarkkinahäiriöitä. Kokosimme tähän uutiseen pääkohdat muutoksista.
Toimihenkilöliitto Erto ilmoitti maanantaina 11. maaliskuuta poliittisesta lakosta ajalle 21.–22. maaliskuuta 2024 taloushallinnon alalla. Lakko ei kohdistu työnantajiin eikä alan työehtosopimukseen, vaan Erto vastustaa lakoilla Petteri Orpon hallituksen työelämäuudistuksia.
Toimihenkilöliitto ERTO ja Ammattiliitto Pro antoivat torstaina 26. tammikuuta lakkovaroituksen taloushallintoalalle. Työseisaus alkaisi perjantaina 10. helmikuuta ja päättyisi maanantaina 13. helmikuuta 2023.
