Palkka-avoimuuteen valmistautuminen
EU:n palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteena on varmistaa, että naisille ja miehille maksetaan sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä. Palkka-avoimuus koskee kaikenkokoisia työnantajana toimivia. Ainoastaan raportointivelvollisuus on rajattu suurempiin, alkuvaiheessa vähintään 150 työntekijän, yrityksiin.
Kansallinen lainsäädäntö on saatava voimaan Suomessa viimeistään 7. kesäkuuta 2026, jolloin direktiivin siirtymäaika päättyy. Lopullinen lainsäädäntö vahvistuu kuitenkin melko viime hetkillä, koska hallituksen esityksen arvioitu antamisaika on maaliskuussa viikolla 11, jonka jälkeen eduskunta käsittelee asian.
Taloushallintoliiton koulutus palkka-avoimuudesta
Mitä palkka-avoimuus tarkoittaa käytännössä ja miten yritysten tulisi siihen valmistautua? Entä miten raportointi tulee toteuttaa?
Milloin? 24. maaliskuuta klo 9.00–12.00
Työnantajan valmius velvoitteisiin
Työnantajan on varmistettava palkkatasa-arvo luomalla yritykseen palkkarakenne, joka voi perustua esimerkiksi työehtosopimuksen palkkataulukoihin, mikäli niitä yrityksessä noudatetaan.
Työnantajan on työn arvioinnissa käytettävä työtehtävän kannalta merkityksellisiä kriteereitä, joilla voidaan arvioida työn edellyttämää pätevyyttä, kuormitusta, vastuun määrää ja työoloja sekä tarvittaessa muita tekijöitä ja jotka vaikuttavat palkkaan. Jatkossakaan sama tehtävänimike ei siis tarkoita välttämättä samaa palkkaa eri työntekijöille vaan työnantajan on yrityksessään luotava selkeä palkkarakenne kriteereineen, jolla eroja palkkauksessa perustellaan. Kriteerien on oltava läpinäkyviä, sukupuolineutraaleja ja objektiivisia.
Mikäli ilmenee, että palkkaeroa samassa tai samanarvoisessa tehtävässä on vähintään 5 %, niin työnantajan on perusteltava ero tai korjattava tilanne kuuden kuukauden aikana. Selittämättömien palkkaerojen ilmetessä työnantajan on toteutettava palkka-arviointi yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa.
Työnantajan on varauduttava antamaan pyynnöstä niin työntekijöille, henkilöstön edustajille kuin tasa-arvovaltuutetulle lisäselvitystä palkkaukseen liittyvistä tiedoista ja mahdollisten palkkaerojen syistä.
Työnantajan on vuosittain ilmoitettava työntekijöille heidän oikeudestaan saada palkka-avoimuuteen liittyviä tietoja.
Työntekijällä on oikeus saada kirjallisesti työnantajalta tieto työntekijäryhmän keskipalkkatasosta sukupuolen mukaan jaoteltuna hänen kanssaan samaa tai samanarvoista työtä tekevien osalta. Työntekijän tulee saada myös tieto palkkaukseen vaikuttavista objektiivisista ja sukupuolineutraaleista kriteereistä. Tiedot on annettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnöstä. Myös työnhakijalla on ennen työhaastattelua oikeus tietää haettavan tehtävän palkka tai sen vaihteluväli.
Työnantajalla tulisi olla lain voimaantullessa olemassa oleva palkkarakenne ja valmius vastata työntekijöiden palkkakyselyihin.
Palkanlaskennan valmius tietojen keräämiseen ja raportointiin
Palkanlaskennassa voidaan kaikenkokoisten yritysten palkka-avoimuuteen liittyvät tiedot kerätä palkkaohjelmaan. Alle tasa-arvovaltuutetulle tehtävän raportointivelvollisuuden rajan olevien yritysten on kuitenkin varmistettava samapalkkaisuuden toteutuminen ja sen seuranta sekä valmistauduttava vastaamaan työntekijöiden kyselyihin palkkauksesta. Palkkaohjelmat toteuttanevat järjestelmäänsä raportointimahdollisuuden työnantajalle, jotta tämä voi näihin velvoitteisiin vastata. Seuranta ja työntekijälle ilmoitettavat tiedot on toki mahdollista toteuttaa palkkaohjelman ulkopuolellakin.
Palkka-avoimuuden raportointivelvollisuus puolestaan koskee lain tullessa voimaan vähintään 150 työntekijää työllistäviä yrityksiä, jotka ovat velvollisia raportoimaan tiedot palkansaajatasolla. Vuonna 2030 raportointi laajenee vähintään 100 työntekijää työllistäviin. Tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin, joista Tilastokeskus koostaa ne tasa-arvovaltuutetulle, joka palkkatasa-arvoa valvoo.
Tietojen ilmoittaminen alkaa tällä tietämällä lain voimaantulessa olevasta palkanmaksujaksosta alkaen ja se on tehtävä jokaisella palkkatietoilmoituksella. Näille yrityksille muuttuu muutama nykyisin vapaaehtoisesti ilmoitettava tieto palkollisesti ilmoitettavaksi: rahapalkat 200-sarjan tulolajeilla, työntekijän säännöllinen sovittu viikkotyöaika, palvelussuhteen tyyppi (koko-/osa-aikainen) ja osa-aikaisuusprosentti. Lisäksi yrityskoon mukaan on kerran vuodessa tai kolmen vuoden välein ilmoitettava tulorekisterin erillisilmoituksella tiedot työntekijäryhmittäin sukupuolten välisistä palkkaeroista.
Palkanlaskennassa tulisi olla lain voimaantullessa palkkajärjestelmä, jossa työnantajan laatimat tiedot on mahdollista kerätä ja johon on toteutettu raportointi tulorekisteriin.
