Uutiset ja tiedotteet

Palkkahallinnon vuodenvaihde 2026

11.12.2025

Palkkahallinto, Henkilöstöhallinto

Vuoden vaihtuessa palkanlaskennassa on jälleen ylläpidettävä tietoja, jotka on huomioitava ennen alkavan vuoden palkkojen laskemista. Tässä kooste keskeisimmistä muutoksista ja linkkejä ohjeisiin.

Verokortit voimaan 1.1.2026

Tulonsaajien perusverokortit vuodelle 2026 ovat verohallinnon ilmoituksen mukaan jokaisen OmaVerossa 8.12.2025, jonka jälkeen ne ovat noudettavissa palkanlaskentaan. Vuonna 2026 on vielä käytettävissä myös perinteinen verokorttien suorasiirto, josta pyyntö verottajalle on tehtävä viimeistään 15.2.2026 ja vastaustiedot on noudettava viimeistään 27.2.2026. Suorasiirrosta saa ainoastaan vuoden perusverokortin tiedot, ei muutosverokorttitietoja.

Moni maksaja on siirtynyt hakemaan ennakonpidätystiedot veroAPI-rajapinnan kautta, josta palkanlaskentaohjelmaan siirtyvät myös tulonsaajan mahdolliset muutosverokortin tiedot. Syksystä 2025 alkaen veroAPI:n käyttäjät ovat voineet ottaa käyttöön push-notifikaatiopalvelun, jolloin palkkaohjelmaan palautuu rajapinnasta ainoastaan ne tulonsaajien verokortit, joissa verotustiedot ovat muuttuneet. Push-notifikaatiopalvelun käyttöönotto on mahdollista silloin, kun sen edellyttämät muutokset on toteutettu käytettävään palkkaohjelmaan. Ilman push-palvelun käyttöä verokorttihaussa palautuvat kaikkien haettujen tulonsaajien verotustiedot, vaikka ne eivät olisi muuttuneet.

Mikäli maksaja ei saa tulonsaajan verokorttitietoja käyttöönsä tammikuun 2026 palkanlaskentaan, niin tarvittaessa tammikuun palkanlaskennassa voi käyttää joulukuun lopussa 2025 voimassa olleen verokortin tietoja (vuosiansiot nollataan vuoden vaihtuessa). Tällöin tulot ja tehdyt ennakonpidätykset tulee laskea mukaan vuoden 2026 tietoihin. Verokortti ei ole välttämättä maksajan tiedossa esimerkiksi silloin, kun se lähetetään tulonsaajalle postissa eikä suorituksen maksaja vastaanota verotustietoja sähköisesti, ja palkanmaksupäivä on tammikuun alkupuolella.

Edelleen tulonsaaja voi halutessaan nostaa veroprosenttiaan ilmoittamalla siitä palkanlaskentaan, joten tämä on edelleen mahdollista ilman tulonsaajan tekemiä muutoksia OmaVerossa.

Vuoden 2025 verokortteja voi tilata OmaVerosta vielä 18.12.2025. Tämän jälkeen kuluvalle vuodelle saa verokortteja esimerkiksi soittamalla verokorttipalveluun, joka on avoinna arkisin klo 9–12.

Lue lisää verokorteista verohallinnon sivuilta Verokorttiohjeet työnantajille ja muille suorituksen maksajille.

Avainhenkilöverotus

Avainhenkilöitä koskevan verotuksen lieventämisellä tavoitellaan sitä, että Suomeen saataisiin ulkomailta työskentelemään erityisasiantuntemusta omaavia henkilöitä. Heidän osaltaan lähdeveron määrä pienenee ja on vuodesta 2026 alkaen 25 %. Muiden ulkomailta tulevien tulonsaajien lähdevero säilyy ennallaan (35 %).

Suomen kansalainen, joka saapuu työskentelemään aikaisintaan 1.1.2026 alkaen Suomeen, voi kuulua ensi vuodesta alkaen avainhenkilöverotuksen piiriin. Edellytyksenä on muiden avainhenkilöihin liittyvien vaatimusten lisäksi, että Suomen kansalainen ei ole ollut Suomessa yleisesti verovelvollinen edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana. Suomen kansalaiseen säännöstä sovelletaan enintään viiden vuoden ajan.

Sosiaalivakuutusmaksujen prosentit

Työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,91 %

Ns. minipidätys 1,98 % ja alle 17 255 euroa vuodessa ansaitsevien osalta 1,10 %

TyEL-vakuutusmaksu keskimäärin 24,40 %

Maksu sisältää sekä työnantajan että työntekijältä perittävän osuuden. Keskimääräinen työnantajan osuus TyEL-maksusta, jossa on huomioitu työntekijältä pidätettävä osuus, on 17,10 %.

Palkasta työntekijältä perittävä TyEL-maksu on 7,30 % kaikilta työntekijöiltä, kun siirtymäaikana 53-62-vuotiailta peritty korotettu maksu poistuu.

Eläketurvakeskuksen ylläpitämä sivusto eläkkeenalaisten ansioiden selvittämiseen auttaa palkanlaskennan työssä. Tiedot löytyvät telp.fi.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,31 %

Mikäli yrityksen palkkasumma on enemmän kuin 2 509 500 euroa, on summan ylittävältä osalta työnantajan osuus 1,23 %.

Palkasta työntekijältä perittävät maksut

Luontoisetujen muutokset

Verotusarvojen vuosimuutosten lisäksi luontoiseduissa vuoden vaihteessa päättyy joitain määräaikaisia huojennuksia sekä polkupyöräedun veroverovapaus, johon tulee enintään viisi vuotta kestävä siirtymäsäännös.

Ravintoedun vähimmäis- ja enimmäisarvot nousevat hieman, ne ovat vähintään 8,80 euroa ja enintään 14,00 euroa. Ravintoedun voi antaa työntekijälle verohallinnon arvostamispäätöksen mukaisesti kutakin sellaista tosiasiallista Suomessa tehtyä työssäolopäivää kohden, jolloin työnantaja ei ole muutoin järjestänyt ruokailua.

Ravintoedun arvoa voi käyttää edelleen aterian kuljettamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Tällöin ravintoedun päivittäistä enimmäismäärää ei kuitenkaan voi ylittää.

Autoeduissa voi vuonna 2026 tehdä aiempien vuosien mukaiset päästöarvoihin perustuvat vähennykset muutoin paitsi määräaikainen hypridiautoille myönnetty vähennys (85 €) poistuu.

Toistaiseksi voimassa olevat vapaan autoedun käyttökustannusten osuudesta tehtävät vähennykset jatkuvat ennallaan.

Määräaikainen nollapäästöisen vapaan- tai käyttöetuauton verotusarvosta tehtävä vähennys jatkuu vuoden 2029 loppuun asti.

Auton verotusarvossa voi huomioida sekä toistaiseksi että määräajan voimassaolevan huojennuksen, mikäli vähennysten edellytykset täyttyvät.

Autoetulaskuri päivittyy vuoden 2026 tiedoilla 15.12.2025.

Auton latausedun verovapaus poistuu vuoden alusta alkaen. Kun palkansaaja käyttää työpaikalla oman auton tai käyttöetuauton lataamiseen työnantajansa kustantamaa sähköä, on verotusarvo täyssähköautolle 30 euroa/kuukausi ja hypridiautoille 20 euroa/kuukausi. Vaihtoehtoisesti kiinteän kuukausiarvon sijaan voi käyttää lataukseen käytetyn sähkön käypää arvoa, jolloin edun arvo on voitava todentaa esimerkiksi mittaria käyttämällä. Latausetu kuten muutkin luontoisedut on käsiteltävä vähintään verotusarvostaan tulonsaajan palkassa silloin, kun etu on käytettävissä, vaikka etua ei olisi jatkuvasti käytettykään.

Mikäli työnantaja maksaa julkisessa latauspisteessä työntekijän oman tai käyttöetuauton lataamisen kustannuksia, ne on käsiteltävä palkanlaskennassa käyvästä arvosta eli summasta, jonka lataus on maksanut.

Latausedun säännökset eivät koske vapaata autoetua, jossa työnantaja maksaa kaikki luontoisetuauton kulut.

Auton lämmittämisen työpaikalla olevassa lämmitystolpassa katsotaan edelleen olevan verovapaata.

Polkupyöräedun verovapauspoistuu vuoden alusta alkaen 24.4.2025 tai sen jälkeen sovituilta pyöräeduilta. Mikäli työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet käyttöönottoon viimeistään 23.4.2025, niin etu on edellytysten täyttyessä verovapaa sopimuskauden loppuun asti, enintään kuitenkin viiden vuoden ajan.  Siirtymäsäännöstä sovellettaessa työntekijän ja työnantajan katsotaan molempien sitoutuneen polkupyöräedun käyttöönottoon, kun työnantaja ja työntekijä ovat sopineet edun käyttöönotosta ja pyörän hankinnasta on tehty tilaussopimus.

Mikäli edun kohteena oleva pyörä vaihtuu esimerkiksi varkauden, valmistusvirheen, takuuasian tai muusta vastaavasta työntekijästä tai työnantajasta riippumattomasta syystä, on kyse edelleen samasta sopimuskokonaisuudesta ja näin ollen siirtymäsäännöksen piirissä olevasta edusta. Myös yritysjärjestelyihin liittyvä työnantajan vaihtuminen voi tietyissä tilanteissa mahdollistaa verovapauden siirtymäsäännöksen ajan.

Verovapaan polkupyöräedun määrä on edelleen enintään 1 200 euroa vuodessa. Verotusarvo perustuu käypään arvoon, joka lasketaan verottajan ohjeen mukaisesti.

Luontoisetujen verotusarvojen laskennassa tarvittavat tiedot Verohallinnon päätös vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Laajemmin tietoa luontoiseduista verohallinnon ohjeessa Luontoisedut verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvauksissa ei ole á-hintojen muutosten lisäksi juurikaan muutoksia alkavalle vuodelle. Vuoden 2026 yleisimmin käytetyt korvaukset ovat

Verovapaat kotimaan päivärahat ja ateriakorvaus

Verovapaa kilometrikorvaus

Muut korvausten määrät kuten ulkomaan päivärahat sekä tietoa työntekemispaikan määrittelemisestä ja työmatkan tilapäisyydestä löytyvät verohallinnon päätöksestä.

Matkakustannusten korvauksista tiedot Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2026

Laajemmin tietoa matkakustannuksista verohallinnon ohjeessa Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa

Tilisanomien joulukuun numerossa Tomi Peltomäki kertoo ennakkoperinnän muutoksista vuodelle 2026 laajemmin artikkelissa Ennakkoperintä 2026 – kevennyksiä, kiristyksiä ja sähköistymistä (edellyttää kirjautumisen).

Tulorekisteriin tulevia muutoksia

Vuosimuutoksia sovelletaan, kun tulon maksupäivä on 1.1.2026 tai sen jälkeen. Mahdollisia takautuvia korjauksia tehtäessä käytetään alkuperäisen ilmoitusajankohdan ohjeita.

Lisätiedon tyyppeihin tulee kaksi uutta vaihtoehtoa, jotka koskevat ulkomailla asuvaa vuokratyöntekijää ilma- ja vesialuksella. Lisäksi avainhenkilöä koskeva tieto laajenee koskemaan myös Suomen kansalaisia, jos edellytykset täyttyvät (lakimuutokset voimaan 1.1.2026).

Poissaolon syykoodeihin tulee kaksi lisäystä (24) Osittainen erityisraskausvapaa koskee palkallista poissaoloa ja (18) Osittainen erityisraskausvapaa palkatonta poissaoloa.

Sähköisen asiointipalvelun tulotietoilmoitusten hakuun on lisätty mahdollisuus hakea palvelussuhdetietoja.

Palveluntuottajat voivat tilata raportteja rajapinnassa maksajan puolesta, vaikka maksajalla ei olisi rajapintaa käytössään. Tämä koskee raportteja 600, 601, 610, 611, 614, 615, 618, 620, 621, 630, 631, 632, 634 ja 636. Raportit on edelleen noudettava sähköisestä asiointipalvelusta. Ainoa rajapinnan kautta tilattava ja vastaanotettava raportti on 312/313, joka on tietosisällöltään laajempi ja siihen on tulossa uutena sisältönä erillisilmoitusten summatiedot. Lisäys muodostetaan aineistoon, jos aineistotilauksessa on annettu sille uusi poiminnan parametri (ohjelmistotarjoajalta varmistettava).

Tulolajien selitteet (pdf) on yhdistetty palkkojen tulolajit ja koodistot -ohjeen kanssa Palkat – Koodistot – Tulolajit 2026 (xls) -dokumenttiin, jonka voi ladata linkistä omalle koneelleen (Excel-tiedosto).

Kaikkia tulorekisterin yksityiskohtaisia ohjeita ilmoittamisen tueksi on päivitetty, ohjeet löytyvät tulorekisterin sivuilta.

Joitain teknisiä estoja lisätään ilmoittamisen oikeellisuuden varmistamiseksi. Tällaisia on tulossa muun muassa tunnisteiden virheelliseen ristikäyttöön, tunnisteissa estetään myös white space -merkki (ei saa alkaa tai päättyä tulostumattomaan merkkiin) eikä tieto saa sisältää tulostumattomia white space -merkkejä, pois lukien välilyönti. Palkallisen poissaolon ajalta maksetun palkan tulee olla suurempi kuin nolla ja poissaolon liitetyn tarkenteen merkkimäärä on enintään 29  ja viitenumeron osalta 20.

Korjausilmoitukset tulee tehdä vuodelle 2025 viimeistään

Palkka-avoimuuteen liittyvä raportointi tulossa tulorekisterin kautta ilmoitettavaksi

Muutosten tarkoitus on naisten ja miesten välinen palkkatasa-arvo, jossa yli viiden prosentin selittämättömiä palkkaeroja ei voi jatkossa olla. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 7.6.2026. Hallituksen esityksen arvioitu antamisajankohta on maaliskuussa viikolla 11/2026.

Työnantajalle muutos tuo velvoitteen muun muassa laatia palkkarakenne, josta ilmenevät yrityksessä tehtävät työt sekä kriteerit työtehtävien eri vaatimustasoille, joilla kuvataan ja perusteellaan eri palkka samaa työtä tekevien välillä. Työnantajan on huolehdittava, että samasta tai muista samanarvoisista työtehtävistä maksetaan samaa palkkaa laaditun palkkarakenteen mukaisesti.

Palkanlaskennasta lain voimaan tulosta alkavan palkkakauden alusta alkaen on tulossa velvoite ilmoittaa työntekijätason tiedot jokaisella palkkatietoilmoituksella tulorekisteriin. Suurin osa ilmoitettavista tiedoista saadaan tulorekisterin kautta tilastokeskukselle, joka muodostaa tasa-arvovaltuutetulle toimitettavat tiedot, kun tällä hetkellä joitain vapaaehtoisesti ilmoitettavissa olevia tietoja muutetaan pakollisesti ilmoitettaviksi. Lisäksi kerran vuodessa ilmoitettavat työntekijäryhmäkohtaiset tiedot on laskettava valmiiksi ja ne ilmoitetaan tulorekisteriin erillisilmoituksella.

Raportointivelvoitteen piirissä olevien työnantajayritysten osalta palkollisesti ilmoitettavia tietoja ovat

Raportointivelvoite koskee työryhmän asiasta antaman esityksen mukaan alkuvaiheessa vähintään 150 työntekijää työllistäviä yrityksiä.

Palkka-avoimuussääntely tulee koskemaan kaikenkokoisia työnantajina toimivia, myös pienimpiä. Ainoastaan raportointivelvoitteen osalta on tulossa työntekijämäärään perustuva rajaus.

Työelämää koskevat lainsäädäntömuutokset

Työsopimuslakiin ensi vuodelle tulossa olevia muutoksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.

Henkilöperusteinen irtisanominen, josta on annettu hallituksen esitys HE 158/2025

Muutoksen myötä irtisanomisperusteeksi riittäisi vuodesta 2026 alkaen asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijaan. Lisäksi poistetaan edellytykset työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvollisuuksien vakavasta rikkomisesta tai laiminlyömisestä; jatkossa edellytyksenä olisi työsuhteeseen vaikuttavien velvollisuuksien rikkomisesta tai laiminlyönnistä. Edelleenkään irtisanomiseen ei saa vaikuttaa syrjivät syyt eikä irtisanomista ei voi tehdä ilman perustetta tai kielletyillä perusteilla.

Työnantajan velvollisuus selvittää irtisanomisen välttäminen sijoittamalla työntekijä toiseen työhön koskisi vastaisuudessa vain tilanteita, joissa työntekijän työntekemisen edellytykset ovat muuttuneet työsuhteen aikana esimerkiksi sairauden vuoksi.

Tilisanomien tammikuun numerossa Albert Mäkinen kertoo muutoksesta tarkemmin.

Määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä, hallituksen esitystä ei ole annettu 11.12.2025 mennessä

Työnantajalle tulisi mahdollisuus solmia työntekijän kanssa määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä. Edellytyksinä on, että sopimus solmitaan ensimmäistä kertaa työntekijän kanssa tai edellisestä työsuhteen päättymisestä on kulunut yli viisi vuotta. Sopimusten yhteenlaskettu kesto voisi olla enintään yhden vuoden silloinkin, kun solmitaan uusi määräaikainen työsopimus vuoden kuluessa enintään kaksi kertaa.

Lomautusilmoitusaika, hallituksen esitystä ei ole annettu 11.12.2025 mennessä

Työsopimuslain mukainen lomautusilmoitusaika on tarkoitus lyhentää nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään.

Työntekijän takaisinottovelvollisuus, hallituksen esitystä ei ole annettu 11.12.2025 mennessä

Takaisinottovelvollisuuden olisi jatkossa tarkoitus koskea työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää. Irtisanottujen takaisinottamisen aikarajat ja muut ehdot säilyisivät ennallaan.