Palkkablogi: Anna ja Hanna Liljekvist kannustavat hakemaan palkkahallinnon töitä, vaikka työkokemus ja pohjakoulutus puuttuisivatkin
Palkkahallintoon työllistymistä ei estä puuttuva kokemus, toisen alan pohjakoulutus tai tarkkaavaisuushäiriödiagnoosi. Tämän todistavat pohjanmaalaiset siskokset Anna ja Hanna Liljekvist. He työskentelevät Tilitoimisto Rantalaisen Mustasaaren toimistolla palkanlaskijoina. Annan ja Hanna ovat äänessä tämänkertaisessa palkkablogissa ja podcastissa. Heidän viestinsä on selvä: palkkahallinnon töitä kannattaa hakea, jos ala yhtään kiinnostaa, koska asenne on kokemusta tärkeämpää.
Kauneus- ja kaupan alalta palkanlaskijaksi
Annan koulutustausta on erinomainen esimerkki siitä, että palkanlaskijoiksi päätyy ihmisiä todella kirjavista taustoista. ”Olen koulutukseltani estenomi ja opiskellut kauneus- ja muotialaa. Eli ihan eri alalta”, hän naurahtaa.
Ennen palkanlaskijaksi siirtymistä 1,5 vuotta sitten Anna oli kerryttänyt työkokemusta kaupan alalta.
”Halusin siirtyä tekemään jotakin muuta ja haastaa itseäni. Olen ollut aina kiinnostunut taloudesta ja yrittäjyydestä, ja senkin takia palkkahallinto kiinnosti. Etenkin isossa tilitoimistossa pääsee näkemään hyvin monenlaisia yrityksiä”, Anna kertoo.
Annan mukaan kaupan alan kokemus on antanut eväitä palkanlaskennan tehtäviin. ”Kaupan alan esimiestehtäviä tehneenä tuntilistat ja työehtosopimus ovat tulleet tutuiksi”, Anna kertoo. ”Myös asiakaspalvelukokemuksesta on ollut hyötyä asiakkaiden kanssa.”
Myös Hannalla on kokemusta kaupan alalta ja asiakaspalvelutyöstä. Kun palkanlaskijana ensin aloittanut Anna kertoi siskolleen palkanlaskijan työstä, Hannakin kiinnostui alasta. Kiinnostuksen herättivät palkanlaskennan tehtävien vastuullisuus ja työrytmi, joka on kaupan alaa tasaisempi.
Hannalla on tällä hetkellä tradenomin opinnot kesken, ja hän haaveilee opintojen suorittamisesta loppuun työn ohessa. Palkanlaskijana työskentely vaatii myös jatkuvaa kouluttautumista, ja Hanna toivoo, että saa palkanlaskennan koulutuksia luettua hyväksi opintoihinsa.
Vaihtelevassa työssä ADHD on supervoima
Sekä Anna että Hanna tekevät työkseen pääasiassa eri yritysten palkanlaskentaa. Vastoin yleisiä mielikuvia työ ei ole lainkaan yksitoikkoista.
”Palkkojen laskemisen lisäksi pääsee tekemään esimerkiksi Kela-hakemuksia ja työehtosopimusten tulkintaa. Työpäivät ovat hyvin vaihtelevia ja aikataulut elävät välillä nopeastikin, jos asiakkaalta tulee jokin kiireellinen pyyntö”, Anna kertoo.
Hannalle työtehtävien monipuolisuus ja vaihtelevuus on erityisen tärkeää. Hannalla on diagnosoitu ADHD, ja hän uskoi pitkään, ettei pärjäisi toimistotyössä. Tarkkaavaisuushäiriö ei kuitenkaan ole haitannut palkanlaskennassa, vaan pikemminkin päinvastoin.
”Tässä työssä ADHD on pikemminkin supervoima. Usein vaihtuvat työtehtävät sopivat omalle aivotoiminnalleni, koska minulle on helppoa reagoida muutoksiin ja kääntää huomio uusiin tehtäviin”, Hanna selittää. ”Tarkkaavaisuushäiriöisen kannattaa muistaa, että opinnot ja työnteko ovat aivan eri asioita. Vaikka opinnoissa olisi haasteita, kannattaa vain puskea niiden läpi. Sen jälkeen helpottaa.”
Muiksi työn eduiksi Hanna listaa mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta sekä joustavuuden. ”Parasta on uusien haasteiden kohtaaminen ja voittaminen sekä se, että pääsee joustavasti suunnittelemaan omat työpäivänsä itselleen sopiviksi. Tämä on kaikin puolin hauskaa puuhaa”, Hanna summaa.
Palkanlaskijan ei tarvitse olla totinen puurtaja
Stereotypia palkanlaskijasta on melko tylsä ja totinen tyyppi. Anna ja Hanna myöntävät omien mielikuviensa olleen samansuuntaisia, mutta töissä ajatukset ovat muuttuneet täysin.
”Meillä on töissä tosi erilaisia ihmisiä tosi erilaisista taustoista. Ei tämä ole mitään totista touhua, vaan huumoriakin löytyy. Toki työ on tärkeää ja tarkkaa, mutta tilaa on kyllä kaikenlaisille persoonille. Työssä saa olla oma itsensä ja se antaa tiimillekin paljon. Kun yksi oppii nopeammin ohjelmia ja toinen lakeja, tiimissä on aina joku, joka tietää mistä tahansa aiheesta jotakin. Kaikki siis voittavat”, Hanna pohtii.
Palkanlaskenta on yhteistyötä työkavereiden ja asiakkaiden kanssa
Vaikka etätyö on alalla yleistynyt, erityisesti Hanna näyttää toimistolla työskentelystä.
”Itse tykkään käydä töissä toimistolla, koska pystyn silloin kääntämään pienen vivun päässäni työ-asentoon. Kun sitten lähden toimistolta, vipu kääntyy vapaa-aika-asentoon”, Hanna selittää.
Myös työkaverit ovat tärkeä syy toimistolla käymiseen, ja molemmat siskokset kehuvat vuolaasti työkavereitaan.
”Hyvä työporukka vaikuttaa paljon arkeen ja piristää päivää”, Anna kuvailee. ”Tykkään itse tehdä sekä etä- että lähitöitä, jotta saan sopivasti sekä seuraa että omaa rauhaa. Jos joskus teen paljon etätöitä, tulee jopa vähän mökkihöperö fiilis. Silloin on mukavaa, että voi mennä toimistolle työkavereiden seuraan.”
Vasta pari kuukautta palkanlaskijana työskennellyt Hanna kertoo, että työyhteisö on ottanut hänet hyvin vastaan ja vertaistukea ja apua on aina tarjolla. ”Porukkaan on päässyt heti mukaan ja aina rohkaistaan kysymään, jos jokin mietityttää. Esihenkilö on myös tukenut ja kysellyt usein, voiko jotenkin auttaa ja tukea minua työssäni.”
Hanna kertoo nauttivansa myös yhteistyöstä asiakkaiden kanssa. ”Nautin siitä, kun saan toimia asiakkaan kumppanina palkanlaskennassa. Tuntuu hienolta, että voi omilla onnistumisillaan tehdä asiakkaan onnelliseksi. Tykkään myös pohtia asiakkaan kanssa uusia ja parempia toimintatapoja”, Hanna sanoo.
Ala muuttuu, samoin haasteet
Sekä Hanna että Anna uskovat, että haasteita ja mielekkyyttä löytyy palkkahallinnon töistä myös tulevaisuudessa.
”Haasteet eivät varmasti lopu kesken! Työehtosopimukset ja lait muuttuvat koko ajan, joten ongelmia saa ratkoa jatkossakin. Myös kirjanpidon kanssa pitää tehdä yhteistyötä, jotta pysyy kartalla siitä, miten kirjanpidon puolen lakimuutokset vaikuttavat palkanlaskentaan. Uskon, että tulevaisuudessa alalla tapahtuu edelleen nopeita muutoksia. Pitääkin miettiä, miten näitä muutoksia pystyy ennakoimaan”, Hanna sanoo.
”Tulevaisuudessa haasteet ovat varmasti hyvin erilaisia kuin nyt. Kun automaatio palkanlaskennassa kehittyy, työ on varmasti enemmän asiantuntijatyötä. Silloin työehtosopimusten tulkinta ja asiakaspalvelu on tärkeämmässä roolissa kuin numeroiden näpyttely”, Anna summaa.
Asenne ratkaisee enemmän kuin kokemus
Palkkahallinnossa on paljon työpaikkoja vapaana, mutta usein ilmoituksissa haetaan kokenutta palkanlaskijaa. Anna ja Hanna kannustavat hakeutumaan alalle, vaikka koulutusta tai kokemusta ei entuudestaan olisikaan.
”Antaa mennä vaan! Minullakaan ei ollut mitään kokemusta alalta, mutta minua on koulutettu työn ohessa ja tukea saa kyllä. Alalla on enemmän töitä kuin tekijöitä, joten työttömäksi ei varmasti jää”, rohkaisee Hanna.
”Vaikka kokemusta ei olisikaan, kannattaa hakea alan paikkoja. Jos on hyvä tyyppi, kokemus ei välttämättä olekaan niin tärkeää, vaan asenne ratkaisee. Kannattaa myös muistaa, että kaikki aloittavat jostakin ja työtä oppii tekemällä!” kannustaa Anna.
