Kirjanpitäjä siirtyi yksityiseltä puolelta julkisorganisaation talouteen – mikä muuttui?
Tiesitkö, että jokainen kunta on konserni? Tiesitkö, mitä eroa on myynti- ja maksutuotolla? Jos et, niin ei huolta – ei tiennyt KLT Elina Vainiokaan, ennen kuin hänen urapolkunsa vei taloushallinnon asiantuntijaksi yksityiseltä puolelta julkiselle sektorille, kuntien ja hyvinvointialueiden taloushallintoon. Julkistalouden ja yritystalouden parissa työskentelyssä onkin monia eroja.
Kuittisirkus koulutti kirjanpidon saloihin
Kouvolalainen Elina Vainio opiskeli itsensä tradenomiksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Tarkkaa suuntaa omalle uralle ei opintojen aikana ollut. Vainio päätyi taloushallintoon sattumien kautta.
”Aloitin harjoitteluni pankissa, mutta se oikein tuntunut omalta jutulta. Harrastin ratsastamista, ja tilitoimistossa töissä oleva tallikaverini mursi kirjoituskätensä. Elettiin vielä mappiaikaa ja hän tarvitsi kirjaimellisesti apukäsiä hoitaakseen kirjanpidot. Suoritin harjoitteluni loppuun tilitoimistossa kaverini toimiessa perehdyttäjänä – minä tein käytännön työt, hän ohjeisti ja neuvoi vieressä.”
Tapaturma oli onni onnettomuudessa Vainiolle ja hän sai poikkeuksellisen hyvän perehdytyksen alalle. Manuaalinen työ ja kenkälaatikot täynnä kuitteja tarjosivat kokeneen opettajan alaisuudessa kouriintuntuvan ymmärryksen kirjanpidon ydinsisällöstä.
Vainio siirtyi isoon tilitoimistoon töihin ja eteni nopeasti hoitamaan isoja ja haastavia asiakkuuksia.
”Se oli aika lentävä lähtö”, Vainio muistelee. ”Aiemmasta kuittisirkuksesta oli iso apu, kun siirryin nykyaikaisten prosessien ja automaation pariin. Järjestelmät tekivät suuren osan perustyöstä ja työ muuttui kirjanpidon tulkitsemiseksi ja virheiden löytämiseksi. Monille harjoittelijoille tämä oli haastavaa, koska itse perustyö ei ollut niin tuttua.”
Elina Vainio
Koulutus
- Tradenomi, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, 2016
- KLT-tutkinto, 2019
Työhistoria
- Taloushallinnon harjoittelija, 2015
- Kirjanpitäjä 2016–2019
- Prosessiasiantuntija, 2019–2020
- Palvelupäällikkö 2021–2022
- Erityisasiantuntija 2023
- Kehitysvastaava 2023–
Vapaa-aika
- menee kaksilapsisen perheen arkea pyörittäessä
- neulominen ja lenkkeily rentouttavat
Siirtyminen kuntapuolelle vaati perehtymistä
Pari vuotta kirjanpitoa tehtyään Vainio huomasi innostuvansa prosesseista ja ohjelmistokehityksestä ja hän siirtyi prosessiasiantuntijan rooliin. ”Sen jälkeen olin hetken aikaa palvelupäällikön hommissa, mutta paluu ohjelmistokehitykseen kutkutti”, Vainio kertoo.
Siirtyessään julkisorganisaatioiden taloushallinnon puolelle Vainio tulikin alun perin kehittämään kunta-asiakkaiden kirjanpito-ohjelmistoja. Siirtymässä kuntatalous oli uutta, ohjelmistopuoli taas vanhaa ja tuttua.
Uudessa työssä Vainiolle valkeni hyvin nopeasti, että julkisorganisaatioiden kirjanpito, verotus ja prosessit poikkesivat roimasti tilitoimistossa tutuksi tulleesta yritystaloudesta.
”Suunnittelin ohjelmistohankintoja, ja vastaani tuli hankintalaki, johon en ollut törmännyt yksityisellä puolella. Ensimmäisellä työviikolla minulle myös selvisi, että jokainen kunta on konserni. Alussa tuli usein kyseenalaistettua oma yleissivistyksensä”, Vainio nauraa.
Kuntien taloushallinnosta puhutaan alan opinnoissa hyvin vähän ja paljon täytyy oppia työpaikalla.
”En muista, että arvonlisäverotuksen erityiskysymysten kursseilla olisi mainittu kuntataloutta. En esimerkiksi tiennyt, että kunnilla on oikeus saada palautettavaa arvonlisäveroa hankinnoistaan, jotta niille ei olisi edullisempaa tuottaa kaikkea itse.”
”Onneksi meillä perehdytyksen prosessi on todella hyvä ja uuden tiedon omaksuminen kuuluu vahvasti työnkuvaan”, Vainio sanoo.
Julkisella puolella työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa
Nyt Vainio työskentelee Provincialla kuntien taloussuunnittelun prosessinomistajana. Hän vastaa kuntien taloussuunnittelujärjestelmän käyttöönotosta ja prosessien kehittämisestä.
Yksityisellä puolella kirjanpitäjälle on usein ulkoistettu koko yrityksen talous, eikä pienempi yritysasiakas välttämättä ymmärrä paljoakaan omasta taloushallinnostaan tai kirjanpidosta.
Julkispuolella tilanne on hyvin erilainen. Kunnalla on omat kuntatieto- ja talousasiantuntijansa, ja työtä tehdään tiiviisti yhteistyössä heidän kanssaan. Sisällöllisesti taloudesta on lopulta vastuussa asiakas. Isossa koneistossa prosesseihin ja järjestelmiin täytyy kuitenkin panostaa, ja Vainio on erittäin tärkeä osa kokonaisuutta.
Suuren eron yksityiseen puoleen tuottaa myös se, että kunnilla on velvollisuus raportoida taloudestaan julkisuuteen neljännesvuosittain. Esimerkiksi talousarviot ja ostolaskudata ovat julkista tietoa.
Julkisten raporttien lisäksi tehdään myös monenlaista sisäistä raportointia, esimerkiksi omille toimialoilleen. Eri lautakunnat seuraavat omia lukujaan ja talousarviot ovat hyvin sitovia.
”Kunnat ovat kiinnostuneita omista luvuistaan, ja heillä on myös pakko ja velvollisuus olla”, Vainio sanoo.
Pienellä kunnalla on suuren organisaation taloushallinnon tarpeet
”Pienikään kunta ei ole mikään mikroyritys, vaan talousraportoinnin velvoitteet ovat samat kaikille kunnille koosta riippumatta”, Vainio selittää.
Kuntien tarjoamat palvelut otetaan helposti itsestäänselvyytenä. Niiden takana on taloushallinto, johon liittyy valtava määrä erityispiirteitä.
Kunta operoi lukuisilla toimialoilla, ja kaikilla niillä on erilaiset tarpeet raportoinnille ja ohjelmistoille. Monimutkaista kokonaisuutta pitää ymmärtää, että kunnan taloudesta saa paikkansapitävän kuvan. ”Laskentatunnisteavaruus on aivan toisessa ulottuvuudessa kuin yksityisillä yrityksillä”, Vainio kuvailee.
Vaikka kuntien talous on julkista tietoa, sen yksityiskohdat jäävät helposti pimentoon. Kuntien tarjoamat palvelut otetaan helposti itsestäänselvyytenä. Niiden takana on taloushallinto, johon liittyy valtava määrä erityispiirteitä.
”Mietitään esimerkiksi vaikkapa uimahallien toimintaa. Uimahallit ovat kunnallista palvelua ja asiakasmaksun ei ole tarkoitus kattaa palvelun koko hintaa. Ne ovat siis maksutuottoa, eivät myyntituottoa. Maksujen perusteet tulevat usein laeista ja asetuksista”, Vainio selittää.
”Uimahalleihin liittyy myös esimerkiksi kiinteistön käyttöasteen suhde kustannuksiin, josta pitää kerätä ja analysoida tietoa. Kuntapäättäjät käyttävät tätä dataa päätöksenteossaan.”
Kuntapuolelle löydetään, ei päädytä
Liiketalouden opinnoista valmistuvat menevät usein töihin viranomaislaitoksiin, pankkiin tai tilitoimistoon. Julkisen talouden tehtäviin tie on usein mutkikkaampi ja vaikeampi löytää.
”Tullessani Provinciaan muut työntekijät kyselivätkin kiinnostuneina, että mitäs kautta sinä tänne tupsahdit”, Vainio muistelee.
Julkisen talouden osaajien tarve kasvaa erityisesti nyt, kun sote-uudistus ja hyvinvointialueet tulevat toteutukseen. ”Esimerkiksi palkat tulevat työllistämään isosti ja tarvitaan paljon uusia palkanlaskijoita ja kirjanpitäjiä”, Vainio toteaa.
Vainio suosittelee lämpimästi kuntatalouden parissa työskentelemistä, vaikka kuntien maailma voi tuntua kaukaiselta ja vaatii uuden opettelua.
”Välillä voi tulla ikävä simppelin pienen Oy:n veroilmoituksen tekemistä, mutta haasteet ja uuden oppiminen motivoivat ja luovat onnistumisen kokemuksia. Julkisella puolella työskentelyssä on myös monia etuja. Ja minulla on loistava esimies, joka kannustaa ja muistuttaa, miten hyvin osaan nämä hommat!” Vainio kertoo.
