Ammattitutkimus: KLT- ja PHT-pätevyydet vaikuttavat selvästi palkkatasoon
Taloushallintoliiton ammattitutkimuksen mukaan KLT-pätevyyden suorittaneiden tilinpäätöstaitoisten kirjanpitäjien mediaanipalkka on noussut kolmessa vuodessa 9,4 prosenttia. PHT-pätevien palkanlaskijoiden ansiotaso on kyselyn mukaan noussut samassa ajassa 13,3 prosenttia.
Tilinpäätöstaitoisten kirjanpitäjien palkka oli keskimäärin 21 prosenttia suurempi niillä henkilöillä, jotka ovat suorittaneet KLT-pätevyyden. Vastaavasti PHT-pätevyyden suorittaneilla palkanlaskijoilla palkka oli 16 prosenttia suurempi. Pääkaupunkiseudulla Helsinki-Espoo-Vantaa-alueella kokoaikaista työtä tekevien kirjanpitäjien ja palkanlaskijoiden palkat ovat keskimäärin yhdeksän prosenttia korkeammat kuin muualla maassa.
Kyselystä käy ilmi myös hieno tieto, jonka mukaan 89 prosenttia vastaajista uskoo, että taloushallintoalan näkymät ovat positiivisia.
”Vastausten mukaan ala on kehittyvä ja tarjoaa työntekijöille hienoja mahdollisuuksia edetä urallaan”, sanoo kehityspäällikkö Eeva Lyytinen Taloushallintoliitosta.
Mitä hyvää, mitä kehitettävää?
Vastaajien mielikuvat alan näkymistä eivät olleet muuttuneet kolmen vuoden takaisesta juuri lainkaan. Vahvimmin työntekijät uskoivat mahdollisuuksiin työllistyä alan työtehtävissä ja siihen, että ala tarjoaa houkuttelevia työtehtäviä myös tulevaisuudessa. Vastausten mukaan taloushallintoalan töissä parasta ovat työn monipuolisuus ja vaihtelevuus, itsenäisyys työtehtävissä ja etätyön mahdollisuudet. Myös asiakassuhteet tuovat iloa ja merkitystä työhön.
Kun kysyttiin, mitä alalla pitäisi kehittää, vastauksissa korostuivat pääasiassa palkkaan ja palkkatasoon liittyvät asiat. Toisaalta kyselyn perusteella 69 prosenttia vastaajista suhtautuu varovaisen positiivisesti omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ansiotason kehittämiseksi.
Myös automaatio ja alan yleinen arvostus vaativat kehittämistä vastausten perusteella. Alan peruskoulutukseen toivottiin kehittämistä. Tähän Taloushallintoliitto on jo vastannut: uudistunut liiketoiminnan perustutkinto astuu voimaan syksyllä 2024. Taloushallinnossa automaatioasteen kasvu on tehnyt myös perustason työtehtävistä aiempaa vaativampia, ja uusilta työntekijöiltä edellytetään syvällistä ymmärrystä kirjanpidon ja verotuksen keskinäisestä sidonnaisuudesta.
”Perustutkintouudistuksessa on onnistuttu huomioimaan nämä merkittävät muutokset työn tekemisen tavoissa”, arvioivat Taloushallintoliiton johtavat asiantuntijat Eija Männistö ja Mira Merikanto.
Männistö ja Merikanto olivat aktiivisesti mukana kehittämässä ja uudistamassa tutkintoperusteita. Työryhmässä oli mukana liiketoiminnan opettajia ja opiskelijoita, koulutuksen järjestäjiä sekä työelämän edustajia.
Erton kysely: Työpaikan vaihtamista harkitaan enemmän
Toimihenkilöliitto Erton joulukuussa 2023 julkaiseman taloushallinnon palkka- ja työsuhdekyselyn mukaan noin 54 prosenttia vastaajista oli ollut vastaushetkellä alle viisi vuotta nykyisessä työsuhteessa. Noin 32 prosenttia tutkimukseen vastaajista harkitsi työpaikan vaihtamista seuraavan 12 kuukauden aikana. Erton mukaan työpaikan vaihtamista harkitsevien määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta. Reilut 12 prosenttia vastaajista kertoi, että työssä jaksaminen on kuluneen vuoden aikana parantunut. Vajaa kolmannes vastaajista arvioi, että työssä jaksaminen on sen sijaan heikentynyt.
Taloushallintoliiton ammattitutkimuksessa ei kyselty työpaikan vaihtamiseen liittyviä asioita. Ammattitutkimus tehtiin jo kolmatta kertaa. Teetimme ammattitutkimuksen loka-marraskuussa 2023. Kyselyyn vastasi lähes 2400 taloushallintoalalla työskentelevää. Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia oli naisia. Suurin osa vastanneista ilmoitti koulutuksekseen tradenomin tutkinnon (noin 830 vastaajaa).
