Uusi normaali

Kevään aikana tilitoimistot ovat ottaneet lisäarvopalveluiden tarjonnassa rohkeita askeleita. Moni asiakas on kääntynyt tilitoimiston puoleen, kun on pitänyt tehdä tuki- ja lainahakemuksia.

Tuki- ja lainahakemuksien liitteeksi on tarvittu usein liiketoimintasuunnitelmia ja kassavirtalaskelmia. Yhdessä asiakkaan kanssa on pohdittu tulevaa enemmän ja useammin kuin koskaan aiemmin. Olen nähnyt usean tilitoimiston markkinoivan rohkeammin kassavirtalaskelmia ja ennustemalleja sekä -palveluita nykyisille ja tuleville asiakkailleen sosiaalisessa mediassa. Viimeisin näkemäni postaus suositteli pörssiyhtiöitäkin hankkimaan taloushallintonsa tilitoimistosta. Ei olla nöyriä tai vaatimattomia enää, vaan rohkeasti kerrotaan mitä osataan.

Taloustoimittajat ja kansanedustajat ovat kuunnelleet tilitoimistoja, kun ovat halunneet ymmärtää miten pk-sektorilla menee ja miten epidemia tulee vaikuttamaan talouteen ja työllisyyteen. Olisiko mahdollista, ettei tarvitsekaan keksiä tilitoimistolle uutta hienoa nimeä tai kirjanpitäjälle tai palkanlaskijalle uutta titteliä? Minusta näyttää siltä, että tilitoimiston sidosryhmät, eli asiakkaat, rahoittajat, päättäjät, virkamiehet ja toimittajat luottavat nimenomaan teihin, sellaisena kuin olette. Eikä se nimeä tai titteliä vaihtamalla ainakaan parane. Opiskelijoille pitää ehkä vielä maalata kuvaa jostain hienommasta, jotta saadaan heidät harhautettua kokeilemaan asiantuntijatyötä ja löytämään itselleen urapolku tältä toimialalta.

Kevään aikana tilitoimistot ottivat pitkiä loikkia digitalisaatiossa, kun työt ja asiakastapaamiset piti yhtäkkiä järjestää etänä. Uskon ja toivon, että epidemian jälkeenkin yhä useammassa tilitoimistossa ollaan joustavampia ja ketterämpiä töiden tekemisen suhteen. Kun asiakkaatkin on opetettu asioimaan etänä, on tilitoimistoilla taas entistä paremmat mahdollisuudet hankkia vaikka sen tutuimman toimialan asiakkaita kauempaakin kasvattamaan liikevaihtoa ja kannattavuutta. Tutun toimialan asiakkaille, nykyisille ja uusille on helpompi myydä esimerkiksi raportointia ja budjetointia. Uusilla palveluilla, ohjelmistoja hyödyntäen, on mahdollista parantaa asiakaspitoa ja -kannattavuutta ja samalla mahdollistaa merkityksellisempää asiantuntijatyötä tekijöilleen. Monessa tilitoimistossa pohditaan mahdollisuuksia sähköistää ainakin osa nykyisistä mappiasiakkaista ja tätä varten etsitään vaihtoehtoja uusiksi kirjanpito- ja palkkahallinto-ohjelmistoiksi. Nyt jos koskaan on hyvä hetki toteuttaa nämä projektit. Hyviä vaihtoehtoja on paljon saatavilla ja asiakkaat joustavampia muutoksille. Suosittelen etenemään rohkeasti kaikilla digitalisaation rintamilla.

Toivon, että tämä kevät muutti lopullisesti tilitoimistoalaa ja syksyllä, kun palaamme lomilta, emme edes harkitse paluuta vanhaan.

Artikkelin on kirjoittanut Antti Soro, Taloushallintoliiton toimitusjohtaja.

Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 3/2020.

Yritysvastuu ja kestävyysraportointi
Vastuullisuusraportointi tarkoittaa sitä, että yritykset raportoivat omien toimiensa taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Kestävyysraportointidirektiivi tulee muuttamaan yritysvastuuseen liittyviä velvoitteita myös Suomessa.