Työsuhteen ehdoista annettava tietoa kirjallisesti aiempaa kattavammin
Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle tietoa kirjallisesti entistä kattavammin, elleivät tiedot ilmene kirjallisesta työsopimuksesta.
Työnantajille, joilla on vaihtelevan työajan sopimuksilla ja/tai osa- ja määräaikaisilla työsopimuksilla työskenteleviä, on tullut uusia velvoitteita työajan suunnitteluun, tarkasteluun ja perusteluun sekä sopimuksen kestoon liittyen.
Työsopimus- ja työaikalain muutokset tulivat voimaan elokuun alussa.
Milloin ja mitä tietoja on annettava?
Työsopimuslain muutokset toivat useampia määräaikoja, jolloin eri tiedot on viimeistään annettava, ellei velvollisuutta ole toteutettu jo työsuhteen alkaessa.
Kuinka nopeasti tiedot on annettava?
- Seitsemän päivän kuluessa pyynnön esittämisestä (Kohdat 1-8)
- Kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä (Kohdat 9-15)
- Työnantaja, työntekijä sekä näiden koti- tai liikepaikka
- Työnteon alkamisajankohta
- Määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa
- Koeaika
- Työntekopaikka tai, jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa tai on vapaa määrittämään oman työntekopaikkansa
- Työntekijän pääasialliset työtehtävät
- Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
- Noudatettava työaika.
- Vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän osalta:
- missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta;
- viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi työaikalain mukaisesti teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta;
- Vuokratyössä:
- Käyttäjäyrityksen nimi ja toimipaikka, kun ne ovat tiedossa;
- Tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta;
- Arvio määräaikaisen vuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä.
- Mahdollinen lakiin, sopimukseen tai käytäntöön perustuva oikeus työnantajan tarjoamaan koulutukseen
- Vuosiloman määräytyminen
- Irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste
- Työhön sovellettava työehtosopimus
- Vakuutuslaitos, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän työtapaturman ja ammattitaudin varalta.
Lisäksi työnantajan on annettava:
- Työnteon ehtojen muutoksesta kirjallinen selvitys niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutoksen tullessa voimaan. Tätä velvollisuutta ei ole, jos muutos johtuu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta.
- Laissa määritellyt tiedot ennen työntekijän lähtöä ulkomaille, jos ulkomaantyö kestää vähintään kuukauden. Annettavia tietoja ovat muun muassa maa tai maat, missä työtä tehdään, työn kesto sekä valuutta, jossa rahapalkka maksetaan ja ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot.
- Myös tarvittaessa tieto palkasta, johon ulkomaille lähetetyllä työntekijällä on oikeus vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavan lainsäädännön tai yleisesti sovellettavien työehtosopimusten mukaisesti.
Hyvä huomata, että:
- Osa tiedoista voidaan antaa viittaamalla lakiin tai työehtosopimukseen. Tällaisia ovat koeaikaa, palkkaa, työaikaa, vuosilomaa ja irtisanomisaikaa koskevat tiedot.
- Näin voidaan antaa myös tiedot noudatettavasta työehtosopimuksesta, työnantajan tarjoamasta koulutuksesta (lakiin, sopimukseen tai käytäntöön perustuen) sekä eläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöstä, jossa työnantaja on työntekijät vakuuttanut.
Milloin tietoja ei tarvitse antaa?
Pääsääntöisesti tietojen antovelvollisuus on aina muutamin poikkeuksin. Toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa riittää, jos aiemmin kirjallisesti annetut tiedot pysyvät ennallaan. Myöskään hyvin lyhyissä työsuhteissa tietoja ei tarvitse antaa. silloin, kun työntekijän työaika on keskimäärin enintään kolme tuntia viikossa neljän peräkkäisen viikon aikana.
Vaihtelevan työajan sopimuksien työaikaa tarkasteltava
Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä, tai kyseessä on ns. nollatuntisopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa. Vaihtelevaa työaikaa koskevaan ehtoon sisältyvää vähimmäistyöaikaa ei saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää. Työnantajan on huomioitava myös velvollisuudet antaa kirjallisesti tietoa työsuhteen ehdoista vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän osalta.
Työnantajan on elokuun lakimuutosten seurauksena tarkasteltava oma-aloitteisesti toteutunutta työaikaa 12 kuukauden välein silloin, kun työntekijän kanssa on tehty vaihtelevan työajan sopimus. Mikäli tarkastelu osittaa, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan on kuukauden kuluessa tarkastelun suorittamisesta tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta siten, että se vastaa tarkastelun tulosta.
Esimerkiksi jos on sovittu työaikaehto 0–40 tuntia viikossa ja työntekijä on tarkastelujaksolla työskennellyt vähintään 10 tuntia viikossa, niin työnantajan tulee lähtökohtaisesti tarjota työntekijälle muutosta sopimukseen, jossa vähimmäistuntimäärä on 10.
Työnantajan on myös ilmoitettava työntekijälle tarkastelun ajankohta ja työntekijän tai hänen edustajansa pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys tarkastelun tuloksesta ja sen perusteena olevista seikoista. Mikäli työnantaja lopettaa työn tarjoamisen työntekijälle kokonaan, työnantajan on työntekijän pyynnöstä selvitettävä kirjallisesti tarjolla olevan työn vähentymisen syyt.
Aiempaa tarkemmat velvoitteet koskevat myös vaihtelevan työajan sopimusten tehneiden työntekijöiden työvuorosuunnittelua. Työnantajan on pyydettävä työntekijän suostumus aina, jos työaika sijoittuisi työsuhteen ehdoissa sovittujen viikonpäivien tai kellonaikojen ulkopuolelle tai ylittäisi työsopimuksella sovitun vähimmäistyöajan tuntimäärän. Lisäksi työnantaja saa työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi teettää lisätyötä vain, jos työntekijä antaa siihen kutakin kertaa varten suostumuksensa. Suostumuksen saa antaa myös lyhyehköksi ajaksi kerrallaan.
Työvuoroluetteloon merkityn työvuoron peruuttamisesta myöhemmin kuin 48 tuntia ennen työvuoron alkamista, on työnantajan maksettava työntekijälle kohtuullinen korvaus aiheutuvasta haitasta.
Osa- ja määräaikaisten sopimuksien työaikaa ja kestoa tarkasteltava
Työnantajan on annettava jatkossa osa-aikaisen ja määräaikaisen työsopimuksen tehneille työntekijälle perusteltu vastaus, jos työntekijä pyytää työsopimuksen mukaisen työajan pidentämistä tai työsopimuksen keston pidentämistä.
Vastaus on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa pyynnöstä. Enintään 250 työntekijän yrityksissä vastauksen voi kuitenkin antaa kolmen kuukauden kuluessa. Pyynnön toistuessa vastaus voidaan antaa suullisesti, jos vastauksen perustelut eivät ole muuttuneet edellisen vastauksen jälkeen. Velvollisuutta antaa kirjallista vastausta ei ole, jos työntekijä on työskennellyt työnantajan palveluksessa alle kuuden kuukauden ajan tai työntekijän edellisestä pyynnöstä on kulunut alle 12 kuukautta.
Työnantajan on myös ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai kokoaikaisilla työntekijöillä. Käyttäjäyrityksen on vastaavia menettelyjä noudattaen ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan myös vuokraamilleen työntekijöille.
