Tuore KHO:n ratkaisu maatalousyhtiön verotuksellisesta nettovarallisuuslaskennasta
Maatalousosakeyhtiön verotuksellinen nettovarallisuuslaskenta tuo päänvaivaa taloushallinnon ammattilaisille. Miksi näin? Meillähän on oma laki varojen arvostamisesta verotuksessa, jonka säännöksiä seuraten osakeyhtiön nettovarallisuus ja sitä kautta osakkeen matemaattinen arvo on laskettavissa osingon pääomatulo-osuuden määrittämistä varten.
Ongelmana on se, että laki on rakennettu liikeosakeyhtiöiden nettovarallisuuslaskentaa ajatellen. Silloin kun taloushallinnon ammattilainen lähtee laskemaan maatalousosakeyhtiön nettovarallisuutta, hänellä ei ole arvostamislaissa selkeää polkua, jota seurata. Joudutaan siis lähtemään tulkinnan tielle, ja löydettävä se soveltuvin reitti perille.
Maatalousosakeyhtiön tuloverotukseen sovelletaan maatalouden tuloverolakia eikä kyseinen laki tunne käyttö-, vaihto- tai rahoitusomaisuuden käsitteitä. Ne ovat liikeosakeyhtiön verotuksellisia omaisuuslajeja, jotka löytyvät elinkeinoverolaista ja joita käytetään myös arvostamislain 2 luvussa, kun puhutaan osakeyhtiön eri omaisuuserien arvostamisesta.
Korkein hallinto-oikeus on antanut tuoreen ratkaisun, joka ohjaa kulkijaa. Korkein hallinto-oikeus kertoo ratkaisussa KHO 2023:58, että julkisesti noteeraamattoman maatalousosakeyhtiön nettovarallisuus lasketaan kyllä arvostamislain 2 luvun säännösten mukaan, kuten noteeraamattoman liikeosakeyhtiönkin nettovarallisuus, mutta soveltuvin osin.
KHO kertoo ratkaisussaan, että julkisesti noteeraamattoman tuottajaosuuskunnan osuudet rinnastuvat osakeyhtiön osakkeisiin. Näiden osuuksien sekä mahdollisesti muiden arvopapereiden ja sijoitusrahasto-osuuksien arvona pidetään joko yhteenlaskettua verotuksessa poistamatonta hankintamenoa tai sitä suurempaa yhteenlaskettua niin sanottua verotuksellista vertailuarvoa, joka esimerkiksi pörssiosakkeiden kohdalla on 70 prosenttia tilinpäätöshetken päätöskurssista. Säännöstasolla KHO ohjaa kurkkaamaan arvostamislain 2 luvun 3 pykälän 6 momenttiin.
Ratkaisu ohjaa osaltaan oikealle polulle laskettaessa maatalousosakeyhtiön nettovarallisuutta verotusta varten. Lisäksi muutama vuosi sitten Vaasan hallinto-oikeus antoi lainvoimaiseksi jääneen ratkaisun HAO 19.8.2020, jossa se kertoi, että maatalouden rehut ja kotieläinten hankintamenot eivät kerryttäneet maatalousosakeyhtiön nettovarallisuutta, koska nämä menot oli vähennetty verotuksessa maatilatalouden tuloverolain mukaan heti maksuvuonna.
Ratkaisun lopputulokseen ei vaikuttanut se, että yhtiö muun muassa esitti tilinpäätöksessään omaisuuseränä sen osan rehujen hankintamenosta, joka vastaisi tilikauden lopussa varastossa käyttämättä olleen rehun määrää. Maatalousosakeyhtiön kirjanpidossa noudatetaan siis niin sanottua suoriteperustetta, vaikka yhtiö voi verotuksessaan vähentää esimerkiksi rehujen hankintamenot maksuperusteella. Ja kun yhtiö vähentää hankintamenoja verotuksessaan maksun mukaan, nämä verotuksessa vähennetyt menot eivät esimerkiksi rehujen osalta kerrytä yhtiön nettovarallisuutta, vaikka niitä olisikin tilikauden päättyessä käyttämättä ja niitä vastaava hankintameno tilinpäätöksessä omaisuuseränä.
Maatalousosakeyhtiöiden kirjanpitoon ja verotukseen liittyy mielenkiintoisia ja hankalia tilanteita jo yrityksen alkumetreillä tilanteissa, joissa osakeyhtiö perustetaan siirtämällä siihen aiemmin yksityisenä maatalousyritystoimintana harjoitettu maatalous. Näitä ongelmia kuvaa hyvin KILA:n antama lausunto 2021/2019 ja sen perusteena ollut hakemus.
