Strategisen oppimisen työkaluja kaikenlaisille oppijoille
Taloushallinnon osaaminen on paljon muutakin kuin taloutta ja it-taitoja. Inhimillisen pääoman kasvattamisessa tarvitaan strategista eli menestyksen kannalta relevanttia oppimista. Strategisen oppimisen peruskysymykset ovat yksinkertaiset: mitä ja miten meidän kannattaa oppia?
Mitä? -kysymykseen vastaaminen edellyttää oppimisen kytkemistä työyhteisön tarpeisiin, tavoitteisiin ja prioriteetteihin. Miten? -kysymyksen vastaus puolestaan johdattelee meidät perinteisiä koulutuksia laaja-alaisempaan oppimismahdollisuuksien tunnistamiseen.
Ari Lahdenkauppi ja Juha Koskinen sekä kolme alan konkaria, Jaana Koskinen, Anne Korhonen ja Anna Savilampi avaavat kysymyksiä alla tarkemmin ja erityisesti taloushallinnon näkökulmasta.
Mitä opimme?
Oppimisen talon perusajatus on tarkastella osaamistamme perinteistä ammattiosaamista täydentävistä näkökulmista:
- Oppimisen ja ajattelun taitoja ovat esimerkiksi ongelmien hahmottaminen ja ratkaiseminen, opitun soveltamiskyky, tiedon hankintakanavien hallinta, itsetuntemus ja itsensä johtaminen, muuttumis- ja kehittymiskyky sekä itsensä altistaminen toisten ajatuksille ja näkökulmille.
- Työelämätaitoja ovat esimerkiksi ihmisten kohtaaminen, vuorovaikutustaidot, ajanhallinta, erilaisuusosaaminen, konsultoiva työ, esihenkilötyö, asiakaspalveluosaaminen, tiimityötaidot, työtavat ja prosessit, projektiosaaminen, toimintaa tukeva asenne ja työote, IT, työkalut ja vastuullisuus.
- Systeeminen osaaminen on kokonaisuuksien hallintaa, josta esimerkkejä ovat strateginen osaaminen, liiketoiminnan lainalaisuudet ja liiketoimintamallit, vuorovaikutussuhteiden ymmärrys, toimialaosaaminen, toimintaympäristön ymmärrys (PESTELE), verkosto-osaaminen, oppimistarpeiden ennakointi, kyky heuristiseen päättelyyn kompleksisissa tilanteissa ja kyky vahvistaa antihaurautta ympärillään. Jälkimmäisellä tarkoitetaan iskujen ja muiden ärsykkeiden vaikutuksesta vahvistuvia järjestelmiä, joiden vastakohtana ovat hauraat ”hallintohimmelit”.
Miten opimme?
Oppimisen pelikentän avulla pohditaan, miten kannattaa oppia. Oppimisen keinot on ryhmitelty pelikentällä kahdesta näkökulmasta. Niistä ensimmäinen on yksilö- ja työyhteisökeskeisyys, ja toinen on olemassa olevien tietojen ja taitojen oppiminen sekä uuden luominen. Oppimisen pelikenttä laajentaa huomattavasti työelämässä tyypillistä koulutus-, itseopiskelu- ja työssäoppimispainotteista oppimiskäsitystä. Ne kaikki löytyvät kentän vasemmasta alakulmasta ja kattavat vain pienen osan erilaisista oppimismahdollisuuksista. Oppimisen hyödyllisyyden ja vaikuttavuuden näkökulmasta monimuotoisuus, eli erilaisten oppimiskeinojen yhdistäminen kannattaa. Kaikkia kuvan esimerkin mukaisia keinoja ei tarvitse käyttää, vaan kannattaa valita itselleen soveltuvimpia. Kuitenkin koko kentällä kannattaa liikkua ja rakentaa eri oppimiskeinoista sopivia polkuja.
Kolme näkökulmaa strategiseen oppimiseen
Opitaan yhdessä asiakkaidemme kanssa
Jaana Koskinen toimitusjohtaja, yrittäjä, KLT, Ajantieto
”Koko taloushallinnon ala voi uudistua merkittävästi oppimalla yhdessä asiakkaidensa kanssa. Molemmilla on opittavaa toisiltaan, ja yhteiset kohtaamiset, vuoropuhelu ja kokemukset voivat nostaa yhteistyön hyödyt aivan uudelle tasolle. Taloushallinnon palvelun tuottajille tämä tarkoittaa liiketoimintaymmärryksen kartuttamista, uusia palvelumahdollisuuksia ja heidän asiakkailleen entistä syvempää liiketoimintaa tukevaa kumppanuutta. Inspiroiva oppiminen on kenties paras työhyvinvoinnin lähde.”
Oppiminen edellyttää hidastamista
Anne Korhonen, Jatkuvan oppimisen yksikön vetäjä, Tampereen yliopisto
”Jopa 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu työarjessa, 20 prosenttia vuorovaikutustilanteissa ja loput 10 prosenttia muodollisissa koulutuksissa. Oppiminen saattaa kuitenkin lipsahtaa sormien välistä, jollei sitä tehdä näkyväksi. Se vaatii pysähtymistä, keskittymistä, hidastamista, oppimisen sanoittamista ja reflektointia. Jo työyhteisön olemassa olevan tiedon entistä laajempi jakaminen ja omaksuminen sisältää merkittäviä kehittymismahdollisuuksia. Strategista oppiminen on silloin kun se tukee tavoitteita ja perustuu nykyisen ja tavoiteltavan osaamisen tunnistamiseen oleelliseen keskittyen. Ylimmän johdon rooli ja vastuu on tässä keskeinen.”
Kasvun asennetta ja armollisuutta itseään kohtaan
Anna Savilampi, Chief People Officer, EMU Growth Partners Oy
”Minulle strateginen oppiminen tarkoittaa sen ymmärtämistä, millä pärjätään ja menestytään. Se on yhteistyötä ja investointia ihmisiin eli inhimilliseen pääomaan. Se on myös oppimisen näkyväksi tekemistä, ja oppimisen paikkojen tunnistamista arjessa. Oppimisen edellytyksiä ovat kasvua tukeva asenne, sekä turvallinen tila ja aika. Kannustan oppijaa uteliaisuuteen, relevanttien asioiden tiedostamiseen, mutta myös armollisuuteen itseään kohtaan.”
