Rahanpesulaki on velvoittavaa EU-lainsäädäntöä, johon Suomi ei voi säätää kevennyksiä
Lupa- ja valvontavirasto piti lokakuussa tilitoimistoille maksuttoman webinaarin “Miten selviän rahanpesutarkastuksesta ilman sanktioita”. Webinaarin vuoksi saimme Taloushallintoliittoonkin yhteydenottoja tilitoimistoilta. Webinaarin sisältö ja esitystapa koettiin osin painostavaksi ja osalle osallistujista oli syntynyt mielikuva, että LVV:n tarkastuksesta ei voisi selvitä ilman sanktioita. Tässä tiedotteessa esitämme muutaman taustoittavan näkökulman.
Rahanpesun torjunnan velvoitteet eivät ole kansallista sääntelyä
Tilitoimistot ovat olleet rahanpesulain kohteena vuodesta 2003 eli yli 20 vuotta. Suomen nykyinen rahanpesulaki (444/2017) panee täytäntöön neljännen rahanpesudirektiivin (EU) 2015/849 ja sen muutokset. Direktiivi asettaa vähimmäistason, joten Suomi ei voi säätää lievennyksiä direktiivin velvoitteisiin.
EU:n rahanpesuasetus yhdenmukaistaa sääntöjä
Heinäkuun 10. päivästä 2027 alkaen Suomessa kuten muissakin EU-maissa sovelletaan EU:n rahanpesuasetusta (EU) 2024/1624. Se ei merkittävästi tiukenna tilitoimistojen velvoitteita, koska asiakkaan tunteminen, riskiarvio, seuranta ja ilmoitusvelvollisuus säilyvät pääosin ennallaan. Asetuksen keskeinen tavoite on yhdenmukaistaa säännöt kaikissa jäsenvaltioissa.
Kyse on myös kilpailuneutraliteetista ja tilitoimiston työntekijöiden oikeusturvasta
Tilitoimisto, joka noudattaa lakia tunnollisesti, käyttää velvoitteisiin työaikaa, koulutusta ja usein myös maksullisia ohjelmistoja. Jos toinen toimisto laiminlyö velvoitteet, se voi tuottaa palvelut halvemmalla. Reilu kilpailu edellyttää, että samat säännöt koskevat kaikkia.
Rahanpesulain velvoitteiden huolellinen noudattaminen lisää myös tilitoimiston johdon ja työntekijöiden oikeusturvaa. Tilitoimistojen työntekijät ovat monesti joutuneet asiakasyrityksen talousrikosten kanssakärsijöiksi. Vaikka tilitoimistojen työntekijöiden asiakasyritysten talousrikoksiin kytkeytyvät tuomiot ovat olleet pääosin vapauttavia, merkitsee jo rikoksesta epäillyn tai syytetyn asema tunnolliselle ihmiselle vuosia kestävää henkistä taakkaa. Rahanpesulain edellyttämä asiakkaan liiketoimien seuranta auttaa tilitoimistoa havaitsemaan asiakkaan vilpillisen tai rikollisen toiminnan, jolloin toimeksianto voidaan purkaa ajoissa.
Viranomaisen on puututtava
Myös rahanpesulainsäädännön seuraamusjärjestelmä perustuu EU-lainsäädäntöön. Tilitoimistoja valvoo Lupa- ja valvontavirasto (LVV). Rahanpesulain 8 luvun 1 §:n mukaan valvontaviranomainen määrää rikemaksun, jos rahanpesulain velvoitteet laiminlyödään tahallaan tai huolimattomuudesta. Kyse on siis viranomaisen lakisääteisestä tehtävästä ja päätökset on julkistettava. Rikemaksu on oikeushenkilölle 1 000–100 000 euroa ja luonnolliselle henkilölle 500–10 000 euroa. Vakavista, toistuvista tai järjestelmällisistä rikkomuksista määrätään seuraamusmaksu. Sen enimmäismäärä on kaksi kertaa menettelyllä saatu hyöty tai miljoona euroa, sen mukaan kumpi on suurempi. Tietojemme mukaan esimerkiksi Ruotsissa määrätyt sanktiot ovat olleet olennaisesti Suomea suuremmat.
Kaipaamme tarkempaa tietoa rahanpesuilmoitusten hyödyistä rikosten torjunnassa
KRP:n tietojen mukaan vuodesta riippuen 20–30 % tilitoimistojen tekemistä rahanpesuilmoituksista ohjataan toimivaltaisille viranomaisille kuten poliisille ja verohallinnolle. Julkisista tilastoista ei kuitenkaan näe, kuinka moni ilmoitus johti syytteeseen tai tuomioon. Tilastojen perusteella on myös vaikea arvioida, paljonko rikoshyötyä tuomittiin menetetyksi nimenomaan rahanpesuilmoitusten pohjalta. Tarkemmat tiedot yhteiskunnallisista hyödyistä auttaisivat punnitsemaan rahanpesun torjunnan kustannuksia.
Koulutusta, neuvontaa ja ohjeistusta on tarjolla – lisää tehdään tarvittaessa
Taloushallintoliitto on järjestänyt yhdessä LVV:n kanssa tilitoimistoille useita maksuttomia webinaareja. Näitä järjestetään myös jatkossa.
Taloushallintoliiton sivuilta löydät oppaan rahanpesulain velvoitteiden täyttämiseen.
Taloushallintoliitto on myös tuottanut jäsenille maksuttoman verkkokoulutuksen. Jäsentoimistoille on tarjolla myös maksutonta neuvontaa. Vastaamme yksittäisiin kysymyksiin ripeästi ja tarkistamme tarvittaessa linjakysymykset LVV:n asiantuntijoilta.
Rahanpesulain velvoitteet ovat iso lisä tilitoimiston työkuormaan. Tämä velvoite kuten myös esimerkiksi EU:n tietosuoja-asetuksen ja NIS-2 kyberturvadirektiivin velvoitteet ovat kuitenkin alan yrityksiin sovellettavaa velvoittavaa lainsäädäntöä – halusimme tai emme.
