Rahanpesulaki

Eduskunta hyväksyi 3.3.2023 muutoksia rahanpesulakiin. Uuden säädöksen myötä pakote- ja jäädytyslistoja koskevan lainsäädännön noudattaminen tulee selkeämmin osaksi asiakkaan tuntemisen kokonaisuutta ja AVI:n valvonnan piiriin.

Tilitoimiston on rahanpesulain vaatimuksesta tunnistettava asiakkaidensa tosiasialliset edunsaajat ja kerättävä näistä rahanpesulain edellyttämät tiedot. Tämä velvoite koskee organisaatiomuodosta riippumatta kaikkia asiakkaita lukuun ottamatta pörssiyhtiöitä. Mutta ketkä ja missä roolissa toimivat luonnolliset henkilöt ovat edunsaajia eri yhteisömuodoissa?

Vaikka yrityksellä olisikin vain yksi nimenkirjoittaja, on aina mahdollista, että toinen henkilö olisi antanut valtuuden käytettävissä olevan valtuutusoikeuden nojalla. Henkilöllisyyden todentamisen tarkoitus on varmistaa yksiselitteisesti, että henkilö on se, joka hän väittää olevansa ja asia voidaan todistaa myös jälkikäteen.

Valvonnan painopisteitä tänä vuonna ovat ainakin rahoituspalveluala, pantti- ja tavarakauppa, autoliikkeet, välitysliiketoiminta, perintätoimistot ja oikeudellisia palveluja tarjoavat yritykset. Tarkastuksia tehdään yhteensä useita kymmeniä vuoden aikana, tilitoimistoja tarkistetaan noin yksi per kuukausi.

Vaatimus tilitoimistojen sisäisestä ilmoituskanavasta on jo sisältynyt rahanpesulakiin, joten ns. whistleblowing-laki esitetyssä muodossaan ei tuo tilitoimistolle varsinaisesti uusia velvoitteita.

Julkaisemme tässä artikkelissa whistleblower-ohjelmistoja ja -palveluita tarjoavien toimijoiden itsestään laatimia esittelyjä.

Uusi rahanpesulaki lisäisi tilitoimistojen vastuita ja työkuormaa.

Automatisoimalla asiakkaan tuntemisprosessi saadaan riskiluokituksien ja riskiasiakkaiden seurannan työtaakkaa ja kustannuksia merkittävästi kevennettyä.