Palkkablogi: Satu Auvinen nauttii henkilöstöhallinnon töistä, joissa pääsee ideoimaan ja vaikuttamaan taustalla
Satu Auvinen ajautui töihin henkilöstöhallintoon hiukan vahingossa. HR:stä hän on löytänyt oman paikkansa: työssä saa auttaa asiakkaita, käyttää kielitaitoaan ja luovuuttaan sekä vaikuttaa siihen, miten asioita tehdään yrityksissä. Tämänkertaisessa palkkablogissa ja -podcastissa pääsemme kuulemaan Satun kokemuksia henkilöstöhallinnon töistä.
Oma paikka löytyi
Satu Auvinen työskenteli aiemmin asiakaspalvelussa, mutta se ei tuntunut omalta jutulta. Esihenkilönä hän sai kuitenkin pöydälleen paljon hallinnollisia tehtäviä, jotka saivat Satun kiinnostumaan HR-puolesta. Sille tielle hän on jäänyt.
”Olen löytänyt henkilöstöhallinnosta oman paikkani. Tällä alalla olen eläkkeelle saakka – jos sitä edes tulee, kun eläkeikää koko ajan nostetaan”, Satu nauraa.
Satu työskentelee Tilipalvelu Rantalaisella HR-päällikkönä osana HR- ja tukitiimiä. Käytännössä Satu toimii Rantalaisen asiakasyritysten ulkoisena henkilöstöhallinnon edustajana.
Henkilöstöhallinnon parissa Satu pääsee auttamaan ihmisiä ja laatimaan ohjeita, mikä on hänelle luontevaa. Satulle on myös tärkeää päästä hyödyntämään kielitaitoaan, ja hän tekeekin töitä niin suomeksi, englanniksi kuin ruotsiksikin.
Kouluttautuminen onnistuu työn ohessa
Satu on aikanaan suorittanut yo-merkonomin tutkinnon ja lähtenyt suoraan töihin. HR-puolelle ajauduttuaan hän päätti, että haluaa opiskella lisää.
”Suoritin töiden ohessa tradenomin tutkinnon ja vuonna 2021 vielä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon johtajuudesta ja henkilöstövoimavaroista. Lisäksi olen käynyt kursseja, jotka tukevat henkilöstöhallinnon töitä”, Satu kertoo.
Alasta kiinnostuneille Satu vinkkaa, että tilitoimistoissa on erilaisia harjoitteluohjelmia, joiden kautta alaa pääsee oppimaan käytännössä.
Tehtävissä taivas on rajana
Satun työpöydälle kuuluvat kaikki tehtävät työsuhteen alkamisesta sen päättymiseen. Tämä voi tarkoittaa HR-prosessien kehittämistä, lakisääteisten dokumenttien laadintaa ja päivittämistä, ulkomailla työskentelyyn liittyvää neuvontaa sekä työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyviä työtehtäviä. Aikaa menee paljon myös sen pohtimiseen, miten lakien ja työehtosopimusten muutokset vaikuttavat asiakkaan liiketoimintaan.
”Tarjoamme asiakkaille niin jatkuvaispalveluita kuin lyhyempiäkin projekteja. Lyhyemmissä projekteissa autetaan asiakasta jossain tietyssä asiassa, kun taas pidemmissä voidaan kehittää asiakkaalle kokonainen prosessi. Kaikki palvelut räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaan, joten työtehtävät vaihtelevat paljon ja taivas on rajana”, naurahtaa Satu.
Osalla asiakkaista on oma henkilöstöhallinto, mutta ulkoistettu HR toimii tukena ja apuna. Joillakin asiakkailla koko henkilöstöhallinto on ulkoistettu tilitoimistolle, jolloin tehtäväkenttä on hyvin laaja ja henkilöstöhallinto pääsee viestimään myös suoraan työntekijöiden kanssa. Satun mielestä suora viestintä työntekijöiden kanssa on tärkeää, koska HR jää helposti piiloon ja nousee näkyville vain, kun yritys on hankalassa tilanteessa. Prosesseja laaditaan niin sanotusti kulisseissa, eivätkä työntekijät näe niitä ennen kuin ne ovat käytössä – tai edes tiedä, mistä ne ovat peräisin.
Etätyökin voi olla sosiaalista
Satu kertoo tekevänsä töitä mieluiten kotoa käsin.
”Työmatkani on 50 kilometriä ja minulla on kotona koira seurana. Käyn kerran kuussa tapaamassa tiimiäni kasvotusten. Toki minulla on paljon asiakastapaamisia, mutta niistäkin suurin osa on nykyään Teamsin välityksellä”, Satu kertoo.
Satu uskoo vakaasti, että tiimin yhteisöllisyyttä saa ylläpidettyä etätöissäkin.
”Viestittelemme ja soittelemme paljon tiimiläisteni kanssa, joten sosiaalisia tilanteita kyllä tulee. Etäily on sopinut itselleni hyvin ja on hienoa, miten joustavasti meillä saa valita itselleen sopivan tavan tehdä töitä”, hän kehuu.
Työ vaatii luovuutta ja antaa tilaisuuden vaikuttaa
Satun mukaan työ henkilöstöhallinnossa vaatii mukautumista muuttuviin tilanteisiin ja luovuuttakin.
”Monesti työssä pitää ajatella laatikon ulkopuolelta, jotta asiakkaille saadaan kehitettyä juuri heille sopivat HR-käytänteet. Työssä parasta on se, kun asiakas on selvästi tyytyväinen ja saa sen avun, jota tarvitsee”, Satu iloitsee.
Lisäksi työssä saa käyttää apuna paljon omaa kokemusta ja asiantuntijuutta ja tehdä töitä ihmisten kanssa. Työn pitävät virkistävänä erilaiset ja -pituiset projektit.
Satu nostaa esille myös henkilöstöhallinnon mahdollisuuden vaikuttaa: ”HR:ssä pääsee vaikuttamaan taustalla siihen, miten asiat yrityksissä tehdään.”
Kun puhe kääntyy tulevaisuuteen, Satu vakuuttaa, että henkilöstöhallinnon haasteet tai työpaikat eivät ole tulevaisuudessa vähenemässä.
”Lakimuutoksia ja muita henkilöstöhallintoon vaikuttavia muutoksia tulee varmasti jatkossakin. Uskon, että tulevaisuudessakin saa olla skarppina oppimassa uutta. Henkilöstöhallinnon tehtävät eivät lopu niin kauan kuin on ihmisiä, jotka tekevät töitä”, hän toteaa.
