Kirjanpitolain muutokset on julkaistu
Kirjanpitolain tuoreimmat muutokset julkaistiin 29. joulukuuta 2023. Lakiin lisättiin määritelmä keskikokoisesta yrityksestä sekä vaatimukset kestävyysraportoinnista, jotka tulevat välittömästi ja välillisesti koskettamaan suurta osaa suomalaisia yrityksiä.
Keskikokoisen yrityksen määritelmä
Laissa ei ollut aiemmin määritelty keskikokoista yritystä. Nyt päivitetty KPL 1:4 c § on otsikoltaan “Suuryritys ja keskikokoinen yritys”. Keskikokoisella yrityksellä tarkoitetaan pien- ja suuryrityksen väliin jäävää kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi 1 momentissa tarkoitetusta raja-arvosta:
- taseen loppusumma 20 000 000 euroa
- liikevaihto 40 000 000 euroa
- tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.
Kestävyysraportoinnin vaatimukset
Uudet kestävyysraportointivaateet saivat kotipaikan 3a luvun korvaavassa 7 luvussa. Luvun nimi onkin nyt laajasta sisällöstään huolimatta ytimekkäästi “Kestävyysraportointi”.
Kestävyysraportointisäännöksiä sovelletaan suuryritykseen, pörssilistattuun pienyritykseen ja pörssilistattuun keskikokoiseen yritykseen. Pieni ja keskikokoinen pörssiyritys saa laatia kuitenkin KPL 7:16 § mukaisen lyhennetyn kestävyysraportin. Yrityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä osakeyhtiöitä ja osuuskuntia sekä muita tilinpäätösdirektiivin soveltamisalaan kuuluvia oikeushenkilöitä (huomioiden kuitenkin laissa määritellyt poikkeustapaukset).
Kestävyysraportoinnista tulee lakimuutoksen myötä kiinteä osa raportointivelvollisen yrityksen tilinpäätöstä. Kyseisten yritysten tulee julkaista tilinpäätöksensä rakenteisessa muodossa. Raportointivelvoite alkaa vaiheittain 2024–2028 alkavista tilikausista suuret ensin -periaatteen mukaisesti.
On tärkeää huomioida, että vaikka raportointivelvollisuus sinällään koskee lukumäärällisesti vain pientä osaa Suomen yrityskentästä, tulee sillä käytännössä olemaan vaikutuksia lähes jokaiseen yritykseen. Jotta raportointivelvollinen pystyy täyttämään raportointivaateet, sen tulee tarkastella koko arvoketjuaan ja siksi se tarvitsee tietoja myös sidosryhmiltään. Raportointitarpeet tulevat tätä kautta valumaan läpi koko yrityskentän.
Kestävyysraportointivaateet tulevatkin luomaan paljon uudenlaista työtä taloushallintoalalle. Taloushallintoliiton Yritysvastuun asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Leonard Breukers sekä Suomen Tilintarkastajien johtava asiantuntija Ingalill Aspholm kertovat aiheesta lisää Kestävyysraportoinnin vaikutukset ja mahdollisuudet taloushallinnossa -webinaaritallenteessa.
Kirjautumalla sisään Taloushallintoliiton verkkopalveluun pääset katsomaan maksuttoman tallenteen.
