Kilpailukieltosopimusten siirtymäaika päättyy 31.12.2022 – aiemmat sopimukset voi irtisanoa ilman irtisanomisaikaa
Työnantajalle tuli vuoden 2022 alusta alkaen velvollisuus maksaa työntekijälle korvaus kilpailukieltosopimuksen rajoitusajalta. Ennen lain voimaantuloa sovitut kilpailukieltosopimukset ovat irtisanottavissa ilman irtisanomisaikaa vuoden kuluessa lain voimaantulosta vuoden 2022 loppuun mennessä.
Oikeus irtisanoa sopimus
Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus, jos ei ole enää tarvetta rajoittaa työntekijän kilpailevaa toimintaa. Lakimuutos toi sopimuksille irtisanomisajan, joka on kolmasosa kilpailukieltosopimuksen rajoitusajan pituudesta, mutta aina vähintään kaksi kuukautta. Lakiin kirjattiin kuitenkin siirtymäaika aiemmin tehtyjen kilpailukieltosopimusten osalta, joten työnantaja voi irtisanoa ennen 1.1.2022 tehdyt kilpailukieltosopimuksen ilman irtisanomisaikaa 31.12.2022 mennessä. Irtisanomisoikeutta ei ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut.
Lakimuutoksen tavoite on vähentää perusteettomasti tehtyjen kilpailukieltosopimusten määrää.
Työnantajan onkin hyvä käydä olemassa olevat kilpailukieltosopimukset siirtymäajan kuluessa läpi. Samalla on hyvä varmistaa, että erityinen syy, jonka vuoksi sopimus on aikanaan tehty, on edelleen olemassa. Tarpeettomiksi käyneiden sopimusten osalta muutos tulee todeta työntekijän kanssa. Jos kilpailukielto päättyy siirtymäajan kuluessa ei korvausvelvollisuutta työntekijälle ole.
Kilpailukieltosopimukselle oltava erityisen painava peruste
Kilpailukieltosopimuksen tarkoituksena on rajoittaa työsuhteen päättyessä työntekijän mahdollisuutta työllistyä kilpailevan yrityksen palvelukseen tehtäviin, joissa työntekijällä on erityistä osaamista. Rajoitus koskee myös oman kilpailevan toiminnan aloittamista.
Kilpailukieltosopimuksen voi tehdä erityisen painavasta syystä työntekijälle, jolla työn luonne ja asema huomioiden on sellaista erityistä osaamista, jota muilla yrityksillä ei ole yleisesti. Työnantajan tulee määritellä työntekijän erityinen osaaminen tai saama tieto esimerkiksi yrityksen liikesalaisuuksista tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityisestä koulutuksesta. Muihin kuin määriteltyihin tehtäviin työntekijä voi työllistyä kilpailukieltosopimuksen rajoittamatta.
Ilman erityisen painavaa syytä tehty sopimus ei sido jatkossakaan kumpaakaan sopijaosapuolta.
Työnantajan korvausvelvollisuus
Työnantajan velvollisuus maksaa kilpailukieltosopimuksesta korvaus työntekijälle laajeni koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia, sopimuksen pituus ei vaikuta korvausvelvollisuuteen. Muutos koskee vuoden siirtymäajan jälkeen myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä sopimuksia.
Maksettava korvaus on enintään kuuden kuukauden kilpailukieltosopimuksissa 40 prosenttia työntekijän palkasta ja yli kuuden kuukauden sopimuksissa korvaus on 60 prosenttia palkasta. Rajoitusaika voi kestää enintään vuoden. Korvaus tulee maksaa palkanmaksukausittain, ellei työnantaja ja työntekijä sovi toisin työsuhteen päätyttyä.
Hallituksen esitys kilpailukieltosopimuksista HE 222/2020
Tilisanomat-artikkeli “Korvausvelvollisuus tulossa kilpailukieltosopimuksiin“
