Verottajan automaatiolainsäädäntö ei ratkaise sitä, mihin apua eniten tarvitaan
Maaliskuun alussa hyväksytty laki automaation hyödyntämisestä viranomaisten päätöksenteossa ei tuo nopeutta siihen, mihin sitä taloushallinnon näkökulmasta paljon tarvittaisiin eli erilaisten ilmoitusten ja oikaisuvaatimusten käsittelyaikoihin.
Verohallinnon sivuilla julkaistaan eri ilmoitusten ja oikaisuvaatimusten käsittelyaikaennusteet. Useassa kohdassa on myös lisätieto “käsittelyssä on tällä hetkellä ruuhkaa”. Myös Taloushallintoliitto on viime vuosina nostanut yhteisöjen oikaisuvaatimusten käsittelyajat esiin. Käsittelyajat ovat useita kuukausia.
Verohallinnon ict-johtaja Saku Airosmaan mukaan nyt saatu viranomaisen automaatiolainsäädäntö on odotettu, mutta laki oikeastaan vain vahvistaa sen automaation, mitä Verohallinnossa on ollut käytössä jo vuosia.
“Lain merkitys on isossa kuvassa että lakiin kirjataan toimintatavat, joiden pohjalta tehdään sitä mitä olemme jo aika pitkään tehneet. Mitään merkittävää uutta se ei mahdollista. Näin ollen myöskään eri asioiden käsittelyajoissa ei ole odotettavissa dramaattista muutosta lähitulevaisuudessa”, Airosmaa sanoo.
Tekoäly ratkaisisi, mutta laki ei mahdollista
Oikeusasiamiehen pyyhkeet vuodelta 2019
Nyt voimaan tullut viranomaisen päätöksenteon automaatiolainsäädäntö tuo lakiin kirjaukset niistä toimintatavoista, joita on käytetty jo vuosia. Isossa kuvassa mikään ei siis muutu.
Automaatiolainsäädännön puute poiki myös vuonna 2019 hämmentävän oikeusasiamiehen ratkaisun. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin muistutti tällöin, että Verohallinnon käyttämät automaatiot eivät ole perustuslain mukaisia, vaikka automaatioita oli käytetty jopa 1990-luvulta lähtien.
Nyt voimaan tullut lainsäädäntö tuo nopeutta oikeastaan vain yhden ilmoituksen käsittelyyn. Airosmaan mukaan ajoneuvokohtaisten autoveroilmoitusten käsittelyajat lyhenevät. Käsittelyyn rakennettava automaatio julkaistaan tämän hetken tiedon mukaan marraskuussa 2023, jonka jälkeen autoveroilmoitusten käsittelyajat ovat huomattavasti nykyistä nopeampia.
Erilaisilla tekoälyratkaisuilla ilmoitusten ja oikaisuvaatimusten käsittelyaikoja voisi olla mahdollista lyhentää. Prosessin täydellisellä automaatiolla käsittelyajat voisivat pudota kuukausista jopa minuutteihin. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan tunnusta tekoälyn käyttöä päätöksenteossa, ja vastuu ilmoitusten ja oikaisuvaatimusten hyväksymisestä on edelleen ihmisillä.
“Pitkät käsittelyajat heijastavat yksinkertaisesti sitä, että ne vaativat virkailijatyötä”, Airosmaa sanoo.
Ict-johtaja Airosmaa käsitteli uutta lainsäädäntöä myös Linkedin-blogissaan maaliskuussa.
Uusi lainsäädäntö asettaa tarkat rajat automaattisen päätöksenteon käytölle. Viranomainen voi ratkaista asian automaattisesti ainoastaan, jos päätös ei edellytä tapauskohtaista harkintaa. Automaattisen päätöksenteon tulee perustua täsmällisiin, ennalta määritettyihin käsittelysääntöihin. Sääntöjen tulee puolestaan perustua lainsäädäntöön ja niiden laatimisesta vastata ihminen. Verohallinnon automaattinen päätöksenteko toimii jo nykyään tällä tavalla.
Suurimmat muutokset Verohallinnon toimintaan koskevat sitä, miten automaation käyttöä koskevat päätökset dokumentoidaan ja miten automaation käytöstä kerrotaan asiakkaille, joita asia koskee. Verohallinto rakentaa tarvittavat uudet menettelyt ja viestii niistä asiakkailleen siirtymäajan kuluessa. Uusi laki astui voimaan toukokuun alussa.
