Vastuullisuusraportointi – uhka vai mahdollisuus?
Mitä tilitoimiston pitäisi osata ja ymmärtää yrityksen vastuullisuudesta – sekä oman että asiakkaan? Onko tässä meille liiketoimintamahdollisuuksia? Tämän kirjoituksen tarkoituksena on avata erityisesti tilitoimistojen asiantuntijoille vastuullisuusraportointia nopeasti lukaistavassa muodossa.
Mitä on vastuullisuusraportointi?
Vastuullisuus- eli ESG-raportoinnissa yritys raportoi toimintansa kolmenlaisista vaikutuksista: ympäristövaikutuksista (Environmental), sosiaalisista (Social) sekä taloudellisista ja hallinnollisista vaikutuksista (Governance).
Alla muutamia tyypillisiä ESG-raportoinnin kohteita ja mittareita:
| Ympäristö (Environment) | Sosiaaliset vaikutukset (Social) | Hallinto, talous (Governance) |
| Kasvihuonepäästöt | Työtapaturmien määrä | Riskienhallinnan tehokkuus |
| Syntyneen jätteen määrä | Sairauspoissaolojen määrä | Lahjonnan välttäminen |
| Raaka-ainekäytön tehokkuus | Henkilöstön tasa-arvomittarit | Taloudellisen toiminnan tehokkuus |
| Sanktiot ympäristörikkomuksista | Virheellisten tuotteiden (palautukset) määrä | Whisteblower-järjestelmän käyttöönotto |
| Elintarvikeraaka-aineiden (esimerkiksi kalat) kannan kestävyys | Henkilöstön kehitysohjelmien edistyminen | |
| Hankintojen paikallisuus | ||
| Yrityksen maine ja arvostus toimintapaikkakunnilla | ||
| Hyväntekeväisyysprojektit |
Käytännössä raportoitavat ESG-mittarit kytketään tavoitteisiin. Vastuullisuusraporteissa esitetään siis joukko lähiajan tai pidemmän aikavälin tavoitteita ja niitä seurataan erilaisilla mittareilla.
Esim. Yritys sitoutuu vuoteen 2030 mennessä vähentämään hiilidioksidipäästöjään 75 % tai henkilöstönsä työtapaturmista johtuvia poissaoloja 7 pv -> 0-3 pv.
Vastuullisuusraportoinnin standardeista
Valtaosa suuryrityksistä ja listayhtiöistä perustaa vastuullisuusraportointinsa GRI-standardiin, joka sisältää:
- yleiset periaatteet raportoinnin sisällön sekä laadun määrittämiselle
- toimialakohtaiset raporttipaketit, joista tähän mennessä on julkaistu öljy- ja kaasuteollisuuden toimialaversio
- aihealuekohtaiset raporttipaketit (kasvihuonepäästöt, jätteet, työntekijäsuhteet, työterveys- ja turvallisuus, korruption torjunta jne.)
GRI-standardi on varsin raskas pienemmälle yritykselle. Pk-yrityksille ei ole saatu syntymään yhtä laajasti käytettyä standardia. Viimeisimpänä yrityksenä tällä saralla voidaan mainita Pohjoismaiden taloushallintoalan järjestöjen yhteistyönä kehittämä NSRS-standardi. Sen ensimmäinen versio keskittyy ympäristövaikutusten raportointiin. Löydät lisätietoa NSRS-standardista osoitteesta www.nsrs.eu.
Toistaiseksi pakollista vain suurille pörssiyhtiöille
Vastuullisuusraportoinnista on säädetty kirjanpitolain 3a-luvussa otsikolla ”Selvitys muista kuin taloudellista tiedoista”. Kirjanpitolaki velvoittaa tällä hetkellä noin kahtasataa suomalaista suuryritystä vastuullisuusraportoinnin laatimiseen. Vaatimus koskee pankkien ja vakuutusyhtiöiden ohella pörssin päälistan yhtiöitä, jotka työllistävät keskimäärin yli 500 henkeä.
Laki antaa varsin väljät puitteet vastuullisuusraportoinnille. Lue lisää: Mitä yrityksen ja tilitoimiston on hyvä tietää ESG-raportoinnista?
EU-komissiossa on pohdittu raportointivelvoitteiden ulottamista myös pk-yrityksiin, mutta tämä lienee ajankohtaista vasta vuosien päästä. Vaikka vastuullisuusraportointi olisi jatkossakin lakisääteinen pakko vain suurimmille yhtiöille tai pörssiyhtiöille, törmää moni yritys siihen tavalla tai toisella käytännössä pakollisena velvollisuutena. Etenkin nuoremmissa yrittäjissä löytyy myös omaehtoista halua vaikkapa ympäristökysymysten ja sosiaalisten kysymysten parempaan huomioimiseen – markkinointisyistä tai ihan vain aatteen palosta.
Onko tässä liiketoiminnan mahdollisuus tilitoimistolle?
Periaatteessa vastuullisuusraportoinnin tuottaminen asiakkaille voisi olla tilitoimistoille mielenkiintoinen lisäarvopalvelu. Esimerkiksi suuret Suomessa toimivat tilintarkastusyhteisöt ovat tarjonneet asiakkailleen jo pitkään vastuullisuusraportoinnissa avustamista tai raportoinnin tuottamista ulkoistettuna palveluna. Niiden asiakaskunnasta löytyy kuitenkin suuri joukko suuria yrityksiä, jolloin asiakuntaa on valmiiksi tyrkyllä.
Vastuullisuusraportointi vaatii melkoista perehtymistä ja asiantuntemusta – se ei ole kirjanpitäjän tai palkanlaskijan (tai minkään muunkaan alan ammattilaisen) sivutyö vaan siihen tulee voida perehtyä ja keskittyä päätyönä.
Tilitoimistojen osalta tilanne on huomattavasti haasteellisempi. Useimpien tilitoimistojen asiakaskunta koostuu pienistä yrityksistä, joille vastuullisuusraportointi ei nyt ja vielä lähitulevaisuudessakaan ole lakisääteiden velvoite. Muusta kuin lakisääteisestä syystä raportoivia yrityksiäkin on varsin vähän. Vastuullisuusraportoinnin tuottaminen edellyttäisi kuitenkin asiaan keskittyviä työntekijöitä, käytännössä pientä tiimiä. En usko, että useimmille suuremmillekaan tilitoimistoille tiimin palkkaaminen ja kouluttaminen on realistinen vaihtoehto pitkään aikaan.
Sen sijaan taloushallinnossa voisi pohtia esimerkiksi verkostoitumista. Suomessa on useita vastuullisuusraportointiin panostaneita konsulttifirmoja. Lisäksi tilitoimisto voi hyvin tuotteistaa palveluja, joissa tietoa kaivetaan taloushallinnosta ja palkoista asiakkaan raportoijan tarpeisiin.
Suosittelen ainakin uusasiakashankinnassa mukana olevalle tilitoimistolaisille vastuullisuusraportoinnin perusteiden haltuunottoa. Näin ei olla housut kintuissa, kun lupaava potentiaalinen asiakas lyö pöytään vastuullisuusraportointikortin. Tämän kirjoituksen lukaisemalla pääset hyvin alkuun. Kannattaa seurata myös Taloushallintoliiton koulutustarjontaa.
Entäpä tilitoimiston oma vastuullisuusraportointi?
Jos asia kiinnostaa, voit pohtia vastuullisuutta ja vastuullisuusraportointia omassa tilitoimistossasi. Miten ja mitä tavoitteita kohti edistät henkilöstön hyvinvointia ja osaamista tai edesautat vaikkapa paikallisten opiskelijoiden pääsemistä työelämään? Voit myös kehittää hyvää hallintoa osana hyvää liiketoimintaa, joka tukee vaikkapa asiakasyritystesi työntekijöiden henkilötietojen suojaa, torjuu rahanpesua tai varmistaa, että työntekijänne eivät kiireessä tai ymmärtämättömyyttään mahdollista asiakkaidenne talousrikoksia.
Erityisesti ympäristöpuolen raportointi edellyttää yrityksen tuotantoprosessin ymmärtämistä ja seuraamista – se on luonteeltaan ”insinöörihommaa”.
Sen sijaan ympäristönäkökulma voi olla asiantuntijapalveluyritykselle haasteellisempi teema. Jos pidätte kirjanpitoa pilvessä, ette juuri voi vaikuttaa paljonko serverit huristavat sähköä ohjelmistotalon konesaleissa. Itse näen konkreettisimpina toimina etäpalaverien ottamisen tavaksi kauempana sijaitsevien asiakkaiden kanssa ja etätyön mahdollistamisen työntekijöille. Ympäristö kiittää, ja samalla autatte kehittämään myös monien työntekijöiden ja asiakkaidenkin arjen sujuvuutta!
Lue lisää:
Paras tapa saada konkreettista ymmärrystä vastuullisuusraportoinnin sisällöstä on tutustua oikeiden yritysten oikeisiin vastuullisuusraportteihin ja mielellään vielä eri toimialoilta. Esim.
- Rakennusalalta voit tutustua YIT:n raportteihin, joissa on sovellettu GRI-standardia
- Valmistavan teollisuuden esimerkkinä Nokian renkaat, myöskin GRI-standardin mukaisesti
- Kaupan alalta löydät Tokmannin vastuullisuussivuilta muun muassa suomenkielisen tiivistelmän
Aalto-yliopiston julkaisusarjasta löydät professori Vesa Puttosen ja Panu Puttosen julkaisun, jossa paneudutaan yritysten vastuullisuuteen erityisesti sijoittajan näkökulmasta. Kirjoitus on rakentavan kriittinen ja sisältää mainioita tosielämän esimerkkejä:
Ammattikorkeakoulujen ja tilitoimistojen yhteishankkeessa toteutetaan pienille ja keskisuurille tilitoimistoille tarkoitettu vastuullisuusraportointimalli:
