ESG- eli vastuullisuusraportointi

Mitä yrityksen ja tilitoimiston on hyvä tietää ESG-raportoinnista?

Mitä on vastuullisuusraportointi? 

Vastuullisuus- eli ESG-raportoinnissa yritys raportoi toimintansa kolmenlaisista vaikutuksista:

  1. ympäristövaikutuksista (Environmental)
  2. sosiaalisista (Social)
  3. taloudellisista ja hallinnollisista vaikutuksista (Governance)

Valtaosa suuryrityksistä ja listayhtiöistä perustaa vastuullisuusraportointinsa GRI-standardiin. Lisätietoa GRI-standardista (englanniksi)

Pohjoismaiden taloushallintoalan järjestöjen yhteistyönä kehittämä NSRS-standardin ensimmäinen versio keskittyy ympäristövaikutusten raportointiin. Löydät lisätietoa NSRS-standardista osoitteesta www.nsrs.eu (englanniksi).

Vastuullisuusraportointi kirjanpitolaissa – pakollista suurille pörssiyhtiöille 

Vastuullisuusraportoinnista on säädetty kirjanpitolain 3a-luvussa otsikolla ”selvitys muista kuin taloudellista tiedoista”. Kirjanpitolaki velvoittaa tällä hetkellä noin kahtasataa suomalaista suuryritystä vastuullisuusraportoinnin laatimiseen. Vaatimus koskee tällä hetkellä pankkien ja vakuutusyhtiöiden ohella pörssin päälistan yhtiöitä, jotka työllistävät keskimäärin yli 500 henkeä.

Vastuullisuusraportointi on toistaiseksi lakisääteinen pakko vain suurimmille yhtiöille sekä pörssiyhtiöille, mutta moni yritys törmää siihen tavalla tai toisella käytännössä pakollisena velvollisuutena. 

  • EU:n taksonomia-asetus vaikuttaa jatkossa tietyillä toimialoilla toimivien pk-yritysten rahoituskustannuksiin yritysten vastuullisuuden ja vastuullisuusraportoinnin perusteella. Moni yritys joutuu siis käytännössä tuottamaan vastuullisuusraportointia, jos haluaa saada edullisempaa pankkilainaa.  
  • Suuryritykset pakottavat alihankintaketjunsa yritykset vastuullisuusraportointiin omien velvoitteidensa vuoksi. Tällöin päämies käytännössä pakottaa alihankkijansa raportoimaan oman toimintansa kannalta keskeisistä vastuullisuusasioista.

Laki antaa väljät puitteet vastuullisuusraportoinnille

Kirjanpitolaki määrittää vastuullisuusraportoinnin sisältöä seuraavasti: 

Selvityksessä on oltava ainakin tiedot siitä, miten kirjanpitovelvollinen huolehtii: 

  1. ympäristöasioista; 
  2. sosiaalisista asioista ja henkilöstöasioista; 
  3. ihmisoikeuksien kunnioittamisesta; 
  4. korruption ja lahjonnan torjunnasta. 

Tiedot on annettava siinä laajuudessa kuin se on tarpeen kirjanpitovelvollisen toiminnan vaikutusten ymmärtämiseksi. Selvitys voidaan antaa toimintakertomuksessa tai erillisenä raporttina.

Selvityksessä on oltava: 

  1. Lyhyt kuvaus kirjanpitovelvollisen liiketoimintamallista; 
  2. Kuvaus toimintaperiaatteista, joita kirjanpitovelvollinen noudattaa huolehtiessaan 1 momentissa mainituista asioista sekä sen soveltamat riittävän huolellisuuden turvaavat menetelmät; 
  3. Tämän momentin 2 kohdassa tarkoitettujen toimintaperiaatteiden noudattamisen tulokset; 
  4. Kuvaus kirjanpitovelvollisen liikesuhteet, tuotteet ja palvelut sekä muu toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen keskeisistä 1 momentissa mainittuihin asioihin liittyvistä riskeistä, joiden toteutuminen todennäköisesti haittaa sen toimintaa sekä selostus siitä, miten kirjanpitovelvollinen hallitsee näitä riskejä; 
  5. Tärkeimmät muut kuin taloudelliset tunnusluvut, jotka ovat merkityksellisiä kirjanpitovelvollisen liiketoiminnalle. 

Jos kirjanpitovelvollinen ei joiltain osin noudata 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja toimintaperiaatteita suhteessa 1 ja 3 momentissa mainittuihin seikkoihin, selvityksessä on perusteltava syy noudattamatta jättämiselle. 

Selvityksessä on tarvittaessa viitattava tilinpäätöksessä esitettyihin lukuihin tai annettava niistä lisätietoja. 

Selvityksen antamisessa kirjanpitovelvollinen saa halutessaan myös noudattaa kansallisia, Euroopan unionin taikka kansainvälisiä toimintakehyksiä. Tällöin on kirjapitovelvollisen ilmoitettava, mitä toimintakehyksiä on selvityksen laatimisessa noudatettu. Laki antaa varsin väljät puitteet vastuullisuusraportoinnille:

Toimintakehyksillä tarkoitetaan erilaisia vastuullisuusraportointistandardeja kuten GRI:tä. Niitä voi hyödyntää tai raportin voi laatia oman mallin mukaan.  

Vastuullisuusraportointi ei tällä hetkellä ole lakisääteisesti tilintarkastuksen tai varmennuksen piirissä. Kirjanpitolain 3a:6 § sanoo tietojen tarkastamisesta:

Kirjanpitovelvollisen tilintarkastajan on tarkistettava, että selvitys kirjanpitovelvollisen muista kuin taloudellisista tiedoista on annettu. Jos selvitys annetaan toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena, tilintarkastajan on tilintarkastuskertomuksessaan ilmoitettava, jos tilinpäätöksen ja erillisen selvityksen tiedot eivät ole yhdenmukaisia. 

Käytännössä hyvin rajallinen osa ”erillisen selvityksen” eli vastuullisuusraportin tiedoista on suoraan kytköksissä tilinpäätökseen, joten tilintarkastajan lakisääteinen rooli vastuullisuusraportoinnin tarkastamisessa on suppea. 

Tulossa olevia lainsäädäntömuutoksia  

EU-komissio julkaisi huhtikuussa 2021 direktiiviehdotuksen niin sanotuksi CRDS-direktiiviksi (Corporate Sustainability Reporting Directive). Direktiiviehdotuksen keskeiset muutokset suhteessa nykylainsäädäntöön ovat: 

  • Raportointivelvollisuus ulotetaan koskemaan kaikkia suuria yhtiöitä sekä kaikkia pörssin päälistan yhtiöitä pois lukien mikrokokoluokan yritykset 
  • Vastuullisuusraportointi tulee varmennuksen/tilintarkastuksen kohteeksi  
  • Vastuullisuusraportoinnin sisältövaatimuksia täsmennetään 
  • Raportointi tulee tuottaa rakenteisessa muodossa 

Lisätietoa CRDS-direktiivistä (englanniksi)