Tar­peet­to­mat kilpailu­kielto­sopimukset kan­nat­taa ir­ti­sa­noa

21.12.2021

Hen­ki­lös­tö­hal­lin­to, Ir­ti­sa­noa, Kil­pai­lu, Kil­pai­lu­kiel­to, Kil­pai­luoi­keus, Kor­vaus, Ra­joi­tus, So­pi­mus, Työ­so­pi­mus, Työ­suh­de, Yrit­tä­jyys

Työ­nan­ta­jal­le aina kor­vaus­vel­vol­li­suus teh­dyis­tä kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sis­ta

La­ki­muu­tos tuo työ­nan­ta­jal­le vel­vol­li­suu­den mak­saa työn­te­ki­jäl­le kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen ra­joi­tusa­jal­ta kor­vaus vuo­den 2022 alus­ta al­kaen. Muu­tok­sen ta­voit­tee­na on vä­hen­tää pe­rus­teet­to­mia kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sia, jotka ra­joit­ta­vat työn­te­ki­jän oi­keut­ta siir­tyä kil­pai­li­jan pal­ve­luk­seen. Muu­tos tuo työ­nan­ta­jal­le vel­vol­li­suu­den mak­saa kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen voi­mas­sao­loa­jal­ta kor­vaus työn­te­ki­jäl­le.  

Työ­nan­ta­jan vel­vol­li­suus mak­saa kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­ses­ta kor­vaus työn­te­ki­jäl­le laa­jen­tuu kos­ke­maan kaik­kia kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sia, so­pi­muk­sen pi­tuus ei enää vai­ku­ta kor­vaus­vel­vol­li­suu­teen. Muu­tos kos­kee vuo­den siir­ty­mä­ajan jäl­keen myös ennen lain voi­maan­tu­loa teh­ty­jä so­pi­muk­sia. 

Mak­set­ta­va kor­vaus on enin­tään kuu­den kuu­kau­den kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sis­sa 40 pro­sent­tia työn­te­ki­jän pal­kas­ta ja yli kuu­den kuu­kau­den so­pi­muk­sis­sa kor­vaus on 60 pro­sent­tia pal­kas­ta. Ra­joi­tusai­ka voi kes­tää enin­tään vuo­den. Kor­vaus tulee mak­saa pal­kan­mak­su­kausit­tain, ellei työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä sovi toi­sin työ­suh­teen pää­tyt­tyä.

Työn­te­ki­jän ir­ti­sa­nou­tues­sa voi tulla ti­lan­ne, jossa työ­nan­ta­ja on ai­em­min ir­ti­sa­no­nut kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen, mutta sen ir­ti­sa­no­mi­sai­kaa on jäl­jel­lä vielä työ­suh­teen päät­tyes­sä, jol­loin työ­nan­ta­ja on kor­vaus­vel­vol­li­nen kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen jäl­jel­lä ole­van ajan osal­ta.

Lue lisää Ti­li­sa­no­mien ju­tus­ta La­ki­muu­tos voi­maan 1.1.2022: Korvaus­velvollisuus tu­los­sa kilpailu­kielto­sopimuksiin 

Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen voi ir­ti­sa­noa  

Työ­nan­ta­jal­la on oi­keus ir­ti­sa­noa kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus, mi­kä­li tar­vet­ta ra­joit­taa työn­te­ki­jän kil­pai­le­vaa toi­min­taa ei enää ole. La­ki­muu­tos tuo so­pi­muk­sil­le ir­ti­sa­no­mi­sa­jan, joka on kol­mas­osa kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen ra­joi­tusa­jan pi­tuu­des­ta, mutta kui­ten­kin vä­hin­tään kaksi kuu­kaut­ta. Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus­ta ei kui­ten­kaan voi ir­ti­sa­noa enää sen jäl­keen, kun työn­te­ki­jä on ir­ti­sa­no­nut työ­so­pi­muk­sen.

Ennen lain voi­maan­tu­loa so­vi­tut kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­set ovat ir­ti­sa­not­ta­vis­sa ilman ir­ti­sa­no­mi­sai­kaa vuo­den ku­lues­sa lain voi­maan­tu­los­ta vuo­den 2022 lop­puun men­nes­sä. Mi­kä­li kil­pai­lu­kiel­to päät­tyy siir­ty­mä­ajan ku­lues­sa ei kor­vaus­vel­vol­li­suut­ta ole. 

Työ­nan­ta­jan onkin hyvä käydä ole­mas­sa ole­vat kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­set läpi ja var­mis­taa, että eri­tyi­nen syy on edel­leen ole­mas­sa, jonka vuok­si so­pi­mus on ai­ka­naan tehty. Mi­kä­li kil­pai­lu­kiel­toa ra­joit­ta­via so­pi­muk­sia on tehty työ­so­pi­muk­sel­la ns. va­kio­lausek­kee­na tai tehty kil­pai­lu­kiel­to ei enää ole muu­ten tar­peel­li­nen, niin työ­nan­ta­jan on syytä ir­ti­sa­noa ne. Tar­peet­to­mik­si käy­nei­den so­pi­mus­ten osal­ta muu­tos tulee to­de­ta työn­te­ki­jän kans­sa. 

Ilman eri­tyi­sen pai­na­vaa syytä tehty kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus on mi­tä­tön jo ai­em­man lain pe­rus­teel­la. Täl­löin kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus ei sido työn­te­ki­jää eikä työ­nan­ta­jaa.  

Pe­rus­tel­tu kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus 

Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen voi edel­leen tehdä vain eri­tyi­sen pai­na­vas­ta syys­tä – kuten ennen la­ki­muu­tos­ta­kin. Työ­nan­ta­jan tulee mää­ri­tel­lä työn­te­ki­jän eri­tyi­nen osaa­mi­nen tai saama tieto esi­mer­kik­si yri­tyk­sen lii­ke­sa­lai­suuk­sis­ta tai työ­nan­ta­jan työn­te­ki­jäl­le jär­jes­tä­mäs­tä eri­tyi­ses­tä kou­lu­tuk­ses­ta pe­rus­tee­na so­pi­muk­sel­le.  

Kil­pai­lu­kiel­los­ta voi­daan sopia jo työ­so­pi­muk­sel­la tai työ­suh­teen kes­täes­sä olo­suh­tei­den muut­tues­sa. 

Hal­li­tuk­sen esi­tys kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sis­ta HE 222/2020 

Uusim­mat ar­tik­ke­lit: Hen­ki­lös­tö­hal­lin­to

05.03.2025 Palk­ka­blo­gi

Palkka-​avoimuusdirektiivi tulee – mitä se mer­kit­see työn­te­ki­jäl­le?

EU:n palkka-​avoimuusdirektiivi astuu Suo­mes­sa voi­maan vii­meis­tään ke­säl­lä 2026. Mitä etuja palkka-​avoimuudesta on työn­te­ki­jän kan­nal­ta? Entä mil­lai­sia haas­tei­ta työn­te­ki­jät voi­vat koh­da­ta työ­pai­koil­laan, kun di­rek­tii­vin vaa­ti­muk­sia läh­de­tään to­teut­ta­maan?

Palk­ka­hal­lin­to Hen­ki­lös­tö­hal­lin­to Työ­oi­keus

20.02.2025 Palk­ka­blo­gi

Palkka-​avoimuusdirektiivi tulee – miten työ­nan­ta­ja voi val­mis­tau­tua?

Eu­roo­pan unio­nin palkka-​avoimuusdirektiivi on mer­kit­tä­vä askel kohti lä­pi­nä­ky­väm­pää ja tasa-​arvoisempaa työ­elä­mää. Mitä se käy­tän­nös­sä tar­koit­taa työ­nan­ta­jil­le, ja miten yri­tys­ten tu­li­si val­mis­tau­tua tu­le­vaan muu­tok­seen?

Palk­ka­hal­lin­to Hen­ki­lös­tö­hal­lin­to Työ­oi­keus Ylei­nen

11.02.2025 Ura­ta­ri­na

PHT-​priimukset: tek­no­lo­gia ja neu­von­ta ko­ros­tu­vat palkka-​asiantuntijan työs­sä

Par­haim­mat pis­teet vuo­den 2024 PHT-​tentissä pok­ka­si­vat Lau­ren­tia Rau­das­kos­ki ja Marko Sal­mi­nen. Prii­muk­set viih­ty­vät palk­ka­hal­lin­non vas­tuul­li­sis­sa ja mo­ni­puo­li­sis­sa teh­tä­vis­sä. PHT-​tenttiin he ke­hot­ta­vat val­mis­tau­tu­maan suun­ni­tel­mal­li­sen ai­ka­tau­lun puit­teis­sa – työn ja arjen lo­mas­sa opis­ke­lu voi muu­toin olla haas­ta­vaa.

Palk­ka­hal­lin­to Hen­ki­lös­tö­hal­lin­to Työ ja ura Ylei­nen

Tilaa Ta­lous­hal­lin­to­lii­ton uu­tis­kir­je

Ti­laa­mal­la uu­tis­kir­jeem­me saat ta­lous­hal­lin­toa­laa kos­ke­van uusim­man tie­don en­sim­mäis­ten jou­kos­sa suo­raan säh­kö­pos­tii­si. Li­säk­si saat tie­don esi­mer­kik­si uusim­mis­ta kou­lu­tuk­sis­tam­me ja ta­pah­tu­mis­tam­me. Tu­tus­tu uu­tis­kir­je­va­li­koi­maam­me!

Tilaa uu­tis­kir­je