KILA:n ratkaisu kapitalisaatiosopimuksen arvostamisesta käypään arvoonsa
Kirjanpitolautakunta on antanut ratkaisun, jossa se käsittelee kapitalisaatiosopimusten arvostamista käypään arvoonsa tilinpäätöskäsittelyssä.
Ratkaisun hakijan tapauksessa kyse on osakeyhtiöstä, joka noudattaa tilinpäätöstä laatiessaan pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1753/2015, ”PMA”) pienyrityssäännöstöä. Yhtiö harkitsee, voiko se käsitellä niin sanottua kapitalisaatiosopimusta rahoitusvälineenä, mikä mahdollistaisi sopimuksen arvostamisen KPL 5:2a §:n mukaisesti käypään arvoonsa. Kysymyksessä on henkivakuutusyhtiön tarjoama kapitalisaatiosopimus.
Kirjanpitolautakunnan mukaan eri rahoitustuotteiden yhtenäisten käsittelykäytänteiden näkökulmasta on perustelua, että KPL 5:2a §:ssä tarkoitettu rahoitusväline on sisällöllisesti sama kuin sijoituspalvelulaissa tarkoitettu rahoitusväline. Kapitalisaatiosopimus on luonteeltaan vakuutussopimus. Rahoitusväline-käsite on määritelty tyhjentävästi sijoituspalvelulain 14 §:ssä. Kapitalisaatiosopimus ei sisälly lain rahoitusväline-määritelmään eli se ei ole KPL 5:2a §:n tarkoittama rahoitusväline. Siten arvostaminen käypään arvoon ei kapitalisaatiosopimukseen sovellu.
Lautakunta on aiemmissa ratkaisuissaan KILA 1836/2009 ja 1754/2005 käsitellyt kapitalisaatiosopimusta. Lausunnon KILA 1836/2009 mukaan kapitalisaatiosopimusta tuli kirjanpitolautakunnan näkemyksen mukaan käsitellä pysyviin vastaaviin kuuluvana sijoituksena, jonka arvonalennuskirjauksen edellytykset määräytyvät KPL 5:13 §:n mukaisesti. Jos sijoituksen todennäköisesti kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi.
Saman lausunnon mukaisesti kapitalisaatiosopimusta tulisi kirjanpitolautakunnan näkemyksen mukaan käsitellä pysyviin vastaaviin kuuluvana sijoituksena, jonka arvonalennuskirjauksen edellytykset määräytyvät KPL 5:13 §:n mukaisesti.
