Huo­len­sa pa­hoit­ta­ja

Jos ih­mi­sel­tä pois­tet­tai­siin yksi elin – edes mää­rä­ajak­si

Ih­mi­sel­lä on pal­jon eli­miä. (Duo­deci­miä lu­ke­vat, siis ne jotka lu­ke­vat sitä kuin hyvää kir­jan­pi­to­ta­paa, voi­vat moit­tia mai­nit­se­mia­ni kir­joi­tuk­sia eli­mis­tä. Mi­kä­li ter­mi­ni ovat tuon op­paan mu­kaan vää­riä, ei jul­kai­si­jal­le voi tehdä rekla­maa­tioi­ta näis­tä). Ih­mi­sen eli­miä ovat sor­met, var­paat, nenä, kor­vat ja sit­ten on vielä ole­mas­sa eli­miä, joita käy­te­tään voi­ma­sa­noi­na ke­tut­ta­vis­sa ti­lan­teis­sa, tai joi­den­kin ih­mis­ten ta­hol­ta jat­ku­vas­ti muu­ten.

Sit­ten meil­lä on vielä tuo puh-​elin.

Puh-​elin on ny­ky­ään mel­kein kai­kil­la. Jos ul­koa­va­ruu­des­ta tu­le­va nä­ki­si kan­sa­lai­sia, voi­si­vat he luul­la, että puh-​elin on kyt­ket­ty jol­la­kin me­ne­tel­mäl­lä ih­mi­sen var­ta­loon – niin usein se on mu­ka­na ja ak­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä.

Mei­dän kaik­kien ys­tä­vä Jallu ker­toi, että oli käy­nyt ul­koi­le­mas­sa ilman tuota vä­li­net­tä – oli siis jät­tä­nyt sen ko­tiin. Hur­raa huu­dot Jal­lul­le. Olin len­to­ko­nees­sa ja is­tuin vii­mei­sel­lä ri­vil­lä, eli siel­lä en­ti­sel­lä si­kao­sas­tol­la. WC eli van­hoil­le tu­tum­min käy­mä­lä oli ko­neen ta­kao­sas­sa. Ly­hyen mat­kan ai­ka­na mo­nel­le tuli meno sinne. Kä­vi­jät jät­ti­vät kyllä kä­si­lauk­kun­sa ja muut ta­va­ran­sa pen­kil­leen, mutta jo­kai­sel­la pe­räl­le me­ni­jäl­lä oli puh-​elin mu­ka­naan. Mi­kä­hän sen käyt­tö­tar­ve tuol­loin oli?

Mikä siis on tämän päi­vän ti­lan­ne tuon esi­neen kans­sa. Vapaa-​aikana kukin teh­köön mitä ha­lu­aa. Har­tiat kyllä voi­vat ki­pey­tyä, kun pää on koko ajan alas­päin. Kun on siis kat­sot­ta­va, onko joku vies­ti tul­lut sinne. Nuo­ri­so ko­koon­tuu kes­ke­nään – sa­no­ja ei tar­vi­ta – vies­te­jä ja teks­te­jä vain lä­he­tel­lään. Sit­ten näil­le ihan ka­ta­stro­fie­si­merk­ki­nä on oh­jel­mia: Big Brot­her, Sel­viy­ty­vät, Alas­to­mat sel­viy­ty­jät jne. ja nuo osal­lis­tu­jat eivät näe puh-​elintään viik­koi­hin. Nor­maa­li hen­ki­lö voi nähdä pai­na­jai­su­nia tuol­lai­ses­ta ti­lan­tees­ta.

Kun sit­ten on niitä lait­tei­ta, joita pitää yrit­tää lukea sa­mal­la kat­seel­la, niin uh­ka­na­han on se, että ih­mi­ses­tä tulee ava­ra­kat­sei­nen, sel­lai­nen kuin se ke­min­maa­lai­nen po­lii­tik­ko.

Entäs työ­elä­mä? Si­nul­la on työ­pöy­däl­lä­si laite, jolla yri­tät tehdä töitä. Sit­ten si­nul­la on tuo puh-​elin, jota kat­sot vä­hin­tään kaksi ker­taa mi­nuu­tis­sa. Kun sit­ten on niitä lait­tei­ta, joita pitää yrit­tää lukea sa­mal­la kat­seel­la, niin uh­ka­na­han on se, että ih­mi­ses­tä tulee ava­ra­kat­sei­nen, sel­lai­nen kuin se ke­min­maa­lai­nen po­lii­tik­ko. Työ kes­key­tyy puh-​elimen kat­se­le­mi­seen ja vies­tien kom­men­toin­tiin. Työ­huo­neen ää­ni­maa­il­maa hal­lit­se­vat kai­ken­lai­set pim­pu­tuk­set – jo­kai­sel­la vies­til­lä voi olla eri­lai­nen merk­ki­ää­ni.

Miten pal­jon tuon eli­men käyt­tö sit­ten vie aikaa ja eri­tyi­ses­ti miten pal­jon se sot­kee kes­kit­täy­ty­mis­tä. Voiko jo­kai­nen meis­tä olla sel­lai­nen mul­ti­tas­kaa­ja, joka pys­tyy te­ke­mään monta asiaa yhtä aikaa. Kä­si­tyk­se­ni mu­kaan ai­na­kaan ns. put­kiai­voi­set eivät toimi näin. Su­ku­puo­len pää­tel­köön kukin itse.

Kun säh­kön hinta on nyt kor­kea, on esi­tet­ty, että säh­kön ja­ke­lua ra­joi­tet­tai­siin ja sitä ei saisi ihan koko aikaa, tämä siis ta­lout­ta ja säh­kö­re­surs­se­ja pa­ran­ta­va­na. Entäs jos mie­len­ter­veyt­tä pa­ran­ta­va­na otet­tai­siin puh-​elimet vä­lil­lä pois käy­tös­tä. Opit­tai­siin sa­no­maan Päi­vää, opit­tai­siin Kes­kus­te­le­maan, opit­tai­siin Il­mai­se­maan mie­li­pi­tei­tä suul­li­ses­ti. Var­maan sit­ten tuo pilk­kaa­mi­nen vä­hen­tyi­si – ku­ka­pa sitä ny­ky­ään us­kal­taa sanoa päin naa­maa mie­li­pi­teen­sä – ne­tis­sä hauk­ku­mi­nen on noil­le nyn­nyil­le­kin help­poa.

Entäs jos…

Entäs jos sit­ten nuo puh-​elimet kiel­let­täi­siin kai­kil­ta työ­pai­kal­ta ja kou­luis­ta ja ne jä­tet­täi­siin na­ri­kas­sa ole­viin puh-​elin säi­löi­hin. Sit­ten työ­päi­vän jäl­keen kukin ha­ki­si oman­sa. Ihan alus­sa tänä vie­roi­tusai­ka­na kukin voisi viet­tää ruo­ka­tun­nit ja myös kah­vi­tun­nit (ei­pä­hän tu­li­si nau­tit­tua ko­feii­nia) tuon rak­kaan esi­neen pa­ris­sa.

Sit­ten kun huo­mat­tai­siin, että työt su­ju­vat pa­rem­min ja no­peam­min, niin tuon te­hok­kuu­den voisi pal­ki­ta yli­mää­räi­sil­lä va­pail­la eli työ­ai­kaa ly­hen­net­täi­siin, ilman pal­kan alen­nus­ta. Oli­si­ko hyvä aja­tus?!

Ai­em­pia kir­joi­tuk­sia

Uu­pu­mi­nen – onko se aina pa­has­ta?
Onko uu­pu­mi­nen sitä, että heit­täy­tyy maa­han re­po­ran­kak­si. Vai onko tuo il­mai­su vain nau­tin­toa. Ja oliko meis­tä joku, joka uupui Tili- ja ve­ro­päi­vien iha­naa ras­kas­ta tie­to­mää­rää kan­taes­saan. Enem­män viih­de­lin­jal­la oleva tut­ta­va­ni uupui aa­mu­yöl­lä baa­ris­sa ja tak­si­jo­nos­sa, kun oli juo­po­tel­lut koko yön.
Miten saat sa­lat­tua ve­ro­tie­to­si
Jos­kus käy niin on­nel­li­ses­ti, että yrit­tä­jä saa myy­tyä yri­tyk­sen­sä ja saa siitä jopa rahaa. Lo­pul­li­nen raha on usein va­rat­tu yrit­tä­jän elä­ke­päi­vien tuek­si. Meis­tä jo­kai­nen tie­tää, että elä­ke­va­kuu­tus­mak­sut on mak­set­tu ehkä hie­man niuk­koi­na ja elä­ket­tä ei juu­ri­kaan ole. Tuon ve­ro­tie­don il­mi­tu­lo seu­raa­van syk­syn lop­pu­kuu­kausi­na onkin sit­ten joil­le­kin yl­lä­tys. Jos ha­lut­tai­siin kek­siä kei­no­ja, joil­la tuota il­miö­tä es­tet­täi­siin, on kek­se­liäs kir­jan­pi­tä­jä hah­mo­tel­lut vaih­toeh­to­ja.