Uutiset ja tiedotteet

Henkilötunnuksen muoto ja käyttö muuttuu

Ensi vuoden alusta alkaen henkilötunnusta ei saa enää käyttää henkilöllisyyden todentamisvälineenä. Samalla muuttuu myös henkilötunnuksen muoto.

Syksyn aikana on lainvalmistelussa lakimuutoksia, jotka vaikuttavat henkilötunnuksen muotoon ja käyttöön. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Esittelen alla keskeisiä muutosesityksiä. Asiasta kattavammin DVV:n sivuilla Henkilötunnuksen uudistaminen.

Henkilötunnuksen muoto muuttuu

Nykyisessä henkilötunnusmallissa tunnuksia on kullekin päivälle rajallinen määrä, ja nyt tunnukset ovat käymässä vähiin joiltakin päiviltä. Henkilötunnukseen on tämän vuoksi tulossa uusia, yksilöiviä välimerkkejä:

Nykyiset henkilötunnukset on otettu käyttöön Suomessa 1960-luvulla.

  • 2000-luvulla syntyneille: B, C, D, E ja F, alkaen B-kirjaimesta nykyisen A-kirjaimen lisäksi  
  • 1900-luvulla syntyneille Y, X, W, V, U, alkaen Y-kirjaimesta nykyisen -merkin lisäksi. 

Tästä muutoksesta on jo päätetty valtioneuvoston asetuksella ja uusia merkkejä tulee käyttöön tarpeen mukaan vuoden 1.1.2023 alusta alkaen. DVV:n arvion mukaan uusia merkkejä tarvitaan ensimmäisen kerran kuitenkin vasta syyskuussa 2024.

Alun perin suunnitelmissa oli mittavampi uudistus, jossa nykyisetkin henkilötunnukset olisi muutettu. Tämä suunnitelma sai ankaraa kritiikkiä, koska sitä pidettiin huomattavan kalliina suhteessa tavoiteltuun hyötyyn nähden. Nyt valmistelussa oleva muutos on kompromissi, jonka vaikutuksen yksityisen sektorin ja julkishallinnon tietojärjestelmiin ovat huomattavasti kohtuullisemmat.

Etärekisteröinti

Etärekisteröintimenettelyssä ulkomaalainen henkilö voisi itsepalveluna älypuhelimella rekisteröidä tietonsa väestötietojärjestelmään ja saada suomalaisen henkilötunnuksen jo ennen Suomeen saapumistaan. Rekisteröityjän henkilöllisyys varmistettaisiin etärekisteröintimenettelyssä automaattisesti passin sirun ja kasvojentunnistusohjelman avulla.

Yksilöintitunnus

Uusi yksilöintitunnus olisi henkilötiedoista riippumaton tunnus, josta ei olisi pääteltävissä esimerkiksi henkilön ikää. Uusi yksilöintitunnus lisättäisiin automaattisesti väestötietojärjestelmään jokaiselle henkilölle, jolla on suomalainen henkilötunnus. Tunnuksen pituus olisi 11 merkkiä.

Uudella yksilöintitunnuksella ei korvattaisi henkilötunnusta. Sen sijaan yritykset, yhteisöt ja viranomaiset, jotka eivät esimerkiksi tietosuojasyistä halua tai voi käsitellä henkilötunnuksia, voisivat vapaaehtoisesti ottaa yksilöintitunnuksen käyttöön esimerkiksi työntekijöitä tai asiakkaita yksilöivänä tunnisteena. 

Tälläkin hetkellä esimerkiksi palkka- tai matkalaskujärjestelmissä käytetään HETU:n ohella järjestelmäkohtaista tai käyttäjäyrityskohtaista henkilön tunnistetta. Näiden rinnalla tai sijaan voisi siis käyttää tätä automaattisesti luotua yksilöintitunnusta.

Henkilötunnusta ei saa enää käyttää henkilöllisyyden todentamisvälineenä 

Henkilötunnus on tarkoitettu alun perin vain henkilön yksilöintiin. Henkilötunnusta käytetään kuitenkin melko usein salasanan kaltaisena tietona, jolla todennetaan asioivan henkilön henkilöllisyys. Henkilö pyydetään esimerkiksi kertomaan puhelinasioinnissa henkilötunnuksensa tai sen loppuosa. Tämä on tarjonnut keinon identiteettivarkauksille ja muille väärinkäytöksille.

Oikeusministeriössä valmisteltavana olevan lakiesityksen tavoitteena on täsmentää henkilötunnuksen käsittelyä koskevia säännöksiä henkilöllisyyttä todennettaessa siten, että yksinomaan henkilötunnusta tai henkilötunnuksen ja luonnollisen henkilön nimen yhdistelmää ei saisi käyttää henkilöllisyyden todentamiseen.

Laki aiheuttaa muutostarpeita eräiden yritysten ja viranomaisten prosesseihin ja ohjelmistoihin, koska näiden on luotava luotettavammat käytännöt henkilöllisyyden todentamiseen. Vahva sähköinen tunnistaminen esimerkiksi pankkitunnistuksella tai mobiilivarmenteella on yksi hyvä toteutustapa.