Harjoittelun aikana saatu tuki kasvattaa osaamista
Kysyimme kahdelta tradenomiopiskelijalta ja yhdeltä merkonomiopiskelijalta, miten työharjoittelu on vaikuttanut heidän osaamisensa ja ammatti-identiteettinsä kasvuun. Taloushallinnon työharjoittelukirjoitussarjan kolmannessa osassa ääneen pääsevät alan opiskelijat.
Natalii Koivunporras opiskelee tradenomiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK). Natalii suorittaa parhaillaan puolen vuoden työharjoittelua Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa eli Palkeissa. Ensi syksynä Nataliin tavoitteena on suorittaa viimeiset teoriakurssit ja aloittaa opinnäytetyötä.
Natalii haki Palkeille nähtyään taloushallinnon työharjoittelupaikkaa koskevan ilmoituksen. Hänet kutsuttiin haastatteluun, ja harjoittelupaikka avautui ryhmä- ja yksilöhaastattelun jälkeen. Harjoitteluunsa Natalii on ollut erittäin tyytyväinen.
“Olen viihtynyt harjoittelupaikassani todella hyvin, ja toivoisin saavani jatkaa täällä työskentelyä. Pääsin aloittamaan työni joustavasti etuajassa, kun sain kevään opintoni odotettua nopeammin suoritettua. Lisäksi saan harjoitteluajalta kohtuullisen hyvää palkkaa”, Natalii iloitsee.
Monipuolinen kurkistus työelämään
Työharjoittelu Palkeilla on Nataliin mukaan monipuolista. Asiakkaina ovat valtion virastot, laitokset ja rahastot. Harjoittelijan työtehtäviin kuuluu muun muassa tiliotteiden tiliöintiä, viitteiden käsittelyä, kirjanpitosiirtojen tekemistä sekä myynti- ja ostoreskontran hoitoa.
“Olen päässyt tutustumaan Palkeilla käytössä oleviin moniin järjestelmiin ja valtion virastojen toimintaan. Myös taloushallinnollinen ymmärrykseni on kasvanut. Osaan nyt ihan eri tavalla tulkita ja lukea yrityksen tapahtumia”, Natalii miettii.
Nataliin mielestä ammattikorkeakoulussa saadut kirjanpidon opit ja Excel-ohjelmiston käyttöosaaminen ovat nousseet työharjoittelussa tärkeiksi taidoiksi. Palkeilla ei ole kuitenkaan oletettu harjoittelijoiden olevan valmiita ammattilaisia, vaan työtehtäviin on saanut hyvän perehdytyksen.
“Ensimmäiset viikot perehdyttäjäni opetti minua työhön ja oli koko ajan tukenani. Perehdyttämisjakson jälkeenkin olen saanut nopeasti apua, kun olen sitä tarvinnut. Palkeilla on myös yleisiä ja yhteisiä perehdytyksiä, jotka on suunnattu kaikille talossa työskenteleville”, Natalii kertoo.
Työharjoittelu on usein ponnahduslauta ensimmäiseen työpaikkaan. Näin tuntuisi olevan myös Nataliin kohdalla.
“Jo hakuvaiheessa ilmoitettiin, että harjoittelun jälkeen olisi mahdollista jatkaa tuntityöntekijänä koulun ohella. Opinnäytetyön tekemisestäkin on työpaikalla ollut puhetta.”
Oman kokemuksensa pohjalta Nataliilla on pelkästään positiivista sanottavaa niin työharjoittelupaikastaan kuin opinahjostaankin.
“Suosittelen Palkeita ehdottomasti harjoittelupaikkana. Talon sisällä on tarjolla laajasti erilaisia työtehtäviä ja liikkuminen eri työtehtävien välillä on mahdollista. Haluan kiittää myös opettajiani HAMK:issa. He ovat tukeneet ihanasti niin koulunkäynnissä kuin työasioissakin”, Natalii kiittelee.
Mukana kaupungin talousarviota tekemässä
Marta Khvesko työskentelee Kuusamon kaupungilla yhdyskuntatekniikan sihteerinä. Töiden ohessa hän suorittaa taloushallinnon tradenomiopintoja Lapin ammattikorkeakoulussa. Opintoja Martalla on takana vasta reilut kaksi vuotta, mutta valmistuminen siintelee lähitulevaisuudessa. Harjoittelun ohella viimeisteltävänä on enää hyvässä vauhdissa oleva opinnäytetyö.
Koulusta saatava tieto on helpottanut uusiin työtehtäviin tarttumista ja tuonut varmuutta sekä uskallusta työtehtävien suorittamiseen. Se on myös lisännyt ymmärrystä siitä, miksi tietty työvaihe tehdään ja mitä sen tekemisessä kannattaa huomioida.
Marta Khvesko
“Olen ollut Kuusamon kaupungilla sihteerinä kuusi vuotta. Sain 10 opintopistettä työharjoittelustani hyväksiluettua olemassa olevalla työkokemuksellani. Kirjoitin vain koululle raportin, jossa kerroin työtehtävieni sisällöstä. Sihteerin perustehtäviin kuuluu muun muassa laskujen tarkastamista, tiliöintien tekemistä ja raportointia”, Marta sanoo.
Työharjoittelun suorittamisen Marta sai aloittaa heti opintojen alussa. Hän sopi työnantajansa ja ammattikorkeakoulun kanssa niin, että työharjoittelua on mahdollista tehdä vähitellen työn ohessa ja työtehtävien vaativuutta muokattaisiin opintojen edetessä. Uusina työtehtävinä Martalle on tullut perintäasioita, osavuosikatsauksen, talousarvion ja viranhaltijapäätösten valmistelua sekä myyntisaamisista tiedottamista.
“Olen esimerkiksi päässyt aloittamaan talousarvion tekemiseen ja budjettijärjestelmän käyttöön liittyviä työtehtäviä samanaikaisesti, kun aloitin koulussa talousohjauksen ja budjetoinnin opintojakson. Koulusta saatava tieto on helpottanut uusiin työtehtäviin tarttumista ja tuonut varmuutta sekä uskallusta työtehtävien suorittamiseen. Se on myös lisännyt ymmärrystä siitä, miksi tietty työvaihe tehdään ja mitä sen tekemisessä kannattaa huomioida”, Marta pohtii.
Jos Marta olisi aloittamassa työharjoittelua nyt, hän kirjaisi tarkasti ylös harjoitteluun liittyvät henkilökohtaiset tavoitteensa.
“Opettajan kanssa kyllä määrittelin työharjoittelun yleiset tavoitteet. Yksilöisin kuitenkin tarkemmin ne asiat, joita haluan osaamisessani kehittää. Harjoittelun jälkeen pohtisin, miten olen onnistunut tavoitteet saavuttamaan.”
Koulun vahva tuki
Työssä käyvänä ja perheellisenä aikuisopiskelijana Marta on tehnyt opintojaan hyvin itsenäisesti. Teoriaopinnot hän on suorittanut etänä Kuusamosta käsin. Koulun kontaktiopetus on järjestetty tiistai- ja torstai-iltaisin, joten siihen on mahdollista osallistua työpäivän päätyttyä. Opettajat ovat pitäneet luennot Zoom-yhteydellä, ja opiskelukaverien kanssa tehtävät ryhmätyöt ovat hoituneet Teamsillä.
“Niin työharjoitteluun kuin teoriaopintoihinkin liittyvät järjestelyt ovat toimineet tosi hienosti ja joustavasti. Se on mahdollistanut minulle työn, perheen ja opiskelun yhdistämisen. Aina ei toki ole ollut helppoa. Esimerkiksi englannin suullisen kokeen suoritin jäähallilta käsin luistimet jalassa”, lastensa jääkiekkojoukkueessa joukkueenjohtajana toimiva Marta nauraa.
Ennen ammattikorkeakouluopintojaan Marta on suorittanut merkonomin opinnot sekä taloushallinnon ammattitutkinnon. Merkonomiopintoihin sisältyvän työharjoittelun kautta hänelle avautui myös nykyinen vakituinen työ Kuusamon kaupungilla. Työnantaja on toimeksiantajana myös Martan opinnäytetyössä.
“Tarkastelin opinnäytteessäni sitä, millainen merkitys kehityskeskustelulla on organisaation osaamisen kehittämisen tukena. Olen parhaillaan tekemässä myös työkalua, jota organisaatiomme voi hyödyntää kehityskeskustelujen kehittämisen apuna.”
Marta suunnittelee jatkavansa opintoja myös ammattikorkeakouluopintojen päättymisen jälkeen. Ensi kesänä hän on suunnitellut aloittavansa YAMK-tutkintoon sisältyvien opintojen tekemisen avoimen ammattikorkeakoulun kautta.
“Tradenomiksi valmistumisen jälkeen pitää kartuttaa muutama vuosi työkemusta ennen kuin voi tulla hyväksytyksi YAMK-koulutukseen. Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi kuitenkin jo aloitella opintopisteiden kartuttamista”, Marta sanoo.
“Harjoittelussa on otettu mukaan porukkaan”
Reetta Bergman opiskelee merkonomiksi ammattiopisto OSAO:ssa. Hän on valmistunut aiemmin lähihoitajaksi, mutta uran edetessä siirtyminen toimistotöihin alkoi kiinnostaa. Reetta sai opiskelupaikan niin sanotun jatkuvan haun kautta syyskuussa 2021. Nyt reilun puolentoista vuoden urakka alkaa olla maalissa, ja valmistuminen siintelee tänä keväänä. Reetta suorittaa parhaillaan viimeistä työharjoittelujaksoaan.
“Tein ensimmäisen harjoittelujaksoni Talenomille kesällä 2022. Nyt olen ollut harjoittelussa tilitoimisto Esmo Economialla marraskuusta lähtien. Molempien työpaikkojen saaminen sujui helposti. Aloin etsiä harjoittelupaikkoja useita kuukausia ennen harjoittelun alkamista. En ehtinyt muista yrityksistä paikkoja edes kysellä, sillä heti ensimmäisellä yrittämällä tärppäsi”, Reetta iloitsee.
Molemmissa työharjoittelupaikoissaan Reetta kokee saaneensa hyvän perehdytyksen ja ohjausta niin ohjelmistojen kuin työtehtävienkin osalta.
“Minut on otettu hyvin mukaan porukkaan, ja aina on ollut tunne, että voin ja uskallan kysyä mitä vain. Molemmissa paikoissa on ollut aiempaa kokemusta harjoittelijoista. Työtehtäviä on katsottu sen mukaan, että ne vastaavat sen hetkisen harjoittelun tavoitteita”, Reetta kiittelee.
Olen oppinut paljon uutta. Esimerkkinä tästä on tilinpäätöksen tekeminen alusta loppuun asti. Prosessi kokonaisuudessaan on monivaiheinen ja vaatii tarkkuutta. On aivan eri asia tehdä kirjauksia ja muita harjoituksia koulussa kuin työpaikalla. Monta ahaa-elämystäkin on tullut matkan varrella.
Reetta Bergman
Ensimmäisessä harjoittelussa Talenomilla Reetan tehtäviin kuului muun muassa myyntisaatavien seurantaa ja asiakaskohtaisia työtehtäviä, kuten erilaisia raportointeja. Nykyisessä harjoittelussaan hän on päässyt laskemaan palkkoja, tiliöimään ostolaskuja, tekemään kuukausikirjanpitoa ja työstämään tilinpäätöksiäkin.
“Olen oppinut paljon uutta. Esimerkkinä tästä on tilinpäätöksen tekeminen alusta loppuun asti. Prosessi kokonaisuudessaan on monivaiheinen ja vaatii tarkkuutta. On aivan eri asia tehdä kirjauksia ja muita harjoituksia koulussa kuin työpaikalla. Monta ahaa-elämystäkin on tullut matkan varrella”, Reetta pohtii.
Opinnoista apua harjoittelussa
Reetan mielestä merkonomikoulutukseen sisältyvät teoriaopinnot ovat tukeneet varsin hyvin harjoittelujen suorittamista.
“Paljolti samoja asioita on tullut harjoittelussa vastaan kuin mitä on koulussakin käyty läpi. Aikataulu opinnoissa tosin oli aika tiukka. Olisi ollut kiva paneutua joihinkin osa-alueisiin vielä paremmin”, Reetta pohtii.
Taloushallintoalan työt kiinnostavat Reettaa kovasti ja valmistumisen jälkeen hänen tavoitteenaan on kartuttaa työkokemusta alalta. Talenomilta tarjottiin Reetalle jo tuntitöitäkin, muuta nykyisen harjoittelun vuoksi töitä ei ollut mahdollista ottaa vastaan.
“Tarjous tuntui kuitenkin erittäin mukavalta ja antoi itseluottamusta oman osaamisen suhteen. Kesäksi minulle on luvassa kesätöitä ostoreskontran parissa. Tulevaisuudessa haluaisin ehkä vielä syventää alan osaamistani lisäopinnoilla”, Reetta toteaa.
