Betonilaatta, matonkutoja ja amor eli kolme näkökulmaa taloushallinnon tulevaisuuden osaamiseen
Minkälaisia taitoja taloushallinnossa tarvitaan tulevaisuudessa? Mihin ala menee ja minkälainen työntekijä alalla pärjää? Yrittäjä, Tili-instituuttisäätiön hallituksen varapuheenjohtaja ja työelämätaitojen asiantuntija Juha Leviäkangas tarjoilee kolme näkökulmaa taloushallinnon tulevaisuuteen.
Asiakasnäkökulma
Konsultoivan työn määrä kasvaa alalla koko ajan. Kun kirjanpitäjä lähtee asiakkaan tarpeesta ratkaisemaan esimerkiksi sulautumista tai sukupolvenvaihdosta, ollaan aivan erilaisessa asiakaspalveluyhtälössä kuin perinteisen kirjanpidon tekeminen. Tilitoimistojen pitää myös osata tarjota konsultointipalveluja, koska asiakas ei osaa välttämättä edes kysyä niitä.
”Yleensä myös asiakasyritykset, jotka jotain konsultointia tarvitsevat, eivät sitä osaa ostaa tai heillä ei ole siihen rahaa”, Juha Leviäkangas sanoo.
Konsultoivaan työhön valmistaa myös Taloushallintoliiton TNT-pätevyys, joiden uusia suorittajia juhlistettiin Syysseminaarissa torstaina 26. lokakuuta. Leviäkangas koulutti tapahtumassa tulevaisuuden työelämätaidoista yhdessä strategisen oppimisen kouluttajana tunnetun Juha Koskisen kanssa. TNT:hen liittyen kannattaa lukea myös tuoreen TNT-tentin parhaat kokonaispisteet saaneen Teemu Toljanderin ajatuksia taloushallinnon työtehtävistä.
Leviäkankaan mukaan kirjanpitäjät siirtyvät jatkuvasti enemmän kohti neuvovaa työtä. Kun yrittäjä pohtii, keneltä hän jotain yritykseensä tai yrityksen liiketoimintaan liittyvää asiaa kysyisi, monesti ensimmäisenä tulee mieleen yrityksen taloushallintoa tekevä kirjanpitäjä.
”Kirjanpitäjä on yrittäjän lähin sielunkumppani.”
Alan näkökulma
”Perinteistä tallennustyötä tekevä kirjanpitäjä ei valitettavasti enää pysty vauhdissa mukana. Automaatio poistaa rutiinitöitä jatkuvasti”, Leviäkangas sanoo.
Taloushallinnon ammattilaisen tulee jatkossa olla ennen kaikkea kokonaisuuksien ymmärtäjä. Tilitoimistot tuntevat asiakkaansa. Heillä on käytössään kaikki yrityksen talousdata, verkostot ja sopimukset. Kokonaisuuksien ymmärrystä on hyvä rakentaa näiden tietojen varaan. Leviäkangas uskoo, että monessa tilitoimistossa käydään tällä hetkellä paljon strategisia keskusteluja siitä, mihin toimiston kannattaisi suuntautua ja mitä osaamista kartuttaa. Kaikista kirjanpitäjistä ei jatkossakaan tule konsultteja ja se on Leviäkankaan mukaan aivan okei. Kunhan tilitoimisto ja ammattilainen itse tietävät, mihin suuntaan mennä.
”Olisiko meidän aika luopua kokonaan kirjanpitäjän nimikkeestä? Kirjanpitäjähän on kuin matonkutoja, koskettaa jokaista silmukkaa.”
Työntekijän näkökulma
”Ala vaatii selvästi nykyistä enemmän myyntiosaamista ja oman osaamisprofiilin kovaa laajentamista”
Leviäkangas vetää pitkän kaaren taloushallinnon alan merkityksestä niin työn kuin työntekijän yksityiselämän kannalta.
”Aiemmin Suomen parhaat talousosaajat hakeutuivat töihin hyviin pörssiyrityksiin esimerkiksi Koneelle, Finnairille ja Nesteelle. Mutta näissä yrityksissä taloushallinnon osaaja on tekemisissä vain yhden yrityksen kanssa. Sen sijaan taloushallinnon palvelutoimistossa on satoja toimeksiantoja ja erilaisia asiakkaita. Työtehtävät vaihtuvat jatkuvasti. Siinä on todella vahva ja tasainen betonilaatta, jonka päällä seistä ja jonka varaan rakentaa myös siviilielämää, ottaa vaikka lainaa ja perustaa perhe.”
Leviäkangas painottaa uusien taitojen hankkimisessa uuden oppimisen ja palautteen merkitystä, mutta myös työnantajan merkitystä. Työelämän ilo tulee onnistumisista ja onnistumisen elämys pitäisi saada vähintään kerran viikossa. Alisuoriutuminen tai jatkuva “työtehtävissä turpaan saaminen” on vaarallista työntekijän kehittymisen kannalta.
”Totta kai välillä kompastutaan ja pyyhitään housunpolvia, mutta uusi onnistumisen elämys saattaa tulla taas seuraavasta työtehtävästä. Tähän pitää pyrkiä ja tätä pitää varjella.”
Leviäkankaan mukaan jokaisella tulisi olla oppimiseen amatöörin asenne. Amatöörin kantasanana on amor, rakkaus.
”Kannattaa asennoitua harrastamaan uuden oppimista ja saada tätä kautta itselleen jatkuvia onnistumisen elämyksiä tasaisin väliajoin. Työelämän ilo kumpuaa onnistumisten kautta.”
