Uudistettu liiketoiminnan perustutkinto huomioi aiempaa paremmin taloushallinnon osaamistarpeet
Liiketoiminnan perustutkinnon perusteet on uudistettu. Uudet tutkintoperusteet tulevat voimaan elokuun 2024 alussa. Taloushallintoliiton johtavat asiantuntijat ovat olleet aktiivisesti mukana Opetushallituksen käynnistämässä kehittämistyössä, ja tutkinto vastaa nyt entistä paremmin taloushallintoalan osaamistarpeisiin.
Opetushallitus on uudistanut toisen asteen liiketoiminnan perustutkinnon eli kaupan ja hallinnon alan merkonomitutkinnon perusteet. Kyseessä on laaja sisältöuudistus, joka koskee sekä tutkinnon valinnaisia että pakollisia osia.
Tutkintouudistuksen lähtökohtana on varmistaa, että liiketoiminnan opiskelijat saavat käytännön työtehtävissä tarvittavaa digiosaamista sekä tuntevat kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteet ja osaavat huomioida ne työssään.
“Kestävä kehitys ja digitalisaatio ovat ilmiöitä, jotka muokkaavat monella tavalla liike-elämää ja joiden vaikutukset on ollut tärkeä ottaa kattavasti huomioon uudistyössä. Jatkossa nämä teemat läpileikkaavat tutkinnon sisältöjä”, opetusneuvos Minna Taivassalo kertoo Opetushallituksen tiedotteessa.
Voit lukea Opetushallituksen tiedotteen täältä.
Taloushallinnon töiden vaativuus on huomioitu tutkintouudistuksessa
Liiketoiminnan perustutkinnon suorittaneilta edellytetään työelämässä aiempaa suurempaa vastuullisuutta ja kykyä hyödyntää kehittyvää teknologiaa. Digitaitojen merkitys korostuu myös taloushallintoalalla.
Taloushallinnossa automaatioasteen kasvu on tehnyt myös perustason työtehtävistä aiempaa vaativampia, ja uusilta työntekijöiltä edellytetään syvällistä ymmärrystä kirjanpidon ja verotuksen keskinäisestä sidonnaisuudesta.
Uusilta taloushallinnon työntekijöiltä edellytetään syvällistä ymmärrystä kirjanpidon ja verotuksen keskinäisestä sidonnaisuudesta.
”Uudistuksessa on onnistuttu huomioimaan nämä merkittävät muutokset työn tekemisen tavoissa”, arvioivat Taloushallintoliiton johtavat asiantuntijat Eija Männistö ja Mira Merikanto.
Männistö ja Merikanto olivat aktiivisesti mukana kehittämässä ja uudistamassa tutkintoperusteita. Työryhmässä oli mukana liiketoiminnan opettajia ja opiskelijoita, koulutuksen järjestäjiä sekä työelämän edustajia.
Uudistettu perustutkinto sisältää nyt enemmän esimerkiksi verotuksen opintoja, koska tuloverotus on erottamaton osa yrityksen kirjanpidon hoitamista. Laskutuksen ja reskontran tutkinto-osa taas on jaettu kahdeksi erilliseksi tutkinnon osaksi: laskutuksen ja myyntireskontran sekä ostoreskontran osaksi. Näin on tehty siitä syystä, että työelämässä on selvästi tunnistettavissa kaksi erillistä työprosessia ja työssä voidaan myös profiloitua eri tehtäviin.
”Yhteistyö Opetushallituksen ja kehittämistyöryhmän kanssa on avattu ja olemme alustavasti keskustelleet myös liiketoiminnan ammattitutkintojen yhteisestä kehittämisestä. Tutkintouudistukset voivat omalta osaltaan vaikuttaa myönteisesti alan osaajapulaan ja työn laatuun”, Männistö ja Merikanto sanovat.
Opetushallituksen webinaarin aineistot
Opetushallitus järjesti 2. helmikuuta webinaarin uudistetun tutkintoperusteiden muutoksista, jossa myös Männistö ja Merikanto pitivät puheenvuoron asiantuntijavastuun merkityksestä.
Voit lukea tarkemmin taloushallinnon osaamisen uudistuksista webinaarin esitysaineistosta.
