Uudenvuodenlupauksia, huolia ja murheita
Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Antti Soro kirjoittaa asiakkaiden asettamista odotuksista tilitoimistoja kohtaan.
Tehtäisiinkö yhdessä muutama uudenvuodenlupaus? Jos minä tilitoimiston kirjanpito- ja palkanlaskenta-asiakkaana lupaan toimittaa aineistot ja materiaalit sinulle ajoissa, niin lupaatko sinä hoitaa oman työsi työajan puitteissa, ja olla pirteämpi, kun seuraavan kerran tapaamme? Jos ja kun minä saamattomuuttani kuitenkin myöhästyn taas sovitusta, niin lupaatko uhkailla minua jatkossa laskuttavasi erikseen? Ja kun minä sitten myöhästyn sovitusta, niin lupaatko myös lähettää sen ylimääräisen laskun?
Jos minä, tilitoimiston asiakas, parannan suoritustani vuoden mittaan tekemällä oman osuuteni ajallaan ja kerralla oikein, niin olisiko sinulla minulle enemmän aikaa ensi syksynä? Haluaisin tavata sinut ja keskustella yritykseni taloudellisesta tilasta. Olisi kiva kuulla sinun näkemyksiäsi, miten minun yritykseni tuloja voisi kasvattaa ja kannattavuutta parantaa. Lupaatko, ettet torju minua, vaan otat mielelläsi vastaan ja keität kahvit?
Ymmärrän, että sinulla on monta asiakasta, ja meitä kaikkia sinun pitää palvella. Joten voisimmeko sopia, ettet ottaisikaan itsellesi lisää asiakkaita, vaan palkkaisitte toimistollenne lisää työntekijöitä?
Luotan sinuun, enkä pärjää ilman apuasi ja neuvojasi, mutta olen huolissani jaksamisestasi. Minusta tuntuu joskus siltä, etten ole kovin kaivattu vieras toimistolla. Tai jos soitan sinulle, niin yrität mahdollisimman pian päästä minusta eroon. Ymmärrän kiireesi, mutta kun minulla ei ole ketään muutakaan keneltä kysyä neuvoa.
Puolisolle en näistä yritykseni murheita uskalla kertoa, hän vaan pelästyy ja alkaa liikaa utelemaan. Pankinjohtajakaan ei oikein tunnu ymmärtävän tätä yritykseni toimialaa, eikä hänen kanssaan uskalla yritykseni talousasioista puhua. Tuntuu kuin puhuisimme eri kieltä.
Pankinjohtaja puhuu likviditeetistä ja muistuttaa konvehdeista. En ymmärrä, miksi sekin, puolisoni ohella, naputtaa liiallisesta herkuttelusta. Jouluna tuli syötyä taas liikaa suklaata, mutta nyt olen tammikuussa jo vähentänyt herkuttelua. Sen olen ymmärtänyt, että ne konvehdit liittyvät jotenkin yritykseni lainoihin.
Siitä tulikin mieleeni, että voisimmeko tehdä yhdessä sellaisen kassavirtasuunnitelman, jossa olisi jokainen kuukausi erikseen? Kun minusta tuntuu, että rahat on aina loppu. Jouduin viime vuonna pari kertaa pyytämään pankinjohtajalta lisäaikaa lainojen takaisinmaksuun. Olisinhan minä ne lainanlyhennykset maksanut ajallaan, mutta kun en raaskinut paria asiakasta vaivata maksamattomista laskuista Niillä on kuulemma muutenkin tiukkaa. Ja sitten on vielä kokonaan laskuttamatta muutama keikka ja urakka, kun en ole vaan ehtinyt.
Haluaisin tänä vuonna saada nämäkin asiat kuntoon, mutta kukahan osaisi minua auttaa? Jostain pankkifirmasta soittivat, ja lupasivat ostaa laskuni. Saisin kuulemma rahat heti tilille. Olisikohan se hyvä ratkaisu?
Hyvää uutta vuotta toivottaen,
asiakkaasi Antti
Artikkelin on kirjoittanut Antti Soro, Taloushallintoliiton toimitusjohtaja.
Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 1/2020.
