1. Etusi­vu
  2. Työ­tais­te­lut osoit­ta­vat työ­mark­ki­naos­a­puol­ten vä­lin­pi­tä­mät­tö­myyt­tä
Jari-Seppä

Jari Seppä

Toi­mi­tus­joh­ta­ja Ta­lous­hal­lin­to­liit­to

Jari toi­mii Ta­lous­hal­lin­to­lii­ton ja Tili-​instituuttisäätiön toi­mi­tus­joh­ta­ja­na.

Työ­tais­te­lut osoit­ta­vat työ­mark­ki­naos­a­puol­ten vä­lin­pi­tä­mät­tö­myyt­tä

26.1.2022
Työ ja ura, Edun­val­von­ta, Ta­lous­hal­lin­toa­la, Ta­lous­hal­lin­to­liit­to
Ketju

Toi­mi­hen­ki­lö­liit­to ERTO ja Am­mat­ti­liit­to Pro il­moit­ti­vat 25.1.2022 ta­lous­hal­lin­toa­lan la­kos­ta, joka alkaa kes­ki­viik­ko­na 9.2.2022 ja päät­tyy sun­nun­tai­na 13.2.2022. Toi­men­pi­teel­lä am­mat­ti­lii­tot pyr­ki­vät vauh­dit­ta­maan Pal­ve­lua­lo­jen työ­nan­ta­jat Pal­tan kans­sa käyn­nis­sä ole­via työ­eh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­ta. Lakko kos­ki­si PALTA:n jä­se­ny­ri­tyk­siä sekä erik­seen ni­met­ty­jä ti­li­toi­mis­toa­lan yri­tyk­siä. Edel­li­sen ker­ran lak­ko­va­roi­tus an­net­tiin kaksi vuot­ta sit­ten.

Ta­lous­hal­lin­to­liit­to ei ole asias­sa neu­vot­te­le­va os­a­puo­li. Ke­ho­tam­me os­a­puo­lia rat­kai­se­maan asiat pi­kai­ses­ti.

Mie­les­täm­me kum­pi­kaan neu­vot­te­le­vis­ta os­a­puo­lis­ta ei tällä het­kel­lä edis­tä koko toi­mia­lan, eli työ­nan­ta­jien, työn­te­ki­jöi­den, asiak­kai­den ja yh­teis­kun­nan yh­teis­tä etua hoi­taa kir­jan­pi­to, pal­kan­mak­su ja ve­ro­tus ajal­laan. Lak­koa­seen käyt­tä­mi­nen kes­kel­lä pan­de­mi­aa osoit­taa täy­del­lis­tä vä­lin­pi­tä­mät­tö­myyt­tä ja lakon pit­kit­tyes­sä yri­tys­ten pal­kan­mak­su on vaa­ras­sa. Tämä kos­ket­taa suur­ta osaa pal­kan­saa­jis­ta.

Tätä kas­va­vaa ja ke­hit­ty­vää toi­mia­laa ei ra­ken­ne­ta työ­eh­to­so­pi­muk­sel­la, vaan kaik­kien os­a­puol­ten yh­teis­työl­lä. Toi­mia­lan di­gi­ta­li­saa­tio ke­hit­tyy voi­mak­kaas­ti ja sa­mal­la yri­tys­ten hal­lin­to­taak­ka sekä osaa­mi­sen vaa­ti­mus­ta­so kas­va­vat. Ta­lous­hal­lin­toa­lan muu­tok­ses­ta joh­tuen yri­tyk­set eri­kois­tu­vat ja työn­te­ki­jöil­le avau­tuu hyvin eri­lai­sia ura­pol­ku­ja subs­tans­sio­saa­jas­ta aina prosessi-​ ja jär­jes­tel­mä­osaa­jiin.

Toi­mia­lan me­nes­ty­mi­nen edel­lyt­tää työn­te­ki­jöil­tä jous­ta­vuut­ta ja halua ke­hit­tyä, sekä työ­nan­ta­jil­ta suu­rem­pia in­ves­toin­te­ja osaa­mi­sen ke­hit­tä­mi­seen ja roh­keam­pia kom­pen­saa­tio­mal­le­ja. Ta­lous­hal­lin­to­lii­ton palk­ka­ver­tai­lu­tut­ki­mus osoit­taa kiis­tat­to­mas­ti, että palk­ka­ta­so on tun­tu­vas­ti kor­keam­pi kuin TESin mi­ni­mi. Työn­te­ki­jöi­den ikään­tyes­sä osaa­vis­ta am­mat­ti­lai­sis­ta kil­pail­laan ja palk­ka­ta­so nousee. Li­säk­si on ylei­ses­ti tie­dos­sa, että yri­tyk­set tar­joa­vat muita etuja työ­tyy­ty­väi­syy­den ja työs­sä jak­sa­mi­sen li­sää­mi­sek­si.

Työn­te­ki­jän tulee itse päät­tää osal­lis­tu­mi­ses­taan työ­tais­te­lu­toi­miin

ERTO ker­too vies­tin­näs­sään, että lak­koil­moi­tus kos­kee kaik­kia alal­la työs­ken­te­le­viä riip­pu­mat­ta siitä, onko työn­te­ki­jä ERTOn, Pron tai ei min­kään lii­ton jäsen. Ha­luam­me kui­ten­kin muis­tut­taa, että kai­kil­la työn­te­ki­jöil­lä on oi­keus olla la­kos­sa, mutta ei vel­vol­li­suut­ta lak­koon. Nämä oi­keu­det to­de­taan Kor­keim­man oi­keu­den pää­tök­ses­sä KKO 2018:40: ”Kor­kein oi­keus to­te­aa, että yh­dis­ty­mis­va­pau­teen vah­vas­ti suo­jat­tu­na oi­keu­te­na kuu­luu myös oi­keus olla osal­lis­tu­mat­ta työ­tais­te­luun. Tästä seu­raa, että työn­te­ki­jäl­lä tulee olla to­sia­sial­li­nen mah­dol­li­suus päät­tää it­se­näi­ses­ti osal­lis­tu­mi­ses­taan työ­tais­te­luun.”

Jo­kai­sen työn­te­ki­jän tulee itse päät­tää osal­lis­tu­mi­ses­taan työ­tais­te­lu­toi­miin, oli­vat­pa ne sit­ten kiel­täy­ty­mi­siä liu­ku­mis­ta, yli­töis­tä tai lak­koi­lua. Oi­keus, jopa vel­vol­li­suus itse päät­tää asias­ta, kos­kee sekä am­mat­ti­liit­toon kuu­lu­mat­to­mia että liit­toon kuu­lu­via työn­te­ki­jöi­tä.

Am­mat­ti­lii­tol­la on oi­keus koh­dis­taa yh­dis­ty­soi­keu­del­li­sia toi­men­pi­tei­tä jä­se­neen­sä, mi­kä­li työn­te­ki­jä­liit­toon kuu­lu­va työn­te­ki­jä työs­ken­te­lee nor­maa­lis­ti am­mat­ti­liit­ton­sa aset­ta­man lakon ai­ka­na. Täl­lai­nen toi­men­pi­de voi olla esi­mer­kik­si työn­te­ki­jäyh­dis­tyk­ses­tä erot­ta­mi­nen. Mei­dän nä­ke­myk­sem­me on, että erot­ta­mi­sia tus­kin näh­täi­siin, koska kaik­kia ay-​liikkeitä vai­vaa jä­sen­ka­to jo muu­ten­kin. Työ­tais­te­lut ovat työn­te­ki­jä­lii­tol­ta jul­ki­suus­ha­kuis­ta jä­sen­mark­ki­noin­tia.

Odo­tam­me työ­nan­ta­jil­ta tukea työn­te­ki­jöil­le

Työ­pai­koil­la tu­li­si pi­kim­mi­ten tie­dot­taa ja kes­kus­tel­la asiois­ta. Mi­kä­li va­ka­viin työ­tais­te­lu­toi­miin pää­dyt­täi­siin, tu­li­si työ­nan­ta­jien, esi­mies­ten ja kol­le­goi­den sel­keäs­ti osoit­taa kun­nioi­tus­ta jo­kai­sen työn­te­ki­jän omal­le pää­tök­sel­le osal­lis­tua tai olla osal­lis­tu­mat­ta työ­tais­te­lu­toi­miin. Asial­li­nen käyt­täy­ty­mi­nen mo­lem­min puo­lin var­mis­taa, että työ­tais­te­lu­toi­men­pi­tei­den pää­tyt­tyä työs­ken­te­lyä voi­daan jat­kaa hy­väs­sä työil­ma­pii­ris­sä.

Lak­koon osal­lis­tu­mi­nen ei ole ir­ti­sa­no­mis­pe­rus­te edes niis­sä ta­pauk­sis­sa, jossa hen­ki­lö ei itse ole am­mat­ti­lii­ton jäsen. Liit­toon kuu­lu­mi­ses­ta tai lak­koon osal­lis­tu­mi­ses­ta ei voi ran­gais­ta työn­te­ki­jää huo­li­mat­ta siitä, kuu­luu­ko työ­nan­ta­ja työ­nan­ta­ja­liit­toon.

Muita lak­koa kos­ke­via pe­rus­pe­ri­aat­tei­ta

  • Ke­nen­kään ei ole pakko osal­lis­tua lak­koon tai työ­tais­te­lui­hin. Kai­kil­la työn­te­ki­jöil­lä on oi­keus tulla töi­hin, tehdä liu­ku­mia tai yli­töi­tä niin ha­lu­tes­saan.
  • Jos työ­nan­ta­ja­si on lis­tat­tu työ­tais­te­lu­toi­mien pii­riin kuu­lu­vak­si, voit lak­koil­la huo­li­mat­ta siitä, olet­ko itse ERTO/PRO:n jäsen. Työn­te­ki­jä­liit­toon kuu­lu­vat työn­te­ki­jät saa­vat lak­koa­vus­tus­ta, kuu­lu­mat­to­mat eivät.
  • Jos työ­nan­ta­jaa­si ei ole lis­tat­tu työ­tais­te­lu­toi­mien pii­riin kuu­lu­vak­si, mutta olet itse ERTOn tai PRO:n jäsen, et saa lak­koil­la ennen kuin ERTO / PRO laa­jen­taa työ­tais­te­lu­toi­met koko toi­mia­laa kos­ke­vak­si tai lisää työ­nan­ta­ja­si lis­tal­le.
  • Työn­te­ki­jöil­tä voi­daan kysyä etu­kä­teen osal­lis­tu­mi­ses­ta lak­koon. Am­mat­ti­liit­to voi oh­jeis­taa ole­maan ker­to­mat­ta lak­koon osal­lis­tu­mi­ses­ta. Työn­te­ki­jää ei voida kui­ten­kaan pa­kot­taa ker­to­maan mah­dol­li­ses­ta osal­lis­tu­mi­ses­taan lak­koon etu­kä­teen. Työ­nan­ta­ja sel­vit­tää mah­dol­lis­ta lak­koon osal­lis­tu­mis­ta mm. pal­kan­mak­sun pi­dät­tä­mi­sek­si.
  • Työn­te­ko ja pal­kan­mak­su kes­key­ty­vät lakon ajak­si nii­den työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la, jotka lak­koon osal­lis­tu­vat. Yri­tys voi ottaa yri­tyk­sel­le kuu­lu­vat työ­vä­li­neet lakon ajak­si tal­teen (pu­he­li­met, läp­pä­rit, kul­ku­kor­tit, autot) – hen­ki­lös­töl­le tulee täl­löin oh­jeis­taa, mihin yri­tyk­sel­le kuu­lu­va omai­suus pa­lau­te­taan.
  • Työ­ter­veys­huol­to tai mah­dol­li­set muut hen­ki­lös­tö­edut eivät ole lakon ai­ka­na lak­koon osal­lis­tu­vien käy­tös­sä.
  • La­kos­sa ovat työn­te­ki­jät, eivät työt. Jos joku työn­te­ki­jöis­tä osal­lis­tuu lak­koon, ei ole es­tet­tä teet­tää la­kos­sa ole­van työn­te­ki­jän työtä muil­la työn­te­ki­jöil­lä.
  • La­kos­sa ole­via ei tule pääs­tää työ­pai­kal­le, ei myös­kään mah­dol­li­sia lak­ko­vah­te­ja. Työ­pai­kal­le tu­le­vat lakon ai­ka­na vain ne työn­te­ki­jät, jotka tu­le­vat sinne te­ke­mään työtä.
  • Lakon ai­ka­na työt hoi­de­taan nor­maa­lis­ti ja asiak­kail­le mah­dol­li­sim­man vähin häi­riöin. Lak­ko­ti­lan­tees­sa­kaan työ­pai­kal­la ei tule hy­väk­syä min­kään­lais­ta pai­nos­tus­ta, häi­rin­tää tai epä­asial­lis­ta koh­te­lua.
yritysvastuu-kestävyysraportointi
Yri­tys­vas­tuu ja kes­tä­vyys­ra­por­toin­ti
Vas­tuul­li­suus­ra­por­toin­ti tar­koit­taa sitä, että yri­tyk­set ra­por­toi­vat omien toi­mien­sa ta­lou­del­li­sis­ta, so­si­aa­li­sis­ta ja eko­lo­gi­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta ih­mi­siin, ym­pä­ris­töön ja yh­teis­kun­taan. Kes­tä­vyys­ra­por­toin­ti­di­rek­tii­vi tulee muut­ta­maan yri­tys­vas­tuuseen liit­ty­viä vel­voit­tei­ta myös Suo­mes­sa.
Ti­li­toi­mis­toil­le ja ta­lous­osas­toil­le