Taloushallintoliiton kevätkokous Turussa
Taloushallintoliiton kevätkokouksessa Turun linnassa valittiin uusia jäseniä liiton hallitukseen. Hallitukseen valittiin tiettävästi historian ensimmäinen Verohallinnon edustaja, yritysveroyksikön ylijohtaja Ari Mäkelä.
Taloushallintoliiton kevätkokous järjestettiin koronan takia poikkeuksellisesti syksyn kynnyksellä 31.8.2020. Turun linnassa pidetyssä kokouksessa päätettiin muun muassa toimintasuunnitelmasta – jossa korostettiin esimerkiksi panostusta viranomaisyhteistyöhön – sekä budjetista. Tärkeimpiä kohtia kokouslistalla olivat henkilövalinnat.
Liiton puheenjohtajana jatkaa Antti Rantalainen. Varapuheenjohtajaksi valittiin hallituksen jäsen Anu Tieaho. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Sanna Metsänoro ja Ari Mäkelä; jäseninä jatkavat Antti Aho, Max Gylling, Ulrika Lindblad, Elmeri Linnera, Jari Seppä, Päivi Pitkänen ja Jussi Uotila.
Liiton toimitusjohtaja Antti Soro suuntaa kohti uusia haasteita, joten toimitusjohtajan pesti on avoimessa haussa. Syyskokoukselle informoidaan valinnan etenemisestä.
Tavoitteena sillanrakentajan rooli
Uusi hallituksen jäsen Ari Mäkelä, OTK, työskentelee Verohallinnossa yritysverotusyksikön ylijohtajana. Työpaikkansa organisaatiomuutoksen jälkeen hän alkaa vetää Verohallinnon asiakkuusyksikköä. Mäkelä on oman arvionsa mukaan historian ensimmäinen Verohallinnon edustaja liiton hallituksessa.
– Toivon olevani sillanrakentaja. Haluan syventää yhteistyötä Verohallinnon ja taloushallinnon henkilöiden välillä.
Monet verotuksen menettelytavat ovat muuttumassa.
– On hyödyllistä kuulla taloushallinnon ihmisten näkemyksiä siitä, millä tavalla menettelytavat saataisiin toimimaan mahdollisimman hyvin. Turhan byrokratian karsiminen on kaikkien etu.
Kokouksen jälkeisellä hallituksen kyselytunnilla Mäkelä pääsikin jo vastaamaan kokousväen verotuskysymyksiin. Hän kumosi huhun, jonka mukaan Verohallinnossa valmisteltaisiin mikroyrityksille omaa ilmaista kirjanpito-ohjelmaa. Mäkelän mukaan tällainen vaihtoehto on ollut vain yhtenä vaihtoehtona Verohallinnon alustavassa selvityksessä, jossa on kartoitettu mahdollisuuksia mikroyritysten toiminnan tukemiseen.
– Verohallinnosta ei tule tilitoimistoa, se on fakta. Mutta jollain tavalla meidän on ratkaistava niiden pienistä pienempien yritysten tilanne, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia käyttää tilitoimistoa – ja jotka eivät ole kenellekään bisnescase.
Myöhemmin haastattelussa Mäkelä huomauttaa, että Suomi on niin pieni maa, että julkisen puolen ja yritysten välille ei kannata pystyttää turhia raja-aitoja.
– Korona-aikana on tullut konkreettisesti näkyviin, että yhteiskuntamme perustuu yritysten hyvinvointiin. Kun yritykset ovat vaikeuksissa, niin valtio auttaa. Yrityksillä on merkittävä rooli valtion rahoituksessa.
Lokakuun Tilisanomissa numerossa 5/20 ilmestyy laaja Ari Mäkelän haastattelu.
Muutoksessa tarvitaan hyvää henkilöstöjohtamista
Uusi hallituksen jäsen Sanna Metsänoro, KLT, Business Advisor, vetää taloushallinnon yritystä nimeltä Mediatili Oy.
– Kyseessä on täyden palvelun tilitoimisto kaikkialla Suomessa, Metsänoro kuvailee.
Varsinaiset toimipaikat ovat Kokkola, Savonlinna, Saarijärvi, Kyyjärvi ja Imatra, lisäksi yrityksen tytäryhtiö toimii Kerimäellä. Mediatili työllistää 35 henkilöä.
Metsänoron mielestä taloushallintoliiton toimintalinjaukset, kuten muun muassa panostaminen viranomaisyhteistyöhön, ovat hyviä. Hän näkee oman roolinsa ennen kaikkea henkilöstöjohtajana.
– Ala on muuttumassa voimakkaasti. Tässä tilanteessa, on entistä enemmän tarvetta hyvälle henkilöstöjohtamiselle.
Metsänoro nostaa esille ennen kaikkea digitalisaation ja perinteisen kirjanpitäjän roolin muuttumisen.
– Alan yrityksissä on otettava käyttöön uusia digitaalisia työkaluja. Automaatio hoitaa monet entiset perinteisen kirjanpitäjän työt. Hänen on muututtava lukujen tulkitsijaksi ja yritysten neuvonantajaksi.
Metsänoro pohtii, että isolle muutokselle on annettava aikaa, sillä ihminen muuttuu hitaasti.
– Tärkeää on esimerkiksi, että toimistoissa kerrotaan kaikille, missä mennään ja että työntekijät otetaan osallisiksi ja heitä kuunnellaan. Ihmisille pitää tarjota mahdollisuuksia sopeutua uusiin tehtävään omaan tahtiinsa. Jokaiselle on etsittävä juuri hänelle sopivat työt.
Metsänoro kiteyttää, että vanha mielikuva mappiensa keskellä häärivästä nutturapäisestä kirjanpitäjästä alkaa olla auttamatta historiaa.
– Itse käytän nutturaa vain poikkeustapauksissa. Silloin kun vaaditaan ihan erityistä katu-uskottavuutta, hän naurahtaa.
Katse rohkeasti kohti tulevaisuutta
Kauhajokelainen Anu Tieaho, joka on ollut hallituksen jäsen vuodesta 2019, valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi. Tieaho, KLT, KTM. on Pohjanmaan Ekonomitoimisto Oy:n toimitusjohtaja. Konserni työllistää 90 henkilöä.
Hän kertoo, että haluaisi nostaa alan houkuttelevuutta.
– Nuoret eivät hakeudu alalle riittävästi, koska heillä on siitä vääriä, pölyttyneitä käsityksiä. Taloushallintoliiton olisi hyvä kertoa kaikissa kanavissa, että todellisuudessa työhön liittyy esimerkiksi moderneja tietojärjestelmiä ja paljon konsultoivaa työtä.
Tieahon mielestä digitaalisuuden myötä työ on muuttumassa aina vain mielenkiintoisemmaksi ja hyödyllisemmäksi.
– Työ ei painotu enää kirjaamiseen ja historiatietojen tuottamiseen. Katse voidaan suunnata kohti tulevaisuutta; taloushallinnon ihmiset ovat nyt korostetusti yrittäjän kumppaneita, jotka auttavat häntä menestymään.
Tieaho kertoo tulleensa alalle ulkopuolelta, hän on toiminut ennen suurissa yrityksissä talousjohtajana.
– Yrityksissä kehitys näkyy jo selvästi. Siellä ei ole enää erillisiä kirjanpito-osastoja. Sen sijaan business controller istuu mukana kaikissa kokouksissa ja tuo päätöksentekoon aina mukaan myös talouden näkökulman.
Löydämme haastattelupaikan, Turun linnan vaiheista vertailukohdan. Kun Juhana Herttua toi Turun linnaan morsiamekseen puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican, Suomeen tulivat uudet tavat ja alkoi uusi aikakausi, renessanssi.
– Mekin olemme renessanssin edessä. Taloushallintoliiton tehtävänä on auttaa jäsenyrityksiään saamaan tilanteesta kaikki irti.
Tieaho on samaa mieltä kuin esimerkiksi Sanna Metsänoro: tarvetta on hyvälle johtajuudelle.
– Johtajien on esimerkiksi huolehdittava siitä, että ihmiset viihtyvät työssään ja haluavat olla alalla.
Korona-aika haastaa kehittämään uutta
Puheenjohtajana jatkava Antti Rantalainen, KLT, KHT, OTK, kertoo, että koronan poikkeusaika on vaikuttanut ja – vaikuttaa jatkossakin – myös liiton ja sen jäsenten toimintaan.
– Hyviä puolia on, että korona on osoittanut kaikille, että työtä voidaan tehdä hyvin myös etänä ja monipaikkaisesti. Etätyöhän on varsin luontevaa juuri meidän alallemme.
Miinussarakkeeseen voidaan tietenkin kirjata kansantaloudelle aiheutuneet ongelmat. Loppuvuosi ja tuleva vuosi tulevat olemaan yrityksille ja tilitoimistoille vaikeaa aikaa.
– Tilitoimistojen pitää nyt osaltaan ohjata yrityksiä suuntaamaan toimintaansa kannattavimpaan työhön.
Koronan takia liitto on joutunut peruuttamaan isoja koulutustapahtumia, jotka ovat sille myös merkittäviä tulonlähteitä. Tästä ei ole kuitenkaan aiheutunut akuutteja ongelmia, sillä liiton taloustilanne on hyvä.
– Meidän on lisättävä erilaisten webinaarien osuutta koulutustarjonnassamme. Pyrimme kuitenkin järjestämään myös perinteisiä tapahtumia; haluamme tarjota ihmisille sosiaalisia kohtaamisia ja mahdollisuuksia verkostoitua.
Alan yleisistä näkymistä Rantalainen mainitsee esimerkiksi tiivistyvän yhteistyön Verohallinnon kanssa.
– Verohallinnossa suunnitellaan muun muassa sitä, että alv-laskuista raportoitaisiin viranomaisille transaktiokohtaisesti. Tämä olisi saatava toimimaan mahdollisimman järkevästi.
Artikkelin on kirjoittanut Matti Välimäki.
Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 4/2020.
