Rahanpesulain valvonnan havaintoja vuonna 2024
Etelä-Suomen AVI ja Finanssivalvonta ovat jälleen vuoden 2024 aikana olleet aktiivisia rahanpesulain valvonnan saralla. AVI on kohdentanut yleisvalvontaa eri toimialoille, muun muassa oikeudellisten palveluiden tarjoajiin, välittäjiin ja kirjanpitäjiin, joista valitulle otannalle tehtiin riskiarviovalvontaa.
Riskiarviovalvonnan yhteenvedossa oikeudellisten palveluiden osalta syyskuulta 2024 todetaan, että noin puolessa valvottavien toimittamista riskiarvioista havaittiin merkittäviä puutteita. Tältä osin tekemistä siis vielä on, ja asiaa edistääkseen Aluehallintovirasto onkin viime syksyn aikana päivittänyt verkkosivuiltaan löytyvän riskiarviolomakepohjan sekä ilmoitusvelvollisen riskiarvion laatimisen ohjeen. Ohjeessa opastetaan myös aluehallintoviraston riskiarviolomakepohjan käyttöä.
Asiakkaaseen tai toimeksiantoon liittyvä riski on sinällään normaalia eikä ”ruton lailla” vältettävää, eikä sitä ole syytä yrittää ainakaan vähätellä, vaan sen sijaan asianmukaisilla toimenpiteillä huomioida ja hallita. Tältä osin kuvaava on AVI:n edellä mainitun yhteenvedon naseva maininta: ”Aluehallintovirasto pyytää huomioimaan, että riskiarvion tarkoituksena ei ole perustella riskien olemattomuutta tai ilmoitusvelvollisen harjoittaman toiminnan riskittömyyttä viranomaista varten.”
Havaintoja AVI:n tarkastuksista 2021–2024
Kävimme DOKSissa taannoin läpi AVI:n rahanpesuvalvonnan tarkastuskertomukset vuosilta 2021–2024. Kokoavasti voi todeta, että keskeisimmät havainnot ovat juuri riskiarvion puutteet, konkreettisten riskien tunnistamisen puutteet tai riskien vähättely.
Muilta osin AVI:n havaintoina asiakkaan tunnistamisessa olivat muun muassa seuraavat:
- Oikeushenkilöä ei oltu todennettu.
- Asiakkaan edustajaa ei oltu todennettu.
- Edunsaajia ja edunsaajien henkilötunnuksia ei oltu selvitetty.
- Oikeushenkilön hallituksen jäsenten täydellisiä nimiä, syntymäaikoja ja kansalaisuuksia ei oltu selvitetty.
- Asiakkaan edustajan ja/tai edunsaajien PEP-statusta ei oltu selvitetty.
- Puutteet asiakastietojen säilyttämisessä / tiedot hajallaan eri puolilla.
- Ilmoitusvelvollisella ei ollut sisäistä ilmoituskanavaa rahanpesulain epäilyjen/rikkomusten ilmoittamiseen.
- Ilmoitusvelvollinen ei pystynyt osoittamaan menettelytapojen olemassaoloa.
Viimeksi mainittujen osalta voidaan todeta, että tehokkaan järjestelmän ja KYC-prosessityökalun, kuten DOKS®in, käyttämisellä suurin osa yllä kuvatuista puutteista on helppo taklata. Tiedot saadaan kerättyä kattavasti, riittävässä laajuudessa sekä säilytettyä keskitetysti ja tietoturvallisesti. Ilmoitusvelvollisen riskiarvion ja omien menettelytapojen sekä ohjeistuksien kirjaaminen ja henkilökunnan koulutus ovat asioita, jotka tulee erikseen huomioida. Kuten yllä todettiinkin, näihin tehtäviin on saatavissa tukimateriaaleja ja tärkeintä on, että menettelytavat ja prosessit on mietitty ja myös dokumentoitu.
Pakoteseuranta ja Finanssivalvonnan uusi pakoteohjeistus
Myös Finanssivalvonta on ollut aktiivinen, ja kuluneena vuonna 2024 tuli muun muassa voimaan uusi ohjeistus pakotesääntelyn noudattamisesta asiakkaan tuntemisessa. Vastaavat on lisätty myös AVI:n päivitettyyn ohjeistukseen. Pakoteseurannan tehokas toteuttaminenhan tuli maaliskuussa 2023 rahanpesulakiin yhdeksi asiakkaan tuntemiseen liittyväksi velvoitteeksi. Ensimmäiset pakotetarkastukset on myös jo tehty Fivan toimesta.
Fivan tarkastushavainnoissa nousee esiin muun muassa se, että pakotemonitorointia ei ole toteutettu säännöllisesti pakotelistojen päivityttyä. Lisäksi listojen päivittämisessä on ollut viiveitä. Samaten monilta oli jäänyt huomioimatta, että myös YK:n asettamaa pakotelistaa tulee seurata ja monitoroida asiakaskantaa vasten.
Pakoteseurannan ollessa osa asiakkaan tuntemisen velvoitteita, Fivan näkemyksen mukaan ilmoitusvelvollisen omien menettelytapojen ja sisäisen valvonnan menettelyiden laatiminen edellyttää, että valvottava on laatinut riskiarvion, jossa se tunnistaa ja arvioi myös pakotesääntelyn ja kansallisten jäädyttämispäätösten noudattamatta jättämiseen liittyviä riskejä sekä näiden todennäköisyyksiä. Pakoteseuranta on siis aiheellista huomioida ilmoitusvelvollisen omassa riskiarviossa.
Pakoteseuranta ei sinänsä ole riskiperusteista eli velvoite noudattaa pakotteita ja jäädytyspäätöksiä kaikilta osin on koko ajan voimassa ja pakoteseuranta koskee kaikki yrityksiä. Riskiarviolla voidaan kuitenkin arvioida ja perustella resurssien kohdentamista ko. toimintaan sekä tarkoitukseen käytettäviä järjestelmiä.
Fivan ajankohtaisseminaarissa 15. marraskuussa 2024 todetut keskeiset kolme pointtia tältä osin olivat seuraavat:
- Resurssien riittävyys tulee varmistaa.
- Oikea-aikainen reagointi.
- Koulutus ja menettelytavat pakotteiden kiertämisen estämiseksi.
DOKS®ia käytettäessä pakoteseuranta tulee automaattisesti ajantasaisesti toteutetuksi ja relevantit pakote- ja jäädytyspäätöslistat (mukaan lukien YK:n lista) ovat monitoroinnissa mukana. Pakotelistat päivittyvät järjestelmään automaattisesti, joten listojen päivittymistä ei tarvitse erikseen seurata. Asiakkaan tunteminen ja riittävien taustatietojen hankkiminen asiakkaasta ja tämän toiminnasta varmistaa osaltaan sitä, että pakotteiden mahdollinen kiertäminen havaitaan tehokkaasti, jos sellaista esiintyisi.
Tämän asiantuntijatekstin on kirjoittanut varatuomari Tatu Kulmala, joka on yksi Suomen Tunnistetieto Oy:n partnereista.
