Opettajan työelämäjakso – Outi Korkeila toi ammatillisen koulutuksen terveiset Taloushallintoliittoon
Liiketalouden opettaja Outi Korkeila vietti maaliskuussa 2024 neljä päivää Taloushallintoliitossa. Yhteinen aika tarjosi uusia näkökulmia niin Korkeilalle kuin liiton väellekin. Mutta mikä on opettajan työelämäjakso?
Opettajan työelämäjakso on mahdollisuus opettajille päivittää omaa osaamistaan ja ymmärrystään työelämän vaatimuksista vierailemalla yrityksessä tai organisaatiossa. Opetushallitus suosittelee työelämäjaksoja kaikille ammatillisen koulutuksen tarjoajille.
”Yleensä työelämäjaksoja vietetään yrityksissä, joissa alan opiskelijat ovat työharjoittelussa”, Outi Korkeila kertoo. Korkeila opettaa liiketaloutta Mercuria kauppaoppilaitoksessa Vantaalla.
”Näin voidaan tutustua siihen, miten opiskelijoita työpaikoilla ohjataan. Silloin saadaan arvokasta tietoa opetukseen – mihin koulun penkillä kannattaa keskittyä, että opiskelijat pärjäisivät harjoittelussa, ja tarvitsevatko työpaikan harjoittelun ohjaajat tehokkaampaa tukea tai tietoa oppilaitokselta.”
Työelämäjaksot auttavat myös opettajia pysymään ajan hermolla ammatillisissa taidoissa ja viemään tiedon mukanaan luokkahuoneeseen sekä oppilaitoksen yhteiseen tietopankkiin.
”Liiketalouden opettajakollegani suoritti kahden kuukauden pituisen työelämäjakson tilitoimistossa. Hän meni tekemään kirjanpitäjän hommia taloushallinnon ohjelmistolla, jota siellä käytettiin. Tämän jälkeen hän pystyi opettamaan ohjelmiston käyttöä opiskelijoille”, Korkeila selittää.
Tällä hetkellä Mercuriassa on suosituksena, että opettajat kävisivät joka toinen vuosi neljän päivän työelämäjaksolla. Lyhyempi jakso selittyy sillä, että sellainen on aikataulullisesti helpompi toteuttaa.
Kaikkien etuna on oppilaitosten ja työelämän tiiviimpi yhteistyö. Korkeilan mukaan työelämäjaksoilla on tärkeä rooli verkostoitumisessa ja tiedonvaihdossa: “Yhteistyö alan yritysten kanssa auttaa meitä ymmärtämään, mitä taitoja ja tietoja työpaikoilla arvostetaan juuri nyt.”
Ajatusten ja ideoiden vaihtoa taloushallinnosta
Mutta mitä Outi Korkeila ajatteli tehdä työelämäjaksolla Taloushallintoliitossa?
”Täällä on mahdollista saada koottua tietoa alan ajankohtaisiin teemoihin”, hän toteaa iloisena. ”Varsinkin nyt, kun liiketoiminnan perustutkinnon opintosuunnitelma on uudistettu, taloushallinnon opettajat ja opiskelijat tarvitsevat tuoretta tietoa yrityskentältä.”
Neljän päivän aikana Korkeila vaihtoi ajatuksia taloushallinnon johtavien asiantuntijoiden kanssa talous- ja palkkahallinnon opetuksesta ja työelämän tarpeista uusille osaajille.
”Pääsin keskustelemaan Eija Männistön kanssa siitä, mitkä asiat ovat palkkahallinnossa tällä hetkellä ajankohtaisia ja mitä olisi tärkeää opettaa aiheesta. Ilokseni sain myös huomata, että olemme olleet oikeilla jäljillä opetuksen painotuksissa”, hän sanoo.
Korkeila pääsi myös tutustumaan Junior KLT -tasotestin kysymyksiin ja keskustelemaan taloushallinnon töissä tarvittavasta taitotasosta kirjanpidon johtavan asiantuntijan Mira Merikannon kanssa.
Myös alan täydennyskoulutuksesta liiton väellä ja Korkeilalla oli paljon juteltavaa. Taloushallintoliiton suunnitelmissa on toteuttaa alalle räätälöityjä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Sujuvampaa yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä
Sujuva yhteistyö liiketalouden oppilaitosten ja alan työpaikkojen välillä voi olla haastavaa toteuttaa – aikataulut eivät välttämättä kohtaa ja monilla taloushallinnon yrityksillä ei ole liiketoiminnan pyörittämisen ohessa aikaa tai resursseja yhteistyölle.
Harjoittelussa teoria ja käytäntö vihdoin kohtaavat ja saatu oppi tulee opiskelijan alitajunnasta tietoiseen ymmärrykseen.
Outi Korkeila
Korkeila tuntee hyvin nämä haasteet. Ratkaisuja pyritään pohtimaan niin oppilaitoksissa kuin myös Taloushallintoliiton työelämäyhteistyön verkostossa, jossa on mukana laaja joukko alan oppilaitoksia ja tilitoimistoja.
”Työelämäyhteistyön tapaamisessa joku ehdotti, että kouluilla voisi olla tilitoimistokummi, joka toisi työelämän äänen kuuluviin oppilaitoksella”, Korkeila muistaa. ”Ajatus on erinomainen, mutta toki vaikea saada käytäntöön, kun kirjanpitäjien aika on muutenkin kortilla.”
Hän toivoo, että tietoa saadaan kulkemaan myös oppilaitoksilta työelämään. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja heidän opintopolkunsa voivat poiketa rajustikin toisistaan, mikä herättää hämmennystä harjoittelupaikoilla.
”Käytänteet vaihtelevat”, hän selittää. ”Aikuisopiskelijat menevät yleensä harjoitteluun opintojen lopussa, nuoret taas saattavat opiskella yhden teeman mukaisen opintojakson ja mennä harjoitteluun sen jälkeen. Luonnollisesti valmiudet työelämään ovat näissä tapauksissa aivan erilaiset.”
Sujuva viestintä ja tiedonkulku auttaa selkeyttämään niin oppilaitosten kuin yritystenkin odotuksia harjoittelusta ja tekemään harjoittelijoiden ajasta töissä tehokkaampaa.
Korkeilan mukaan uudessa liiketalouden opintosuunnitelmassa on paljon sisältöä, joka tulee helpottamaan työharjoittelua. Siinä on otettu huomioon asiantuntijavastuu ja alan termistöä myös englanniksi – moni taloushallinnon yritys toimii kansainvälisellä kentällä.
Harjoittelu on hyvin tärkeä osa opintoja. “Harjoittelussa teoria ja käytäntö vihdoin kohtaavat ja saatu oppi tulee opiskelijan alitajunnasta tietoiseen ymmärrykseen”, Korkeila kiteyttää.
