Miten saat salattua verotietosi
Uskokaa tai älkää, tämän jutun pääydin ei ole tuon verotiedoilla leikkineen henkilön tekemiset, toki on tuotakin asiaa vähän.
Se, mitä olemme jo pitkään miettineet, on tietojen julkistaminen. Siis silloin kun veronalaisia tuloja on paljon ja tuo kohtalokas tulojen saaja ei haluisi niitä naapureiden luettaviksi. Kantaa en ota siihen, onko tietojen julkistaminen hyvä asia.
Yrittäjien kanssa on usein pohdittu sitä keinoja, joilla nuo numerot eivät tulisi ”paljastetuksi” ainakaan kovin monelle listojen lukijalle. Ja varsinkaan niin, että lukija saa niistä vääränlaisen käsityksen. Useimmiten yrittäjän liiketoimintakaupan tulos ei ole syntynyt juuri tuon myyntivuoden aikana. Monta kertaa on kyse koko työelämän aikana ansaitusta tulosta.
Joskus käy niin onnellisesti, että yrittäjä saa myytyä yrityksensä ja saa siitä jopa rahaa. Lopullinen raha on usein varattu yrittäjän eläkepäivien tueksi. Meistä jokainen tietää, että eläkevakuutusmaksut on maksettu ehkä hieman niukkoina ja eläkettä ei juurikaan ole.
Tuon verotiedon ilmitulo seuraavan syksyn loppukuukausina onkin sitten joillekin yllätys. Jos haluttaisiin keksiä keinoja, joilla tuota ilmiötä estettäisiin, on kekseliäs kirjanpitäjä hahmotellut vaihtoehtoja:
- Pyyntö siitä, että verotietoja ei anneta julkiseksi – tuskin onnistuu.
- Jos oma virallinen nimi on eri nimi kuin kutsumanimi, niin tämä auttaa. Jos yrittäjän kutsumanimi on Kari Kokkonen, niin hän voi viralliselta nimeltään olla vaikka Kaarlo Kari Keijonpoika Kokkonen. Eli mikäli äiti ja isä huomaavat lapsen syntymähetkellä, että hänestä tulee menestyvä yrittäjä, niin nimi kannattaa miettiä tarkoin jo tuossa vaiheessa.
- Mikäli nimi on kohtuullisen tavallinen, voisi olla järkevää luovutusvoiton vuosien ajaksi vaihtaa nimeään tuon edellisen kohdan mietinnän mukaan. Näissä molemmissa on toki huonona puolena se, että jos on pienellä paikkakunnalla kovin kuuluisa ja lehtimiehillä on tieto siitä, kenestä on kyse, niin paikallislehden palstoille voi päästä nimenvaihdoksesta huolimatta.
- Hankkia ns. kaupunkikämppä paikkakunnalta, jossa ei ole tunnettu. Ja vaihtaa sitten kirjansa sinne joksikin aikaa. Paikallislehtien sivuille ei välttämättä joudu tuolloin.
- Jo yrityksen perustamisvaiheessa osan osakkeista voisi merkitä lasten nimiin. Tälläkin valinnalla voi olla huonoja seurauksia. Mikäli lapset ovat hunsvotteja, voi omistus siirtyä ulosottomiehen haltuun. Mikäli lapset avioitumisvaiheessa eivät tee avioehtosopimuksia, voi omaisuus siirtyä vaikka kenelle. Tulo voitaisiin lapsille siirtämisen avulla saada jaettua useammalla ja ei näyttäisi naapureiden silmille niin pahalta.
- Menestyvän yrityksen siirto jossakin vaiheessa muulle yhtiölle, josta sitten siirretään tuottoa useamman vuoden aikana osinkona tms.
Enempää vaihtoehtoja en ole nyt löytänyt, pääsisikö näillä vauhtiin.
Vaikka tuossa alussa kirjoitin, että jutun pääkohta ei ole tuon näsäviisaan ehkä tippainssin tarina, niin palaisin siihen kuitenkin. Henkilö kertoo leikkineensä numeroilla. En ole ikinä ajatellut, että joku muu kuin kirjanpitäjä voisi tätä tehdä.
Toivottavasti tämän henkilön veronoikaisu kestää hyvin pitkään.
