Markkinaoikeuden päätös hyvinvointialueen sidosyksikköhankinnasta
Markkinaoikeus julkaisi perjantaina 15. maaliskuuta päätöksen, jonka mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on toiminut vastoin hankintalakia, kun alue hankki palkanlaskentapalvelut Sarastialta vuonna 2022.
Päätöksen taustan mukaan hyvinvointialueen hallitus hankki joulukuussa 2022 henkilöstöhallinnon tukipalveluja kokonaispalveluna ilman hankintailmoituksen julkaisemista.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto pyysi markkinaoikeutta arvioimaan tapausta, koska kyseessä oli suorahankinta. Hankintalain mukaan hankintayksiköiden ei tarvitse kilpailuttaa sidosyksiköiltään tekemiään hankintoja. Jotta yhtiö on hankintalain tarkoittama sidosyksikkö, hankintayksikön on käytettävä siihen määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa. Hyvinvointialueen perustelujen mukaan hankintasäännöksissä ja oikeuskäytännössä ei edellytetä, että yksittäisellä osakkeenomistajalla tulisi olla ratkaiseva määräysvalta tai edes merkittävä määräysvalta, vaan kaikkea määräysvaltaa tulee tarkastella siten, että se voi toteutua myös yhdessä muiden kanssa. Hyvinvointialue omistaa Sarastian osakekannasta 0,04 prosenttia. Kiistan kohteena olevan hankinnan suuruus oli noin 9,3 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialue katsoi, että se voi tehdä suorahankinnan. Alueen mukaan Sarastia oli ainut toimittaja, joka pystyi aloittamaan palvelujen tuottamisen hyvin kiirrellisessä aikataulussa eli 1. tammikuuta 2023 alkaen. Hyvinvointialue oli käynyt keskusteluja palvelujen tuottamisesta toisen palvelutoimittajan kanssa. Toimittaja kuitenkin vetäytyi toukokuussa 2022. Tämän vuoksi hankinnan järjestämiselle tuli kiire.
Sarastian taas katsoi tiedotteessaan 15. maaliskuuta, että “Sarastian käsityksen mukaan Sarastia oli ainoa toimittaja, joka pystyi tarjoamaan palvelut niin, että palkanmaksu pyörii heti hyvinvointialueen aloituksesta alkaen. Asiasta ei ole aiempaa oikeuskäytäntöä ja yleinen käsitys on ollut, että tämäntyyppinen hankinta on hankintalain mukainen.” Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja markkinaoikeus taas katsoivat, että Sarastia ei ole hyvinvointialueen sidosyksikkö, koska alue ei käytä yhtiössä määräysvaltaa.
Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että hyvinvointialue ei käyttänyt Sarastiaan todellista määräysvaltaa yksin tai edes yhdessä muiden omistajien kanssa. Markkinaoikeuden mukaan hyvinvointialueen mahdollisuudet vaikuttaa Sarastian toimintaan osakkeenomistuksen tai minkään Sarastian hallintoelimen kautta olivat hyvin vähäiset.
Mikä on linja jatkossa?
Sekä Suomen Yrittäjät että Kilpailu- ja kuluttajavirasto olivat päätöksestä perjantaina 15. maaliskuuta samoilla linjoilla.
“Olemme tyytyväisiä markkinaoikeuden ratkaisuun. Toivomme, että ratkaisu huomioidaan myös laajemmin hankintayksiköissä, sillä sääntelyn virheellinen tulkinta on viime vuosina ollut yleinen ilmiö”, sanoo KKV:n asiantuntija Heikki Puttonen viraston tiedotteessa.
“Markkinaoikeuden päätös on erittäin merkittävä ennakkotapaus reilun kilpailun näkökulmasta. Tämän jälkeen julkisen sektorin toimijoiden on erittäin tärkeä analysoida kaikki vastaavat päätökset ja ryhtyä ripeästi purkamaan hankintalain vastaisia suorahankintoja”, sanoi Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjien uutisessa.
Markkinaoikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen. Sarastia muistuttaa myös, että päätöksellä ei ole vaikutusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palkanlaskentaan. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pohtii ratkaisusta valittamista.
