Jäsentyytyväisyys mittaushistorian parhaalla tasolla
Kysyimme jäsentoimistojen johtajilta mitä he arvostavat liitossa ja miten tyytyväisiä he ovat palveluihimme.
Jäsentyytyväisyyden arvosana sai meidät iloiseksi ja nöyräksi. Kiitos. Jäsenet antoivat liitolle yleisarvosanaksi 4,2/5. Yleisarvosana on noussut edellisestä mittaushetkestä vuonna 2018, koska erinomaisen arvion (5) antoi tänä vuonna 29 prosenttia vastaajista, kun edellisinä vuosina sen on antanut 21 prosenttia vuonna 2018 ja 17 prosenttia vuonna 2016. (taulukko 1)
Tärkeimpinä palveluina pidetään koulutusta, viestintää ja edunvalvontaa. Koulutus ja viestintä saavat erinomaiset arviot.
Suurin erotus tärkeyden ja liiton onnistumisen välillä on edunvalvonnan kohdalla. 45 prosenttia vastaajista antaa edunvalvonnasta hyvän tai erinomaisen arvosanan, 37 prosenttia vastaajista ei kuitenkaan osaa lankaan arvioida onnistumisesta edunvalvonnassa.
Sitoutumista mittaava suositteluindeksi yltää erinomaiselle tasolle, NPS 51. Arvostelijoita on 7 prosenttia vastaajista. Arvostelijoiden kritiikki kohdistuu laajalle ja on yleisellä tasolla. Suosittelijat (58 prosenttia) antavat hyvät tai erinomaiset arviot lähes kaikesta, mutta he näkevät myös paljon tekijöitä, joissa liitto olisi voinut onnistua vieläkin paremmin.
Saadaksemme tietää, miten erilaisilla profiileilla toimivat jäsenet meistä ajattelevat, kysyimme palveluvalikoimaan, digitaalisuuteen ja kasvutavoitteisiin liittyviä taustakysymyksiä. Selkeää erottelevaa tekijää näistä ei kuitenkaan tullut, 4/5 vastaajista kertoi pyrkivänsä tarjoamaan ensisijaisesti laajoja tai syviä sisältö- ja lisäarvopalveluita jäsenilleen ja vain viidesosa lakisääteistä peruspalvelua tehokkaasti (kuva 1). Jakauma oli samanlainen digitaalisuuden hyödyntämisessä, jossa varovaisesti toimintatavoissaan ja menetelmissään oli panostanut digitaalisuuden hyödyntämiseen viidesosa ja loput voimakkaasti (kuva 2). Laajoja tai syviä sisältö- ja lisäarviopalveluita tarjoavista 7/10 panostaa voimakkaasti digitaalisuuteen. Vastaavasti yrityksistä, jotka panostavat varovasti tai vain jokin verran digitaalisuuteen 61 prosenttia tarjoaa ensisijaisesti peruspalvelua (arvot 1 ja 2).
Kasvuhakuisia jäseniä on kymmenesosa jäsenistä (kuva 3). Kasvua tavoitellaan panostamalla laajoihin tai syviin sisältö- ja lisäarvopalveluihin ja voimakkaasti digitaalisuuteen. Heistä, jotka eivät tavoittele liikevaihdon kasvua, puolet panostaa digitaalisuuteen voimakkaasti ja yksi kolmasosa pyrkii tarjoamaan lakisääteisiä peruspalveluita tehokkaasti.
Muutos toteutustavassa näkyy arvion paranemisena tilitoimistotarkastuksen kohdalla. Tarkastus koki suuren muutoksen kaksi vuotta sitten, ja annetut arviot tarkastuksesta ovat nousseet, kun annettua arviota verrataan viimeiseen tarkastuspäivään (kuva 4). Syynä tähän on erinomaisen arvion antajien osuuden kasvaminen. Erinomaisen arvion tarkastuksesta antoi 44 prosenttia niistä vastaajista, joiden tarkastus ajoittui kuluneelle toimintakaudelle. Edellisellä toimintakaudella tarkastetuista erinomaisen arvion antoi 32 prosenttia ja sitä ennen viidennes niistä, jotka on tarkastettu 1.7.2015–30.6.2018.
Onko sinulla kysyttävää?
Ota yhteyttä: Eeva Lyytinen, p. 050 549 5086, eeva.lyytinen@taloushallintoliitto.fi
Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 4/2020.
