Helsinkiläinen tilitoimisto sai 3 000 euron rikemaksun rahanpesulain noudattamatta jättämisestä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt 3 000 euron rikemaksun helsinkiläiselle tilitoimistolle, koska toimisto ei hakeutunut rekisteröitäväksi rahanpesun valvontarekisteriin.

Rikemaksu määrättiin, koska ilmoitusvelvollinen tilitoimisto ei ollut hakeutunut rahanpesun valvontarekisteriin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi tilitoimistolle vuosina 2021–2023 useita kehotuksia rekisteriin liittymisestä. Yritys ei reagoinut kehotuksiin eikä aluehallintoviraston lähettämiin selvityspyyntöihin. Tilitoimiston olisi pitänyt hakeutua rekisteriin jo heinäkuussa 2019, kun rahanpesulain 5. luku tuli voimaan.

Tilitoimisto hakeutui rahanpesun valvontarekisteriin vasta 5. helmikuuta 2024, jolloin valvonta-asia rikemaksun määräämiseksi oli jo vireillä. Aluehallintoviraston mukaan vaikka rikemaksun kohteena ollut puute on nyt korjattu, kyse ei ollut sellaisesta oma-aloitteisesta korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä välittömästi rikkomuksen havaitsemisen jälkeen, että rikemaksu voitaisiin toimien perusteella jättää määräämättä. Kokonaisuutena arvioiden ilmoitusvelvollisen menettely on ollut välinpitämätöntä ja piittaamatonta lain velvoitetta kohtaan, mistä syystä rikemaksun määrääminen on perusteltua.

Aluehallintoviraston päätös ei ole lainvoimainen. Ilmoitusvelvollisella on oikeus valittaa 7. helmikuuta 2024 annetusta päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut päätöksestä tiedon. Voit tutustua päätökseen täällä.

AVI muistuttaa hakeutumisesta rahanpesulain valvontarekisteriin

Hakemus valvontarekisteriin merkitsemiseksi on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun ilmoitusvelvollinen tulee rahanpesulain soveltamisalan piiriin.

Aluehallintovirasto muistuttaa ilmoitusvelvollisia velvoitteesta hakeutua aluehallintoviraston pitämään rahanpesun valvontarekisteriin. Hakeutuminen on aiheellista, jos ilmoitusvelvollinen ei kuulu jo johonkin muuhun aluehallintoviraston rekisteriin. Hakemus valvontarekisteriin merkitsemiseksi on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun ilmoitusvelvollinen tulee rahanpesulain soveltamisalan piiriin. Toistaiseksi aluehallintovirasto ei määrää rikemaksua myöhästyneen hakemuksen vuoksi niille, jotka hakeutuvat rekisteriin oma-aloitteisesti.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo rahanpesulain nojalla muun muassa liike- tai ammattitoimintana kirjanpitotehtäviä toimeksiannosta hoitavia. Aluehallintovirasto voi määrätä rahanpesulain 8. luvussa tarkoitetun hallinnollisen seuraamuksen sen valvottavaksi säädetylle ilmoitusvelvolliselle, joka laiminlyö tai rikkoo rahanpesulain velvoitteita.

Muista myös nämä

Rekisteröitymisvelvoite rahanpesun valvontarekisteriin koskee kaikkia aluehallintoviraston valvomia toimijoita, jotka eivät ole jo jossain muussa aluehallintoviraston rekisterissä. Tilintarkastajia rekisteröitymisvelvoite ei yleensä koske ellei tilintarkastaja tarjoa pääasiallisesti aluehallintoviraston valvomia palveluita. Muussa tapauksessa tilintarkastajia valvoo yksinomaan Patentti- ja rekisterihallitus, eikä rekisteröitymisvelvoitetta aluehallintoviraston rekisteriin ole.

Lue aiheesta lisää Kanavalta

pep-poliittisesti-vaikutuvsvaltainen-henkilö-shakki
Poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt (PEP) – miten ja keneltä tiedot kerätään?
Poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (PEP, englanniksi politically exposed person) toimii merkittävässä julkisessa tehtävässä. Rahanpesulakiin on kirjattu tehostettu tuntemisvelvollisuus, kun asiakas tai edunsaaja on poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Lue artikkelista, mitä tämä tarkoittaa tilitoimistojen kannalta.