Aika uudistua
Taloushallintoliiton tuore toimitusjohtaja Antti Soro uskoo, että tilitoimistoilla on paljon mahdollisuuksia kehittyä asiakkaidensa monipuoliseksi neuvonantajaksi ja sparraajaksi. Se edellyttää kuitenkin halua uudistua ja digitalisoida nykyisiä toimintatapoja.
Mitenhän onnistuu fyysikolta edunvalvonta? Tämä kysymys herää ensinnä mieleen, kun kuulee Antti Soron valmistuneen diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan laitokselta Otaniemestä.
Soro ei kuitenkaan loikannut uuteen tehtävään kylmiltään. Sovellettua matematiikkaa ja kansainvälistä yritysstrategiaa opiskellut uusi toimitusjohtaja kertoo työskentelevänsä mielellään numeroiden parissa ja tekevänsä niistä johtopäätöksiä tiedolla johtamisen tueksi. Tällainen helikopteriperspektiivi on hyvä lähtökohta Taloushallintoliiton tulevaisuuden kehittämiseen.
Soro myöntää, ettei hänellä ole aiempaa kokemusta edunvalvonnasta. Sen sijaan hän pitää sitä kiinnostavana haasteena laajentaa omaa ammattiosaamistaan. Hän kertoo yllättyneensä, kun head hunter eräänä päivänä otti yhteyttä ja ehdotti uutta tehtävää Taloushallintoliiton toimitusjohtana.
– Mitä enemmän keskustelimme työn sisällöstä, sitä houkuttelevammalta se alkoi tuntua. Pääsen hyödyntämään työssäni urallani kerryttämää osaamistani, Soro sanoo.
Soro työskenteli viimeksi Accenturella johtavana konsulttina keskittyen suomalaiseen perusteollisuuteen ja talousjohdon neuvonantopalveluihin.
– Asiakasprojekteissani oli usein keskeistä miettiä ratkaisuja siihen, miten yritykset voivat parantaa suorituskykyään numeroilla ja tiedolla johtaen. Lisäksi useat teolliset asiakkuuteni automatisoivat jo kovaa vauhtia taloushallintoaan ja suunnittelivat esimerkiksi tiliöintitiimien korvaamista ohjelmistoroboteilla. Uskon, että minulla on paljon annettavaa liiton vetäjän roolissa siihen, miten tilitoimistojen kannattaa uudistaa toimintojaan, hän sanoo.
Digitalisaatio tulee kahdesta suunnasta
Sorolta varmasti odotetaankin käytännön ratkaisuja siihen, miten suurta rakennemuutosta läpikäyvä tilitoimistoala osaa fiksusti hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia, automatisoida rutiinitoimintoja ja vapauttaa näin ammattilaisten aikaa oman osaamisensa kehittämiseen sekä asiakkaiden monipuolisempaan palvelemiseen.
– En pidä itseäni minään digimessiaana, mutta näin aiemmassa työssäni, miten digitalisaatio on jo arkea kansainvälistyneiden yritysten taloushallinnon prosessien automatisoinnissa. Tilitoimistoillakin tämä murros on ihan nurkan takana. Kun ohjelmistorobotiikka on jalostunut, sen hinnat ovat tulleet alaspäin ja käyttöönotto helpottunut käyttäjäystävällisten ratkaisujen ansiosta, Soro sanoo.
Soron mukaan digitalisaatio haastaa tilitoimistot kahdelta suunnalta. Ohjelmistorobotiikan perusratkaisujen avulla voidaan nopeasti, virheettömästi ja kustannustehokkaasti korvata manuaaliset tiliöintivaiheet. Samaan aikaan yleistyvät kognitiiviset ohjelmistorobotiikan ratkaisut, jotka analysoivat laajoja tietomassoja ja löytävät korrelaatioita ja syy-seuraussuhteita, joita edes tilastotieteilijät eivät välttämättä huomaa.
– Taloushallinnon ammattilaiset ovat uudistumishaasteen edessä. Heidän on kyettävä antamaan asiakkailleen uutta lisäarvoa ja kouluttautumaan asiakkaansa sisäisiksi neuvonantajiksi, jotka proaktiivisesti tarjoavat tietoon perustuvia suosituksia ja ehdotuksia, miten esimerkiksi kehittää liiketoimintaa, Soro arvioi.
Digitalisaatio tarjoaa Soron mukaan mahdollisuuksien avaimet myös sukupol-
venvaihdokselle, jota ala on läpikäymässä.
– Monet kirjanpitäjät ovat eläköitymässä ja hakevat toiminnalleen jatkajaa. Näen tässä huiman mahdollisuuden kunnianhimoisille nuorille yrittäjille, jotka ovat valmiita ottamaan käyttöön tilitoimistojen työskentelyä tehostavat sähköiset työkalut, Soro kannustaa.
Missioina auktorisoinnin ja koulutuksen kehittäminen
Joulukuun alussa toimitusjohtajana aloittanut Antti Soro haluaa jäsentoimistojen liiketoiminnan edistämisen ohella kehittää liitostaan aktiivisen, alansa vuoropuhelijan, joka tekee kiinteää yhteistyötä tärkeiden sidosryhmien kanssa.
– Haluan olla mukana kehittämässä auktorisoitujen tilitoimistojen osaamista uudelle tasolle. Näen sen liittoni ydintehtävänä. Mitä ammattitaitoisempia auktorisoidut tilitoimistomme ovat, sitä enemmän niiden on mahdollisuus saada lisää vastuuta, Soro sanoo.
Tämän roolin kehittämisessä hän pitää tärkeänä yhteistyötä esimerkiksi Verohallinnon ja Suomen Yrittäjien suuntaan.
Toisena liiton tärkeänä tehtävänä Soro näkee alan koulutuksen kehittämisen.
– Taloushallinnon ammattilaisten rooli tulee muuttumaan voimakkaasti lähivuosina, ja se edellyttää aivan uudenlaisia koulutussisältöjä, hän sanoo.
Kun perustiliöinti automatisoituu, korostuvat esimerkiksi neuvonantopalvelut, asiakkaan sparraaminen, tilinpäätösten läpikäynti, investointisuositukset tai viranomaisvelvoitteiden konsultointi tulevaisuudessa kirjanpitäjien työkalupakissa.
Soron mukaan alan koulutusta kannattaa lähteä kehittämään osaavien kumppaneiden kanssa, se on varmasti kaikkien etu.
– Mitä enemmän voimme tarjota jäsenillemme monipuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavaa relevanttia koulutusta, sitä enemmän se tuo heille lisäarvoa, Soro uskoo.
Antti Soro
- Syntynyt: 14.3.1978 Loimaalla
- Asuu: Helsingissä
- Perhe: aviovaimo ja kaksi lasta
- Koulutus: diplomi-insinööri 2006
- Ura: Accenture 2004–2007, August Associates 2007–2010, Accenture 2010–2016
- Harrastukset: purjehdus, metsästys, tennis, maanviljely
Liiton yhtenäisyys korvaamattoman arvokasta
17 vuotta Taloushallintoliittoa luotsannut Juha Ahvenniemi luovuttaa uudelle toimitusjohtajalle taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvässä iskussa olevan yhtenäisen liiton, joka on valmis uusiin tulevaisuuden haasteisiin.
Ahvenniemen mukaan hänen vetovastuunsa aikana silmiinpistävintä on ollut alan rakennemuutos.
– 2000-luvulla syntyi yrityskauppojen myötä muutamia isoja valtakunnallisia ketjuja, joita ei ollut ennen tätä vaihetta. Samalla toimialan palveluntarjoajien keskikoko ei kuitenkaan juuri kasvanut. Toimistojen määrä on pysynyt viimeiset 10 vuotta ennallaan noin 4 000 toimistossa, Ahvenniemi sanoo.
Toisena merkittävänä trendinä hän mainitsee taloushallinnon sähköistymiskehityksen ja kolmantena kasvaneen kiinnostuksen kehittää tilitoimistojen palveluja kohti ammattimaisuutta ja asiantuntijapalvelua.
– Palveluiden tuotteistaminen, palveludesign, hinnoittelukysymykset, asiakkaiden coaching ja neuvonanto, konsultointi, lisäarvopalvelut, sähköisten taloushallinnon prosessien kehittäminen ja tehostaminen, asiakassegmentointi ja ylipäätään asiakaslähtöisyyden merkityksen kasvu ovat leimanneet viime aikojen kehitystä yhä useammissa toimintaansa määrätietoisesti kehittävässä toimistossa, hän kuvaa.
Toimitusjohtajavuosiensa tärkeimpänä saavutuksena Ahvenniemi pitää alan ja liiton yhtenäisyyttä.
– Suhteellisen pienellä toimialalla yhtenäisyyden merkitys on korvaamattoman arvokasta niin jäsenille kuin sen puolesta tehtävälle edunvalvontatyölle.
Ahvenniemen kaudella alkoi myös KLT-tutkinto- ja ylläpitovaatimusten uudistus sekä liiton kokonaisbrändin uudistaminen. Osana muutosta oli nimen vaihto Taloushallintoliitoksi.
– Oman johtamiskoulutukseni jatkona myös liiton ja sen hallituksen systemaattisen strategiatyö käynnistettiin. Sen avulla liiton operatiivista toimintaa on suunnattu näihin päiviin asti.
Vuosikymmenen loppupuolella päivitettiin alan hyvän tavan ohjeistus eli toimialastandardi TAL-STA eettisine ohjeineen. Samalla huomioitiin tilitoimistoalalla tapahtuneet muutokset ja kehitys alan toimijoiden ohjenuoraksi.
– Päätös jäsenistä koostuvien asiantuntijaryhmien perustamisesta tärkeille edunvalvonnan ja palveluiden alueille on tukenut merkittävästi liiton ja toimiston työtä niin alan palveluiden kehityksessä kuin edunvalvontatyössäkin, Ahvenniemi sanoo.
Toivotamme Juhalle auvoisia eläkepäiviä!
Artikkelin on kirjoittanut Olli Manninen.
Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 1/2017.