Yrityssaneeraus yksinkertaistuu kesäkuun alusta alkaen
Yrityksen hakeutumista yrityssaneeraukseen yksinkertaistetaan lakimuutoksilla, jotka astuvat voimaan kesäkuun ensimmäinen päivä 2023. Samalla saneerausmenettelyä sujuvoitetaan ja yksinkertaistetaan menettelyyn liittyviä vaiheita karsimalla. Mahdollisuutta vahvistaa saneerausohjelma nopeasti eli kaikkia saneerausmenettelyyn tavanomaisesti liittyviä menettelyvaiheita läpi käymättä helpotetaan. Velallisen oikeutta irtisanoa sopimuksia saneerauksen mahdollistamiseksi laajennetaan.
Lakiuudistukset pohjautuvat hallituksen esitykseen HE 251/2022 vp sekä lakivaliokunnan mietintöön LaVM 27/2022 vp. Lakiuudistusten keskeisenä tavoitteena on edistää yritysten mahdollisuutta päästä riittävän varhaisessa vaiheessa joutuisaan ja kustannuksiltaan kohtuulliseen saneerausmenettelyyn.
KHO:n ratkaisuja yrityssaneeraustilanteessa
Ratkaisun KHO 2023:41 mukaan velallisyhtiön ei tarvinnut oikaista ostosta tekemäänsä arvonlisäverovähennystä tilanteessa, jossa myyjän myyntisaatavaa leikattiin velallisen yrityssaneerauksessa lopullisesti siltä osin, kun tämä ei käyttänyt mahdollisuutta muuntaa saatavansa velallisyhtiön osakkeiksi.
Lue lisää Tilisanomista
Taina Majuri Intrumilta kertoo kesäkuun alussa voimaan astuneista yrityssaneerauslain muutoksista ja siitä, miten velkoja voi turvata saatavansa yrityssaneerauksessa.
Ratkaisussa lähdettiin siitä, että arvonlisäverolain 118 pykälän mukaan ostajan on oikaistava vähentämänsä vero tilanteissa, joissa ostaja saa esimerkiksi vuosi- ja vaihtoalennuksen, ostohyvityksen tai korvauksen palautetuista pakkauksista ja kuljetustarvikkeista. Kyseinen säännös ei kuitenkaan vaadi oikaisemaan arvonlisäverovähennystä, vaikka myyjä luottotappion vuoksi voi arvonlisäverolain 78 pykälän 1 momentin 3 kohdassa esitetyn nimenomaisen säännöksen mukaan oikaista myynnistä suoritettavaa veroaan.
Arvonlisäverolaissa luottotappion käsitettä ei ole määritelty. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 1997:69 myyjällä oli oikeus käsitellä verolliseen myyntiin kohdistuvana luottotappiona se osuus myyntisaatavasta, joka oli leikattu asiakkaan velkasaneerausohjelmassa. Luottotappiona voidaan siis pitää myös sellaista osaa saamisesta, joka ei ole enää perittävissä.
Yrityksen tuloverotuksessa velallisyritykselle ei synny veronalaista tuloa, kun tämä saa anteeksi velkojalle arvottoman velan (KHO 12.1.2010 t. 20). Elinkeinoverolain 4 pykälän säännösten mukaan veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Jos velallinen on maksukyvytön, velka on arvoton eikä sen anteeksiannosta synny rahanarvoisena etuutena saatua tuloa.
Jos yritysvelallisen liiketoiminta tervehtyy saneerausmenettelyn aikana ja velallinen maksaa lisäjako-osuutta leikatuille veloille, kyse ei ymmärtääkseni ole elinkeinoverolain 7 pykälän mukaisesta verotuksessa vähennyskelpoisesta menosta vaan edelleen pääomasuorituksesta ja velan maksamisesta.
Kun yrityssaneeraustilanteita tarkastellaan velkojan kannalta, aiheesta löytyy tuore korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu viime vuodelta. Ratkaisussa KHO 2022:108 yritysvelkojan rahasaatavaa oli leikattu yrityssaneerauksessa. Velkoja sai ratkaisun mukaan vähentää leikatun saamisen lopullisena arvonalentumisena elinkeinotulon verotuksessaan elinkeinoverolain 17 pykälän 2 momentin nojalla.
Vaikuttaa siltä, että suhteellisen harvoissa tilanteissa lisäjako-osuus tulee edes kyseeseen. Saneeraushakemus saatetaan toisinaan tehdä yksinomaan vastatoimena velkojan konkurssihakemukselle, jolloin suunnitelmallisuus tervehdyttämistoimien osalta tällaisessa tilanteessa puuttuu. Korkein hallinto-oikeus lähtikin siitä, että arvonalentumista voidaan yrityssaneeraustilanteessa pitää leikattujen velkojen osalta elinkeinoverolain tarkoittamalla tavalla lopullisena.
Yrityssaneerauslain muutosten tausta
Yrityssaneeraus on konkurssin realistinen vaihtoehto silloin, kun yritystoiminta on elinkelpoista ja saneerauksen avulla tervehdytettävissä, mikä puolestaan edellyttää saneeraukseen hakeutumista riittävän varhaisessa vaiheessa. Yrityssaneerausten määrä on ollut melko pieni, kun sitä verrataan konkurssien määrään samaan aikaan. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 2000-luvulla on pantu vireille noin 300–500 yrityssaneerausta vuosittain, kun taas konkursseja on pantu vireille noin 2 000–3 000 kappaletta vuosittain.
Yrityssaneerausta uudistettiin jo heinäkuun alussa 2022 voimaan tulleella lailla (386/2022) siten, että yrityssaneeraus voidaan nykyään toteuttaa joko varhaisena tai perusmuotoisena saneerausmenettelynä.
Yrityssaneeraukset jakaantuvat Suomen yrityskannan mukaisesti. Suurin osa saneerauksista kohdistuu mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suurin osa saneerauksiin hakeutuvista yrityksistä on yritysmuodoltaan joko osakeyhtiöitä tai yksityisiä elinkeinonharjoittajia.
Yrityssaneerauslain muutokset olivat yksi pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmatavoitteista. Lakimuutosten taustalla on ollut esimerkiksi saneerausten määrän suhde konkurssien määrään.
