Tilitoimiston asiakkaaltaan saama Suomi.fi-valtuus ei riitä rahanpesulain edellyttämäksi henkilöllisyyden todentamiseksi
Taloushallintoliiton tietojen mukaan eräät tilitoimistot ovat ajatelleet, että asiakkaan tai asiakkaan edustajan henkilöllisyys todennettaisiin sillä, että asiakas antaa tilitoimistolle Suomi.fi-valtuuden. Valitettavasti tämä ei riitä todentamaan henkilöllisyyttä, koska Suomi.fi-valtuutuksesta ei muodostu tilitoimistolle näkyvää tietoa siitä, kuka henkilö valtuuden on antanut.
Vaikka yrityksellä olisikin vain yksi nimenkirjoittaja, on aina mahdollista, että toinen henkilö olisi antanut valtuuden käytettävissä olevan valtuutusoikeuden nojalla. Henkilöllisyyden todentamisen tarkoitus on varmistaa yksiselitteisesti, että henkilö on se, joka hän väittää olevansa ja asia voidaan todistaa myös jälkikäteen.
Jos Suomi.fi-valtuutukseen jäisi tilitoimistolle näkyvä jälki, kuka henkilö Suomi.fi-valtuuden on antanut, toimintatapa voisi olla toisin. Tällöin asia olisi rahanpesulain näkökulmasta vahvalla sähköisellä tunnistamisella suoritettu henkilöllisyyden todentaminen. Taloushallintoliitto on useasti pyytänyt Digi- ja väestötietovirastolta tätä muutosta Suomi.fi-valtuuksiin – toistaiseksi tuloksetta.
Tilitoimiston pitää todentaa asiakkaan (luonnollinen henkilö) tai asiakkaan edustajan (esimerkiksi asiakasta edustava toimitusjohtaja) henkilöllisyys. Henkilöllisyyden todentamisella tarkoitetaan asiakkaan henkilöllisyyden varmistamista luotettavasta ja riippumattomasta lähteestä peräisin olevien asiakirjojen tai tietojen perusteella.
Yleisesti käytetyt menetelmät todentamiseen ovat:
- Henkilöllisyys todennetaan esimerkiksi passin avulla
- Henkilöllisyys todennetaan vahvalla sähköisellä tunnistamisella
Vahvalla sähköisellä tunnistamisella varustettu sähköinen allekirjoitus on hyvä keino henkilöllisyyden todentamiseen. Sähköisen allekirjoitusvälineen hankinta on tilitoimistolle järkevä investointi, jota voidaan hyödyntää moneen tarkoitukseen: tilinpäätöksen allekirjoittamiseen, asiakassopimuksiin, pöytäkirjoihin – ja henkilöllisyyden todentamiseen.
Hei Juha! Linjaus on valvovan viranomaisen eli Aluehallintoviraston tekemä ja perustuu rahanpesulakiin. Valtuutuksesta ei käy yksikäsitteisesti ilmi kuka henkilö valtuuden on antanut. Ei ole liiton oma linjaus.
Kun miettii tätä linjausta, se on periaatteessa ymmärrettävissä yrityksissä joissa voi olla useampi valtuuttaja.
Mutta jos kysymyksessä on toiminimiyrittäjä, niin silloin se on hän joka sen valtuutuksen antaa, ei kukaan muu.
Toki yrittäjä voisi ottaa valtuutustilanteesta kuvakaappauksen, mutta se on sitten jo näpertelyä.
Mietin sitäkin että kun sähköisellä allekirjoituksella allekirjoitetaan tilinpäätöksiä ja pöytäkirjoja niin niihin jää jälki että kaikki ovat allekirjoittaneet, joten jos tekisi dokumentin jossa todettaisiin vain tämä henkilöllisyys ja asiakas sen sähköisesti allekirjoittaisi, niin siihen jäisi jälki kuka sen on allekirjoittanut.
Oletuksena sentään kai on etteivät henkilön henkilökohtaiset pankkitunnukset ole kenenkään muun hallussa?
No niin kun kunnolla luin niin tuo sähköinen allekirjoitus tässä sopivaksi todettiinkin 🙂
Sähköinen allekirjoitus on rahanpesulainsäädännön mukainen keino tunnistaa henkilö. Suomi.fi-valtuuden voi yrityksen puolesta tosiaan antaa monikin yrityksen henkilö, joten valtuus ei yksiselitteisesti kerro, kuka valtuuden on antanut. Valtuuksia kehittävä DVV ja AVI käyvät aiheesta myös keskustelua
Jos osakayhtiöllä on vain yksi omistaja, ja hallituksessa yksi jäsen ja varajäsen, ja yrityksellä ei ole prokuraa, silloinhan yrityksellä on vain yksi nimenkirjoittaja, jolloin tunnistus on todentunut….Ainakin näin terveellä järjellä mietittynä.